Hei Mummeli!
Kyllähän siinä joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, kun on asioista jo omat käsitykset ja kuulee toisenkaltaisia. Voin kuitenkin kertoa, että AA ei ole sidottu mihinkään uskontokuntaan ja jäsenissä on paljon vakaumuksellisia ateisteja, uskonnottomia, välinpitämättömiä, epäilijöitä ja eri uskontokuntien jäseniä. Viimemainituista Suomessa luonnollisesti enimmät luterilaisia.
Kun sulla on raitistunut tuttava, pidä ihmeessä mahdollisimman tiivis yhteys häneen. Jo te kaksi olette yhdessä enemmän kuin kumpikaan yksin. Syntyihän koko AA aikoinaan raitistuneen ja juovan alkoholistin tapaamisesta, minkä jälkeen molemmat jatkoivat raittiina ja saivat vähitellen seurakseen muita alkoholisteja.
5 päivä ilman alkoa ja olo on aivan mahtava. Viikonloppu tulossa ja se kyllä mietityttää. Olen jo tehnyt suunnitelmia: marjojen keruuta, metsässä kävelyä, selvin päin. Toivottavasti pääsen nyt viikonlopun yli ilman päihteitä. En ole yli neljään kuukauteen ollut yhtään viikonloppua selvin päin. Miksiköhän sitä on aina juotava, kun raittiina olo on niin MAHTAVAA!!!
Nyt viikonloppuna ajattelet vaikka meitä kanssamatkustajia, eli meitä jotka istuvat samassa junassa. Me kaikki haluamme raitistua ja pysyä raittiina. Välillä tämä matkanteko on yhtä kärsimystä, mutta pidät mielessäsi, että kyllä tästä selvitään ja pikkuhiljaa helpottaa. Kyllä sinä pystyt tähän!
Itseänikin tuleva viikonloppu vähän hirvittää, sillä houkutuksia on tyrkyllä nyt ihan huolella, mutta olen perskules päättänyt, että en vain juo.
Mahtavaa Mummeli ja tsemppiä viikonloppuun! Puuhastele tosiaan kaikkea tuollaista mikä pitää kiireisenä ja pidä meidät muut samassa tilanteessa olevat mielessä! Jos tulee vaikea paikka, niin ei muuta kun tänne tai muualle nettiin lueskelemaan juttuja, ehkä se auttaa
Hienosti menee! Nyt vaan jatkat samaan malliin ja olet itseesi tyytyväinen jokaisesta raittiista hetkestä, miten kivaa on olla ilman krapulaa, morkkista jne…
Hyvä sanonta ryhmästä: Lopettamalla juomisen et menetä kuin kurjuutesi!
Kiitos kaikille tsemppauksesta. Oli ihana tänään herätä ilman ahdistusta, vapinaa, krapulaa, pa…n makua suussa. Täytyy myöntää, että eilen mietin lähes joka minuutti, ostaisko “pari” olutta. Mutta eihän se siihen olisi jäänyt. Keräsin marjoja pensaista, mietin sitä viime maantain olotilaa. Mietin myös teitä ihanat kanssasisaret, jotka kamppailette saman ongelman kanssa. Mietin myös muutamia tuttuja, joilla on sama ongelma, mutta eivät vielä myönnä sitä. Tänään ohjelmassa lisää marjojen keruuta. Pitkästä aikaa ihana sunnuntai aamu.
Kolme viikkoa jo takana ilman alkoa. On ihanaa herätä aamulla ilman krapulaa. On energinen olo ja ahdistus ei vaivaa. Kaiken lisäksi paino on pudonnut jo pari kiloa. Ei tietysti paljon, mutta tälläiselle ylipainoiselle, josta suurin osa on tullut oluen takia sellasta ylimääräistä höttöä, on iso asia. Kasvoista lähtenyt turvotus ja punaisuus pois. Nopeasti se vaan alkaa näkymään. Yöt nukun kuin pikkulapsi. Ilo on tullut elämään takaisin. Lastenlasten seura on mahtavaa. Kun juon, niin en halua ketään luokseni, sillä mua hävettää ja en halua kenenkään näkevän kuinka paljon mummo juo. Toivottavasti pystyn nyt lopettamaan kokonaan, sillä vähentäminen ei minulta onnistu, sen olen jo huomannut. Sitä ajautuu nopeasti vanhoille tavoille. Valehtelee itselleen, että kyllähän mä pari voin ottaa. Kohta sitä kantaa kaksin käsin lisää ja mikään ei riitä. Ja loppujen lopuksi, eihän se ole edes hauskaakaan. Nuorempana, kun alkoholin käyttö oli vielä hanskassa, niin mukaavahan se oli. Nauroi vedet silmissä hyville jutuille, kävi tanssimassa ja pidettiin lystiä. Mutta on muistettava, ettei entiseen ole paluuta. Näillä mietteillä mukava sunnuntai aamu.
Oikeassa olet. Kun juomalla on ylittänyt alkoholin hallinnan rajan, paluu ei onnistu. Ja miksi silloinkaan joisi?
Kirjoittele, lue ja pidä yhteys raitistuneeseen ystävääsi.
Hyvää sunnuntaita!
