Kertokaa millaista on työelämässä!

Me Lopettajat
1

Olen ollut pätkätöissä 13 työpaikassa. Osa kitupalkalla (8 €/päivä + työmarkkinatuki ja osa kokonaan palkatta - viimeksi Kansallisarkistossa keväällä). Näin ollen en tunne normaaleja työelämän käytänteitä sillä olen toistuvaistyötön (vaikka olenkin jo yli 40-vuotias). Näin ollen kysynkin muilta palstalaisilta minulle seuraavia, uppo-outoja ikuisiksi arvoitukseksi jääneitä seikkoja:

  1. Millaisia ovat työpaikkaromanssit? Ovatko ne vain sairaalaromansseja vai esiintyykö niitä muuallakin?
  2. Millaista on mennä “yhdelle” töiden jälkeen? Millaista on nauttia ns. after-workeja?
  3. Millaisia ovat työkaverit käytännössä? Kesämökkikutsuja, after-workeja jne. Minulla ei ole ollut yhtään työkaveria - vain satoja työtuttavia.
  4. Miten after-work napanderit eroavat tavanomaisista napandereista?
  5. Mitä työlliset yleensä syövät? (Omien jääkaappihavaintojeni perusteella kolmen kärki on a) einespizzat b) pinaattiletut c) lihamakaronilaatikko).
  6. Millaisia ovat työpaikan pikkujoulut. Itse en ole ollut yhdelläkään työnantajan järjestämällä kun työnantaja ei ole järjestänyt ja henkilökunnan järjestämiin en ole mennyt kun olisi pitänyt maksaa omasta rahakukkarosta.
  7. Millaisia erikoisuuksia työpaikoissanne on ollut? Helsingin Energialla ja YIT:llä oli alemmilla toimihenkilöillä joka perjantai viinipulloarpajaiset. Muihin erikoisuuksiin en ole törmännyt, koska pätkätyöni ovat olleet verrattavissa B. Virtaseen.
  8. Millaisia ovat tilinpäätösjuhlat. Olen osallistunut yhteen Tilastokeskuksessa; kuivaa patonkia ja vihersalaattia ilmaiseksi. Lämpimästä kepardista ja huonosta viinistä olisi pitänyt itse maksaa omasta rahakukkarosta.

Sana on vapaa. Vastatatkaa joihinkin kysymyksiin ja kertokaa lisää!

2

Moi Laso,
eilen Ylen sivuilta pongaamani uutinen sopinee tähän yhteyteen…
"Yhä useampi käyttää lääkkeitä selvitäkseen työn haasteista. Vuorokausia valveilla pitävien mielialalääkkeiden ja jopa dementialääkkeiden käyttö on varsinkin nuorten koulutettujen keino pärjätä. Asiantuntija sanoo, että kemiallinen doping on tullut työelämään. "
yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/d … 01501.html

Aikamoista tekstiä, kannattaa käydä vilasemassa.

Vastaan omakohtaisesta kokemuksesta, että alkoholismi on edelleen aika tabu työpaikoilla ja viinan juonti kuuluu mainittuihin kekkereihin yhä olennaisesti. Juova juovan löytää, kuten Romaniaan suuntautuvalla työmatkallakin taisi parille virkamiehelle käydä. :laughing:

3

Olen töissä pienipalkkaisella kunta-alalla ja vielä määräaikaisena, joten kummoisia etuja minulla ei ole. Vastapainoksi minulla on vapaa-aikaa riittämiin, eivätkä työt tule kotiin saakka. Työ on perusluonteeltaan henkisesti melko kuormittavaa, mutta minulle sopivaa ja pärjään oikein hyvin, kun en enää vietä vapaa-aikaani alkoholistisesti, kuppiloissa pyörien ja kaikenlaisia typeriä ongelmia hankkien.

