Kommentoin parille ihmiselle.
Onnea Hohtavalle Yöpilvelle hoitoonpääsystä . Monesti puhutaan hoitoon joutumisesta, mutta kyllä se miusta on pääsyä. Katkaisuhoitoasemien ei todellakaan tarvi ympäristönä olla kamalia paikkoja, mä sanoisin tän kaupungin Katkoa kutakuinkin kolmen tähden hotelliksi
. Kuten aiemmin taisin kirjottaa, siellä oli vaik mitä tarjolla: todella hyvää ruokaa (ei keskuskeittiöstä, vaan paikan pääl tehtyä), herkkuleivonnaisia, elokuvia hyllykaupalla, nykyisin kuulemma netti (osa saa käyttää, varmaankaan ei suljetus hoidos olevat, tääl ainakin on lääke- ja huumeriippuvaiset suljetus, pääsee kyl työntekijän kanssa kävelyl tai hoitaan asioita), suurin osa henkilökuntaa ihan ok, suurin osa huoneista yhden hengen (jokaises oma kylppäri), töllöttimet ja videot ainakin, jääkaapit omille safkoille soluissa, tilat siistit, mahdollisuus taideterapiaan, sai olla omissa vaatteissa… Mä kun ekaa kertaa menin, luulin ihan toisenlaiseksi paikaksi… Mut kun menet sinne, missä sinä olet, näet, millainen paikka teillä on, toivottavasti hyvä! Ja onnittelut vielä tuosta pidemmästäkin suunnitelmasta hoitoosi, ettei jää vain katkaisuksi.
Juomisesta katujen kuningattarelle: AA:tkaan eivät välttämättä ole kamalia, ja ryhmiä ainakin isommissa kaupungeissa on useita, ja jos jossain tulee tosi kurja olo, voi mennä johonkin toiseen… Ja jos tulee äkillinen hinku, se saattaa mennä ohi, kun keksii jotain muuta kivaa, tai ajattelee krapula-aamua, tai mahdollisia aiempia sössimisiä tai mitä sitten ikinä onkaan tapahtunut. Mihin sä ilmeisesti olet kyennytkin, vaikka miehesi on ottanut . Ja on erittäin hyvä, että itse tajuat, että yhden ryypyn ottaminen riittää, että siitä se sitten taas lähtee… Myös A-klinikoilta voi saada pidempääkin apua, meikä lähinnä kävi hakemassa katkaisupillereitä, silloin kun ei muualta saanut
. Mä olen kyl alkoholin suhteen aivan samanlainen, ei sovi yhtään: muutun todella paljon. Aina kai päihtyminen muuttaa, mutta mul ei ainakaan muutos ole myönteinen. Aiemmassa kotikaupungissa oli porttari aika moneen paikkaan. Ei välttämättä silloin (vielä
) räyhäämisistä, mut esim. kapakan eteen sammumisesta, krhm, tai muuten tolkuttomasta kunnosta. Kantapaikas sanottiin, että, pääset, kun pakkaset hellittää… :mrgreen:
Mullahan ny kävi näin, että lähetettä siirreltiin paikasta toiseen ja lopulta takasin Miekkariin, mis mun aiempi lekuri on kyl sellanen, että jos muuttaisin mieleni bentsojen suhteen ja sanoisin, että ai, ai kun ahistaa ja tarvin e h d o t t o m a s t i vaik 100 kpl 2mg Xanoreita, vois resepti irrota. Tai vähintään joku 50mg Diapamia/d. Moni varmaan olisi tällaisesta tilanteesta hyvillään . Sikäli kuin ne selkeän bentsoriippuvuuden vuoksi sieltä kutsua lähettävätkään. Päihdepsykiatrian avopuolella ei täällä enää hoideta bentsoriippuvaisia. Klinikal vaadittaisiin ensin katkaisuhoito tai ainakin jokin säännöllinen, tasainen päiväannos, josta vieroitusta voisi alkaa tekemään. Olisin kyllä voinut vielä kysyä sieltä lääkärinkin mielipiteen, mutta jäi soittamatta, koska mul menee nyt ihan ok. Ei extranappailuita, mut en ole täysin nollillakaan. En yksinkertaisesti uskalla vielä olla, tämän loppuunkalutun ja -puhutun vieroitusoireissa tulleen tajuttomuuskohtauksen jälkeen, joka ei heti säikäyttänyt kunnolla. Pelko tuli myöhemmin. Nyt uskon, että olen oppinut. Voisinpa oikeastaan sanoa, että sain uuden tilaisuuden, koska päähän tullut isku voi olla hyvin paha. Katkojonoon ilmottauduin, kun hoitoa etsin, mutta koska aika on pitkä, ennen kuin paikkaa vapautuu, uskon ja toivon, etten silloin enää sitä tarvitse. Riittää kun tänä päivänä toimin järkevästi. Jess
!