Hei, Mummeli. Tsemppiä siulle, hyvin olet nyt syksyllä päässyt alkuun. Luin siun koko ketjun. Minäkin haluaisin olla raitis mummi, kun sen aika koittaa. Olen myös innokas metsäilijä ja se on parasta selvin päin. Tänä viikonloppuna kahdesti olen jo tuolla möyrinyt, eilen tosin vain nuotiolla kuuntelin tuulta ja haistelen savua. Nyt kantarellit kuivuu kuivurissa. Teetkö kesäisin mökillä muuta kuin otat vieraita vastaan? Ajattelin vain, uskaltaisitko ottaa uuden askeleen ja lomailla muuten kuin mökillä tuttujen vieraiden kanssa? Minustakin mökkeily on ihanaa, mutta jos juominen liittyy mökkilomaan kovin voimakkaasti, möisin mökin pois. Tai antaisin lapsille ja viettäisin loman jossain muualla. Oliko raju ehdotus? No, yllätyin itsekin, että menen tämmöistä ehdottamaan. Tsemppiä, mitä teetkin. Minä olen vasta juomattoman taipaleen alussa, joten neuvojaksi minusta ei ole. Sen vain eilen itsekin nuotiolla mietin, että onko minun pakko lähteä juo vaan seuraan metsäilemäänkään, ärsytti, kun mies ryysti kaljaa ja puhui koko ajan. Olisinhan toki voinut siitä lähteä kävelemäänkin, totta. Vaihtoehtoja on, ainakin jälkikäteen ajateltuna.
Itsekin joudun opettelemaan uusia rutiineja niiden asioiden ympärille joissa on ollut alkoholi osana elämää. Sanoin kavereillekin että en juo ja esimerkiksi kosteita mökkireissuja en enää tee. Ryypätköön muualla kuin minun luona, on oltava itsekäs tässä asiassa. Osalle kavereista tämä on positiivinen juttu osa sitten suhtautuu toisin, mutta minun on nyt pidettävä huoli omasta lopettamisesta. Teen reissuja niiden kanssa joille alkoholi ei ole se ykkösjuttu.
Allkoholin käyttö mökillä on riistäytynyt käsistä viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos ei käy vieraita, niin juon yksin. Olen useasti miettinyt, että myyn mökin, mutta ei se sitä juomisen ongelmaa kuitenkaan poista. En tiedä miksi, mutta talvisin on helpompi minun olla juomatta, mutta kun kevätaurinko alkaa paistamaan niin olutta tekee mieli, kotonakin. Varmaan juon myös yksinäisyyteen. Takana on vaikeita parisuhteita, vaikeita eroja. Jostain kumman syystä löydän itselleni aina runsaasti alkoholia käyttävän miehen ja yhdessä ryypätään. Toki eihän se miehen vika ole jos minäkin juon, mutta näin on vaan käynyt. Nyt olen yksin ja haluan elää ilman parisuhdetta. Olen tyytyväinen näin kun vaan saan tämän alkoholi ongelman pois.
Hieman ollut vaikeaa pyristellä alkoholista eroon, mutta edelleen taistellaan. Varsinkin eilen mietin useamman kerran, kävisinkö ostamassa olutta. En käynyt, selvisin eilisestä. Mietin vaan sitä ahdistusta, mikä siitä seuraa. Taistellaan…
Se onkin veikeä juttu, että juomiskavereita löytyy. Itse kävin kyllä pohjilla kun seukkasin muutaman vuoden yhtä paljon juovan miehen kanssa. Yhtä törpöttelyä, ihan helvettiä.
Avioiduin sitten miehen kanssa, joka ei hyväksy juomistani ja se on paljon auttanut. Raittiiksi ei hän minua saanut, mutta pitkiä kuivia kausia kyllä. Raitistuminen alkoi heinäkuun 8.päivä kun päätin, että en halua tärisyttäväiä krapuloita enää. Että oli hyvä päätös!
Kaksi kuukautta ilman alkoholia meni loistavasti. Mutta sitten tuli takapakkia. Yksityiselämässä tuli paljon paskaa niskaan. En sitä tässä lähde enempää kertomaan, mutta yhden vuorokauden nieleskelin ja sitten menin ostamaan olutta ja viiniä. Kolme päivää join yksin ja poltin monta askia tupakkaa. Kuinka sitä pystyisi selvinpäin noita vaikeuksia käsittelemään. Aamulla vielä tänään join kolme olutta, mitkä oli jääneet. Nyt yritän taas kerran saada mieleni, vitutuksen ja elämäni jollain tapaa kuntoon. Rankkaa on. Kuinka tästä taas eteenpäin.
Nuo yksityiselämän vaikeudet on aina riskikohtia retkahtamiselle.
Olin oikein sarjaretkahtelija ja lopetin juomisen varmaan satoja kertoja.
Auttaisiko sulla sama kuin mulla, että yrität miettiä takataskuun jotain hätäapukeinoja? Jotain asioita, mistä tulee hyvä mieli. Jos tulee vaikeaa, ottaa niitä käyttöön.
Raskashan se alku taas on, mutta päivä kerrallaan olo helpottuu.
Kiitos metsänpeitto kannustuksesta. Oletko ollut jo kauan raitttiina? Kyllähän se vaikeaa silloin on kun tulee jotain todella isoja ongelmia eteen. Pitäisi keksiä jotain muuta tilalle kuin juominen. Raittiina elämä on ihanaa. Olen varmaan huono käsittelemään ongelmia. Onneksi on huomenna töitä, joten korkin on pysyttävä kiinni ainakin perjantaihin saakka. Aloitetaan taas alusta.