–kh

4

En tiedä lasketaanko se työpaikkaromanssiksi että kaupungin x päivättäistavarakauppaan x pääsisi töihin jos suostuisi harrastamaan seksiä myymäläpäällikön kanssa. Suhteilla tuppaavat menemän duunit tätä nykyä, joko sukulaisuus-, tai seksisuhteilla. Sitäkään en tiedä lasketaanko sellainen toiminta “työpaikkaromanssiksi”, että kolmannen sektorin työtouhu- ja hääräilypajoilla tuppaa olemaan kovin ahkeria vapaaehtoistyöntekijöitä - ihan vain hyvää hyvyyttään - , jotka ottavat palkkansa luonnossa pajoille sijoitetuista alkoholisti- mielenterveyshäiriöisistä naisista ja tytöistä pajan hämärissä varastohuoneissa työaikana. Kaikesta päätellen tuollainen toiminta lasketaan työpaikkaromansseiksi, sillä kun erehtyy väärään aikaan varastohuoneeseen ja sitä panemista ihmettelee pajan vastuuntuntoiselle hyväntekijäjohtoportaalle, siellä todetaan “ei se kuulu meille, he ovat aikuisia ihmisiä ja tekevät mitä heitä huvittaa”.

No sehän on ihan kivaa varsinkin jos on ravintolassa töissä. Itseasiassa afterworkejakaan ei tarvitse odottaa kun voi aloittaa jo aamupäivällä in- workeilla. Ei tarvetta mennä merta edemmäs kalaan → voi juoda suoraan hanasta kun vastuuntuntoinen ja työntekijöitään arvostava esimies on poissa näkyvistä. Toisaalta kun tilanne on se, että jos ravintolanjohtaja juottaa työpaikkahaastateltavan humalaan jo haastatteluvaiheessa vodkasnapseilla, hän antaa selvän signaalin siitä mikä on homman nimi.

Ravintola- alalla alkoholisteja, sosiaali- ja terveysaloilla vuorovaikutusvammaisia kyttääviä ja kyräileviä kaappipilleristejä, kolmannella sektorilla kaikkea mahdollista taivaan ja maan välillä aina kehitysvammaisista yhteiskuntapalveluaan suorittaviin rikollisiin. After workeille tai mökkikutsuille ei ole tilausta koska duunissakin voi dokata.

After workeilla haukutaan duunipaikka ja duunikaverit sekä esimiehet lyttyyn.

Ravintola- alalla työntekijöiden ravinto koostuu asiakkaiden ruoantähteistä, kolmannella sektorilla syödään ylihintaista karrelle poltettua voitaikinapizzaa josta joutuu toimeentulotukilaiset pulittamaan isomman summan rahaa kuin kaupungin työntekijät omasta monipuolisesta särpimestään.

En tiedä normaalien työpaikkojen pikkujouluista mitään. Ainakin kolmannen sektorin työtouhu- pajahääräilypikkujoulut tuppaavat päätymään säännönmukaisesti virkavallan väliintuloon, putkaan, sairaalaan ja lopulta siihen ettei pikkujouluja enää järjestetä koska tulisi liian kalliiksi kustantaa itsepuolustuskurssit ja tarvittavat suojaimet panssaripukuja ja laskuvarjoja myöten, menee liian vaaralliseks, perkele.

No työsopimuksen tekeminen kuittipaperille josta lähti musteet kahden päivän jälkeen. Sitten työnantaja pääsi väittämään että sopimus oli muka toistaiseksi jatkuva vaikka se oli määräaikainen. Maksamattomien palkkojen ja työsuhteen katkaisemisen jälkeen työnantaja päätti kostaa vaatimalla työ- ja palkkatodistuksesta 100mk. Vasta vastaanhangoittelevan työsuojeluihmisen yhteydenoton jälkeen sain palkka- ja työtodistukseni samaiselle kuittipaperille tehtynä jolle työsopimuksin oli tehty. Vahingosta viisastuneena tajusin tällä kertaa ottaa näistä papereista kopiot ennen musteiden katoamista.

Tilinpäätösjuhlista ei ole kokemusta. Sen sijaan tilinmaksamattomuuskänneistä on.

5

Työelämä on ainaista kiirettä, stressiä, riittämättömyyden tunnetta on usein. Silti viihdyn työssäni. Välillä kyllä toivoisi työtä, joka ei tule kotiin ja vapaa-aikaan. Aikaisemmin työni kuormittavuus oli hyvä syy nollata pää alkomahoolilla :unamused: Nyt kun ei juo, työkään ei tunnu niin kuormittavalta.

