Kannabiksen käyttö lapsiperheessä

Kotikanava
1

Kirjoitan tänne palstalle luettuani turhautuneena ympäri nettiä viliseviä kannabismyönteisiä tekstejä. Aineessa ei tunnu sen käyttäjien mukaan olevan mitään pahaa, “kuin kahvia tai teetä joisi…” :question:

Meidän perheessä kannabista käyttää mieheni, kahden pienen lapsen isä. Hän salailee melko pitkälle käyttönsä laajuuden, mutta tilitietojen perusteella olen päätellyt, että hänellä on mennyt hasikseen n. 100-150 euroa VIIKOSSA ainakin kahden viimevuoden ajan. (osaako joku tällä palstalla sanoa, kuinka laaja-alaista tämänhintainen käyttö on? päivittäistä? aamusta iltaan? hän käyttää aineensa itse, ei tarjoa muille.) Meillä molemmilla on melko pienet palkat, ja tämänlaajuinen käyttö ei oikein meidän palkoillamme ole mahdollista. Hänpä onkin rahoittanut käyttöä mm. vanhempiensa pussista (tietysti luulivat antavansa rahaa perheelle ja lapsenlapsillensa), saamistaan perinnöistä ja kaikesta liikenevästä rahasta mitä vaan jostain löytyy. Käytökseltään hän on ailahteleva (saa paniikki- ja ahdistuskohtauksia), usein miten hyvin sisäänpäinkääntynyt ja passiivinen (turha kysyä, kuka tekee meillä kotityöt ja hoitaa lapset, raha-asiat yms) Ai niin, ja hänellä on samanaikaisesti myös masennuslääkitys (kolmen eri masennuslääkkeen yhdistelmä)

Mieheni ei halua/aio lopettaa kannabiksen käyttöään.

Ihmettelen vain, onko yllämainittu tilanne ihan normaalia Suomessa? netistä lukemieni viestien perusteella tässä meidän tilanteessa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Ihmettelen vain, kuinka kaikki kannabiksenkäyttäjät rahoittavat harrastuksensa kun se kerran on noin kallista? Onko tämä meidän tilanne kenenkään lukijan mielestä hälyyttävä? Itse alan olla tilanteessa jo aivan uupunut (valehtelu, taloudelliset ongelmat, miehen elämän pyöriminen käytön ympärillä, yksinäinen vastuun kantaminen perheestä jne.) :frowning:

2

Hei!

Mielestäni tilanteenne on aika hälyttävä, jos kerta miehesi salailee käyttöään ja rahaa kuluu liian paljon. Jos hänellä on masennus ja useita lääkkeitä käytössään, ne voivat voimistaa kannabiksen vaikutusta ja toisinpäin. Lisäksi kannabiksesta voi aiheutua nämä paniikkikohtaukset, vaikka miehesi voi kuvitella lääkitsevänsä kannabiksella itseään.
Minusta sinun tulisi nostaa asia esille miehesi kanssa ja kunnolla selvittää, miksi hän käyttää, kuinka paljon ja kertoa hänelle omista tuntemuksistasi. Kerroit, että joudut tekemään kaikki kotityöt, joten tilanteesta voivat myös teidän lapsenne kärsiä.

Vaikka tilanne vaikuttaa vakavalta ja hälyttävältä, ei kannata silti alkaa panikoida. Miehesi suhtautuu mielipiteisiisi ja huoleesi paremmin, jos et ole syyttävä, vaan kiinnostunut ja halukas ymmärtämään, mistä tässä kaikessa on kyse. Lienee epärealistista olettaa, että mies lopettaisi yhtäkkiä kokonaan, joten olisiko kompromissi mahdollinen? Jos miehesi haluaa jatkaa harrastustaan, niin oletko valmis sallimaan jonkinasteisen käytön? Kannabis sinällään ei ole sen pahempi asia kuin esimerkiksi vahvemmat kipulääkkeet, kannabis vain luokitellaan laittomaksi.

Heti ei kannata luovuttaa, jos miehen on vaikea hillitä käyttöään, mutta päihteiden väärinkäyttäjä jättää aina jonkinlaisen jäljen lapsiinsa. Näin ollen, jos muutosta ei millään tapahdu, niin sinun on suojeltasi haittavaikutuksilta itseäsi ja lapsiasi.