6

Ennen elämä oli kaaosta töissä ja kotona ja nykyään juuri sellaista jota haluankin.
Minulla on vain yksi romanssi ja yksi elämä sekä mahdollisuudet elää juuri sellaista elämää kuin haluankin. Välillä halujani ei tuo KV kuuntele, vaan tekee omat juttunsa, mutta kummasti nekin on haluttavia.

Sain raittiuden myötä kyvyn opiskella ja saada tämän ammatin ja työn josta luultavasti jään pidemmälle vapaalle. Työ ei ole afterwokkeja eikä irtosuhteita, vaan ihan työtä josta saan palkkaa sekä luultavasti sitä jotain mitä myös pääni tarvitsee.

Elämässä on paljon muitakin houkutuksia, kuin pippalot töissä, ettei elämäni ole kaatunut siihen, että joku saa rellestää pikkujouluissa minunkin ansioilla. Voisiko joku selittää miksi pikkujouluja ylipäätänsä järjestetään, kun kukaan ei ole vielä sanonut mitään hyvää niiden puolesta, vain negatiivisia juttuja, potkuja yms skeidaa.

Ensi vuonna taas kuhistaan mihin nyt mennään ja taas sama peli. Kukaan ei puhu mitään hyvää niiden puolesta.

Nyt on elämä aivan muuta, kuin alkoholistisia tarpeita jotenka pitääkin lähteä katsomaan mitä muuta minulle on tälle päivälle järjestetty, kuin aamupalaveri plinkissä. Yksi traktori ainakin pitää sada toimimaan ja sekään ei onnistuisi kolmen promillen hohteessa.

7
  1. viikko (ja viikonloppu) menossa selvänä varsin surullisesta syystä. Isäni sairastui vatsasyöpään (ei voida leikata) ja sytostaattihoidot alkavat ensi viikolla. Olen ollut vanhempieni luona - työtön kun olen - em. syystä nyt viisi viikkoa (mm. koiraa on ulkoilutettava 3 kertaa päivässä). Lisäksi tuhansia dioja on siirrettävänä CD:lle. Ihmeellisiä tunnetiloja tai mainittavia tapahtumia ei ole ollut – säästän mahd. lukijoita. Unirytmi on pielessä. Menen (melatoniinin, promatsiinin ja Imovanen avulla) nukkumaan 22-23 ja aina herään 2-4 välillä. Univaikeudet ovat ylittämättömiä ja unet erilaisia painostavia painajaisia jotka herättävät.

Noin viikon välein olen ollut käymässä Kuopion keskustassa – viimeksi keskiviikkona kun isä oli kuulemassa hoitosuunnitelmastaan. Kuopion keskustassa törmää aina mielenkiintoisiin jamppoihin; kesällä eräs noin ikäiseni keski-ikäinen (n. 40-50) ja kokoiseni keskimittainen (n.180) jamppa käveli vastaan Kirjastokadulla kävelykepillä. Tulliportinkadun kadun bussipysäkillä taas pari rollaattorilla liikkuvaa jamppaa kulautteli lämmintä Valdemaria helteellä. Nyt keskiviikkona otti noin ikäiseni ja pituiseni jamppa (arviolta n. 140 kg eli normaalipainon saavuttaminen saattaisi vaatia mahapantaleikkausta) tukea Sokoksen seinästä ja kulautteli pakkassäällä kepardia klo 10 aamulla. Vaikuttaisi siis siltä, että väkevien/väkevien viinien krooninen käyttö sisäelinten kestäessä johtaa pysyviin kävelyhäiriöihin ja kepardin krooninen käyttö (jos ei syö ei proteiini- siis makkarapainotteisesti eli karppaa) merkittävään liikalihavuuteen ja siten mm. nivelongelmiin.

Omissa oloissani viimeiset vuodet ovat menneet seuraavan konseptin mukaan; päivä 1 = krapulan parantelua kepardilla, päivä 2 = siivoamista, Netissä surffailua puliukko/alkoholiaiheisiin asioihin liittyen n. 15 tuntia päivässä, päivä 3 = lava kepardia + kyytipojat kuten pullo viskiä + useita tölkkejä Greenalls’in ginitonicia. Vuorokausirytmin ovat satunnaisesti katkaisseet palkattomat/8 €:n päiväpalkalliset työjaksot, jolloin juominen on rajoittunut viikonloppuihin. Alkoholi on minulla toiminut tehokkaana psyykelääkkeenä (vie vitutuksen ja epäonnistumisen tunteet pois) sekä tehokkaana unilääkkeenä eikä esiinny painajaisia kun ei ole REM-unta. Palkallisen työn saaminen tuntuu mahdottomalta; pk-seudulla kaikkiin – määräaikaisiinkin – toimihenkilötehtäviin tulee 50-350 hakijaa ja n. 90% työnantajista ei vastaa hakijoille → muistakaa olla Jumalalle ikikiitollisia, jos tienaatte sisätöistä yli 800 €/kk ja mainita tästä tyyneys/iltarukouksessa!

8

En voi kuin ihailla ja ihmetellä, että tuolla “lääkityksellä” pystyt vielä ilmeisesti ajattelemaan ja kirjoittamaan lahjakkaasti. Aikoinaan kun nukuin tuollaista humalaisen unta, niin ei se minulle vastannut kunnon normaaliunta vaan olin äärettömän väsynyt ja sekopäinen, kunnes viinattomuuden myötä kunnon uni palasi ja järki alkoi taas toimia.

Mitä noihin työhommiin tulee. niin ihmiset ovat liian kranttuja. Kun itse edellisen laman aikoinani olin työtön, tutkinnoistani ja pitkästä kokemuksestani huolimatta, tein mitä työtä vaan. Olin lentokonesiivoojana, varastomiehenä ja puhelinmyyjänä. Niitä hommia on aina. Minusta on paljon parempi olla työyhteisössä kuin laitostua työttömäksi. Olen itse palkannut ihmisiä töihin kuten monet tuttavani myös. Kaikki ovat sitä mieltä, että he mieluummin palkkaavat ihmisen, jolle on kelvannut mikä työ hyvänsä, kuin sosiaaliturvalla makoilleen ja laitostuneen.

Todettakoon, että minulla on kavereita puhelinmyyntifirmassa ja kyllä siellä jo peruspalkkana saa kuukaudessa n 1000€ ja kun tosissaan myy niin 2000-3000e on ihan mahdollista. Siistiä sisätyötä. No tämä on kunnon firma mutta tiedän että kepulifirmojakin on.

9

En voi kuin ihailla ja ihmetellä, että tuolla “lääkityksellä” pystyt vielä ilmeisesti ajattelemaan ja kirjoittamaan lahjakkaasti. Aikoinaan kun nukuin tuollaista humalaisen unta, niin ei se minulle vastannut kunnon normaaliunta vaan olin äärettömän väsynyt ja sekopäinen, kunnes viinattomuuden myötä kunnon uni palasi ja järki alkoi taas toimia.

Mitä noihin työhommiin tulee. niin ihmiset ovat liian kranttuja. Kun itse edellisen laman aikoinani olin työtön, tutkinnoistani ja pitkästä kokemuksestani huolimatta, tein mitä työtä vaan. Olin lentokonesiivoojana, varastomiehenä ja puhelinmyyjänä. Niitä hommia on aina. Minusta on paljon parempi olla työyhteisössä kuin laitostua työttömäksi. Olen itse palkannut ihmisiä töihin kuten monet tuttavani myös. Kaikki ovat sitä mieltä, että he mieluummin palkkaavat ihmisen, jolle on kelvannut mikä työ hyvänsä, kuin sosiaaliturvalla makoilleen ja laitostuneen.

Todettakoon, että minulla on kavereita puhelinmyyntifirmassa ja kyllä siellä jo peruspalkkana saa kuukaudessa n 1000€ ja kun tosissaan myy niin 2000-3000e on ihan mahdollista. Siistiä sisätyötä. No tämä on kunnon firma mutta tiedän että kepulifirmojakin on.