3

Tarkoitatkohan Nasaalisti jotain morfiinipitoisia kipulääkkeitä, jotka todella pistää pienen ihmispolon ainakin tarvittaessa aika tunneliin ja joista vierottuminen voi olla aika haasteellista :imp: (ei ihan sama asia kuin burana kuitenkaan…)? Vai puhutkohan mahdollisesti kannabiksen kohtuukäytöstä, josta tämä mies on ilmeisesti melkoisen kaukana? Huume se kannabis on siinä kuin alkoholikin, eli nuo netin löpinät teenjuonnista voi ainakin unohtaa. Vieras, päihteestä johtuva valehtelu, taloudelliset ongelmat, miehen elämän pyöriminen käytön ympärillä, yksinäinen vastuun kantaminen perheestä jne, kyllä ne kuullostavat vakavalta, niinkuin Nasaalisti totesikin.

Ja millaista sitten on kannabiksen kohtuukäyttö? Miten sellaiseen voi päästä jos taipumusta päihderiippuvuuteen on? Ja jos siihen päästäänkin, mistä tietää pysyykö siinä sitten, jos elämä on ennenkin pyörinyt päihteen ympärillä? Miten paljon voi tai tarvitsee itse sietää? Hei, tervetuloa :smiley: , täällähän näitä samoja miettii moni muukin, lempihuumeena vaan saattaa olla eri aine :unamused: . Toivottavasti joku osaa vastata sulle noista hinnoistakin jotain.

4

[Poistettu hintakeskustelua. -Päihdelinkin toimitus]

Mielestäni sinun kannattaisi puhua asiasta miehellesi. Jos ilmaiset hänelle selvästi että lapsetkin kärsivät siitä ja et halua että hän lopettaa polttamista kokonaan, vaan vähentäisi ainoastaan. Voin sanoa kannabiksen käyttäjänä, että aineen polttamista ei edes halua lopettaa, mutta vähentäminen viikonloppu poltteluun ei ole vaikeaa, pieni itsekuri ja jonkun muun harrastuksen hankkiminen helpottaa paljon. Itse poltan ainakin useimmin siksi, että “ei ole muutakaan tekemistä” tyhmä syy, mutta ainaki minulla on aina hauskaa.

Suosittelen että ehdotat miehellesi ensin jotakin harrastusta josta hän voisi innostua lenkkeily, kuntosali, uinti, tennis jne… lukeminen ja pieni remontointikin voi olla mukavaa puuhaa. Yritä keksiä hänelle edes pieni projekti muutamaksi viikoksi ja hän ei kerkeä polttamaan edes muutamaan päivään, sen jälkeen hän huomaa, että ei ole niin paha olla selvinpäin ja viikonloppu käyttämiseen siirtyminen on helpompaa.

Toivotan sinulle kestämistä ja toivottavasti miehesi tilanne muuttuu paremmaksi lapsien ja teidän parisuhteen kannalta !

5

Kuulostaapi ongelmas tutulta. Juuri tein eron miesystävästäni,kun en jaksa katsoa blossailua enään. Polttelu silloin tällöin ei ole ongelma, voin poltella itsekkin,mutta päivittäin “koomassa” olevan kanssa ei jaksa seurustella.En tuomitse kokonaan,mutta poltella voi liikaakin ja arvostan itseäni sen verran,että vaadin kumppanilta,että kykenee täysjärkiseen keskusteluun ja oleiluun,eikä nuokkumiseen.Jokaisella meistä on omat sietokyvyn rajat,jotka itse määritämme.

6

Pidän kannabista paljon vaarattomampana aineena kuin alkoholia, mutta totta kai siitä pössyttelystä voi tulla ongelma. Juttu lienee vähän samanlainen kuin alkoholin säännöllinen tissuttelu: “Ei tässä mitään ongelmaa, ihan normaalia se on rentoutua tälleen ja ottaa muutama (kalja/tötsy), katso nyt, hoidan työnikin kunnolla…” Mutta kun rahaa kuluu kohtuuttoman paljon, kun käyttö häiritsee puolisoa, kun kuvaan tulee valehtelu, kun ihminen passivoituu… niin totta mooses siinä on ongelma!