10

“Mitä noihin työhommiin tulee. niin ihmiset ovat liian kranttuja. Kun itse edellisen laman aikoinani olin työtön, tutkinnoistani ja pitkästä kokemuksestani huolimatta, tein mitä työtä vaan. Olin lentokonesiivoojana, varastomiehenä ja puhelinmyyjänä. Niitä hommia on aina. Minusta on paljon parempi olla työyhteisössä kuin laitostua työttömäksi. Olen itse palkannut ihmisiä töihin kuten monet tuttavani myös. Kaikki ovat sitä mieltä, että he mieluummin palkkaavat ihmisen, jolle on kelvannut mikä työ hyvänsä, kuin sosiaaliturvalla makoilleen ja laitostuneen.”

hARVINAISEN TOTTA! Vaikka suhteellisen nuori olenkin (30), niin tuon väittämän allekirjoitan 100 %:sti. Pätkätyö vaikka hanttihommissa on aina parempi vaihtoehto kuin makaaminen ja laitostuminen, kun tarpeeksi monta vuotta olet, niin sim sa la pim et enää kelpaakaan minnekään. Ja haastattelija katselee sua kuin halpaa makkaraa. Tähän kun heitetään päälle vielä dokaaminen, niin resepti on valmis…Ja legenda kovista tekijöistä ja kovista “juhlijoista”(lue juojista) on legendaa.Toki poikkeuksia on, mutta ei kannata laskea omalla kohdallaan sen varaan :frowning: .

11

Vastaanpa nyt vielä näihin Arskan kysymyksiin. Siksikin kun tuntuu, että minä olen ainoa jolla on ollut kivaa, Kokemukseni ovat ajalta kun tein palkkatöitä isossa konsernissa. Nyt teen omaan piikkiini.

  1. Millaisia ovat työpaikkaromanssit?

Niitä esiintyi paljon. Alalla on suhteellisen paljon naisia. Itsellänkin, vapaa kun olin, oli erään naimissa olevan kanssa muutaman vuoden suhde.

  1. Millaista on mennä “yhdelle” töiden jälkeen? Millaista on nauttia ns. after-workeja?

Emme me yleensä yhdelle menneet. Viikko painettiin hommia mutta perjantaina tietty porukka kokoontui samaan, alan ihmisten suosimaan paikkaan ja kyllä siellä usempikin otettiin. Meillä oli tosi hauskaa ja itse asiassa kuukausi sitten samoja ihmisiä tauon jälkeen kokoontuis amassa paikassa ja kivaa oli ja päätettiin uusia kuukausittain. Dokaamisvelvoitetta ei ole saa ottaa vaikka vichyä.

  1. Millaisia ovat työkaverit käytännössä? Kesämökkikutsuja, after-workeja jne. Minulla ei ole ollut yhtään työkaveria - vain satoja työtuttavia.

Olen saanut parhaat ystäväni työn kautta. Meillä oli ja on edelleen, vaikka eri paikoissa ollaankin, paljon yhteisiä juttuja. Käydään yhdessä konserteissa, on grillipartyja ja kesämökkiretkiä ym tapaamisia.

  1. Miten after-work napanderit eroavat tavanomaisista napandereista?

Tätä kysymystä en ehkä ymmärrä. Onhan se paljon mukavampaa olla yhdessä mukavien ystävien kanssa kuin itsekseen
dokata. Olen sitä mieltä, että yhteisöllisyys on mielenterveydelle tärkeätä ja siihen osaltaan AA:n tehokin perustuu.

Mitä työlliset yleensä syövät? (Omien jääkaappihavaintojeni perusteella kolmen kärki on a) einespizzat b) pinaattiletut c) lihamakaronilaatikko).

Laitan yleensä itse ruokaa ja monet ystäväni myös. Välttelen kaikkia einestuotteita ja pyrin hankkimaan puhtaita lisäaineetomia raaka-aineita. Ostan kyllä mielelläni tarjouksista aina kun saan. Monet läheisimmistä ystävistäni ovat hyvin terveystietoisia ja keskustelemme paljon terveellisestä ruuasta ja sen valmistamisesta,

  1. Millaisia ovat työpaikan pikkujoulut. Itse en ole ollut yhdelläkään työnantajan järjestämällä kun työnantaja ei ole järjestänyt ja henkilökunnan järjestämiin en ole mennyt kun olisi pitänyt maksaa omasta rahakukkarosta.

Kaikki maksettiin, ruuat ja juomat viimeisen päälle. Valitettavasti monet sitten nauttivat niitä juomia turhankin paljon. Minä myös. Hauskaa oli mutta kokemus on osoittanut, että vielä hauskempaa on ollut kun on ollut selvin päin.

  1. Millaisia erikoisuuksia työpaikoissanne on ollut? Helsingin Energialla ja YIT:llä oli alemmilla toimihenkilöillä joka perjantai viinipulloarpajaiset. Muihin erikoisuuksiin en ole törmännyt, koska pätkätyöni ovat olleet verrattavissa B. Virtaseen.

Viinapulloarpajaisia on ollut viikoittain niissä kahdessa firmassa joissa olin 20v ajan viikottain. Kuten aiemmin totesin meillä oli aktiivinen porukka joka pelasi sählyä ja muita urheiluja ja järjestettiin kaikenlaista yhteistä aktiviteettia.

  1. Millaisia ovat tilinpäätösjuhlat. Olen osallistunut yhteen Tilastokeskuksessa; kuivaa patonkia ja vihersalaattia ilmaiseksi. Lämpimästä kepardista ja huonosta viinistä olisi pitänyt itse maksaa omasta

Samanlaista kuin pikkujouluissa. Enempi vain porukkaa. Siellähän niitä romansseja syntyi.

12

Jee, kyssäreitä!

Vaikea sanoa, kun en itse ole koskaan päässyt sellaisesta osalliseksi. Juttuja olen kyllä kuullut. Pahimmassa tapauksessa puolisot/puoliso ovat työskennelleet samalla työpaikalla, ja romanssin tultua ilmi, siitä on seurannut hirveä sota ja selvittelyt, ja joku on joutunut lähtemään.

Joskus vuosia sitten kävin yksinäni yhdellä perjantaisin töitten jälkeen. Baareja sattui olemaan sopivasti kotimatkalla. Juuri silloin tajusin, että mulla taitaa olla ongelma, kun pitää mennä heti nollaamaan päätä, jotta työkuvioista pääsisi edes jotenkin irti.

Kuka millaisiakin. Osa on ihan normitapauksia, sitten on jotain ihan pimeitä tyyppejä, joilla ei ole tarpeeksi muuta elämää, kun käyttävät kaiken energiansa työssäkieroiluun ja maan kaivamiseen toisten alta. Joidenkin kanssa tulee joskus käytyä kahvilla tai lenkillä. Siis niiden normitapausten kanssa.

Jaa-a. Ehkä sitä jotenkin kuvittelee, että after-workit on jotenkin “ansainnut” kaiken raatamisen jälkeen.

Kaikenlaista lihapiirakoista hedelmäsalaatteihin. Itse syön yleensä omia eväitä, eli ruisleipää, eilistä ruokaa, hedelmiä, bulgarian jugurttia, puuroa tms.

Vähän riippuu. Jos duuniporukka omaehtoisesti järkkää pikkujoulut, ne ovat yleensä leppoisia tapahtumia tyyliin mennään syömään jotain, teatteriin tms. Jos firma järjestää, niin yleensä ovat karseeta pönötystä, kun ihmiset osallistuvat niihin velvollisuudesta. Yleensä firman järjestämissä osa kyräilee, osa ilmoittaa selvästi että heitä ei paljoa nämä pikkujoulut kiinnosta, osa juo aivan liikaa ja sekoilee aamusta lähtien, osa muistuttaa kaikki ennen juhlia, ettei siellä saa sitten puhua työasioista - ja puhuvat itse koko illan työasioista…

Näitä perinteisiä, eli että et näe koskaan työsopimusta, kukaan ei “perehdytä” millään tavoin (ei edes kerrota viikottaista työaikaa), itsestään selviä asioita saat kinuta moneen kertaan jne.

En ole koskaan ollut sellaisissa. Olenko jäänyt jostain paitsi?

13

  1. Millaisia ovat työpaikkaromanssit? Ovatko ne vain sairaalaromansseja vai esiintyykö niitä muuallakin?
    -ei ole pahemmin ollut työpaikoillani

  2. Millaista on mennä “yhdelle” töiden jälkeen? Millaista on nauttia ns. after-workeja?
    -eipä ollut näitäkään, kun autolla kuljen

  3. Millaisia ovat työkaverit käytännössä? Kesämökkikutsuja, after-workeja jne. Minulla ei ole ollut yhtään työkaveria - vain satoja työtuttavia.
    - epäsosiaalinen taidan olla - ei näitäkään
    . Miten after-work napanderit eroavat tavanomaisista napandereista?4

  4. Mitä työlliset yleensä syövät? (Omien jääkaappihavaintojeni perusteella kolmen kärki on a) einespizzat b) pinaattiletut c) lihamakaronilaatikko).
    -erinomaista gourmee-tason ruokaa, itse tehtyä

  5. Millaisia ovat työpaikan pikkujoulut. Itse en ole ollut yhdelläkään työnantajan järjestämällä kun työnantaja ei ole järjestänyt ja henkilökunnan järjestämiin en ole mennyt kun olisi pitänyt maksaa omasta rahakukkarosta.
    -nuorena kävin ja join itseni umpikänniin aina, nykyisin en käy kuin joululounaalla

  6. Millaisia erikoisuuksia työpaikoissanne on ollut? Helsingin Energialla ja YIT:llä oli alemmilla toimihenkilöillä joka perjantai viinipulloarpajaiset. Muihin erikoisuuksiin en ole törmännyt, koska pätkätyöni ovat olleet verrattavissa B. Virtaseen.
    -ei mitään

  7. Millaisia ovat tilinpäätösjuhlat. Olen osallistunut yhteen Tilastokeskuksessa; kuivaa patonkia ja vihersalaattia ilmaiseksi. Lämpimästä kepardista ja huonosta viinistä olisi pitänyt itse maksaa omasta rahakukkarosta.
    -ei ole ollut

14

Kertokaa millaista on työelämässä!
Välillä kylmä, välillä kuuma, mutta palkkapäivinä kaikki käy. Työelämä oli ennen alkoholistista käyttäytymistä pullollaan. Ennen töitä piti ryhdistäytyä, pestä hampaat kolmasti, syödä sisua, keksiä vale yllätysvieraiden yllätyspullosta, kiertää autolla tiet joissa ei ole ratsioita, katsoa että kukkaro on tallella ja paljonko meni sekä miettiä miten päivän saisi kulumaan nopeasti ja minne sitten.

Töissä taas oli pakko skarpata ja tehdä töitä kolmen edestä, ellei sitten jopa viiden. Kehut ja haukut toi kummatkin hyvät syyt juoda, kuten monet edustajat, joilla oli piikki auki, jos kohdalle sattui. Töissä kelpasi retostella nais ja juomisjutuilla, jos tilanne sattui kohdalle. Kaikki tilanteet ei olleet sellaisia, mutta minulle kelpasi kaikki, jos sillä sai tyydytettyä itsekkäitä tarpeita.

Mikään työ, harrastus, toiminta, ajatus tai teko joka ei sisältänyt juomiseen tähtäävää asiaa oli minulle vierasta, vaikka silloin niitä ei sellaiseksi tajunnut. Työ oli minulle ensisijaisesti paikka jossa sain päteä, ansaita ja löytää syitä juomiseen.

Millaista tänään työelämässä on? Ei aina hauskaa, mutta pitääkö sitten olla. En usko, että joku miljonääri mm Teemu Selännekään aina tykkää jääkiekosta, vaikka ansaitsee miljoonia, kun ei aina voi voittaa. Luultavasti sillä on samanlaisia huoliakin, kun tavallisilla ihmisillä. Hänenkään tulot ei riitä kaikkiin herkkuihin mitä haluaa.

No niin minun piti vain sanoa, ettei työelämä ole mitenkään sidottu juomiseen, ellei sitten ole juova/sairas alkoholisti tai muuten vaan pinttynyt tapoihin joilla satuttaa itseään ja läheisiään, kuten mm suurkuluttajat.