Ja sen perusteella, mitä kerroit, niin kyllä, teillä on ongelma. Paha sellainen. Tilanteesi on aivan vastaavanlainen kuin alkoholistin läheisillä. Tuo perheen yhteisiksi tarkoitettujen rahojen käyttäminen, käytön laajuuden salailu… hälyttävää. Ei normaali aviopuoliso ja isä petä perheensä luottamusta tuolla tavalla.

Asiaa pahentaa vielä se, että miehesi on masentunut. Silloin hän on entistä taipuvaisempi hankkimaan päänsä sekaisin, mutta se vaikeuttaa myös sen huomaamista, mitkä ongelmat johtuvat pössyttelystä, mitkä masennuksesta. Masennus passivoi, mutta niin passivoi myös säännöllinen (päivittäinen tai lähes päivittäinen) kannabiksen polttelukin. Kumpi siis on suurempi syy passivoitumiseen? Sama ongelma paniikkikohtausten kanssa. Kuten tuossa jo aikaisemmin sanottu, paniikkikohtaukset voivat johtua polttelustakin.

Muttamutta. Toisaalta kannabis voi lievittää masennusta. Kannabiksella on useita terveyttä edistäviä vaikutuksia - joiden saamiseksi ei tarvitse polttaa niin paljon että tulee pilveen, terveysvaikutukset näkyvät muutenkin - mutta joita ei sattuneesta syystä valitettavasti erityisemmin tutkita. Masennuksen ja ahdistuksen lievittäminen on yksi niistä. Miehesi polttaminen saattaa siis ihan oikeasti helpottaa masennusta. Toisaalta tällä hetkellä käytön aiheuttamat ongelmat ovat miehelläsi selvästi paljon suuremmat kuin sen mahdolliset hyödyt.

Pohdin myös sitä, kuinka usein miehesi mahtaa polttaa. Tuon mainitsemasi rahamäärän perusteella näyttäisi siltä, että käyttö on päivittäistä. Ehkä joinakin päivinä menee useampaankin kertaan. Ja se on liikaa. Se on liikaa jo siksikin, että kannabikseen kasvaa toleranssi, joten jos hän pössyttelee päivittäin, hän joutuu vetämään yhä suurempia määriä tullakseen pilveen. Ja olen omin silmin nähnyt, että päivittäin kannabista käyttävä ihminen on passiivinen ja jotenkin “hidas”. Tämä korjaantuu kuitenkin n. viikon sisällä käytön lopettamisesta.

Mikä sitten ratkaisuksi ongelmaan? En oikein osaa neuvoa, mitä tehdä. Olen itsekin ongelmainen, tosin minun ongelmani ei ole kannabis vaan alkoholi. Nuo neuvot harrastuksen tai jonkin muun mukavan aktiviteetin keksimiseksi ovat ihan hyvät. Olen huomannut ainakin omalta kohdaltani, että silloin kun selvinpäin on aidosti mukavampi olla kuin kännissä/pilvessä, päätään ei kertakaikkiaan tee mieli sekoittaa ja käyttökin vähenee tai loppuu automaattisesti. Mutta tiedän omasta kokemuksesta myös sen, että jos on masentunut, niin harvoin sitä on tarpeeksi onnellinen selvinpäin… silloin sitä haluaa vain paeta todellisuutta sinne pilvisen euforian syleilyyn (tai alkoholin turruttavan unohduksen valtaan, kuten minun tapauksessani).

Loppupeleissä on kuitenkin vain ja ainoastaan miehestäsi itsestään kiinni, lopettaako/vähentääkö hän vai ei. Sinä et voi tehdä mitään, mikä hänet saisi lopettamaan. Päihdeongelmaisen täytyy ihan itse oivaltaa, että hän ei voi jatkaa näin. Sinä et voi muuttaa miestäsi. Voit muuttaa ainoastaan omaa suhtautumistasi, voit vain pitää huolta omasta jaksamisestasi ja (pahimmassa tapauksessa) päättää, jaksatko elää päihdeongelmaisen rinnalla vai et.

Vielä tuosta, että mikä on kohtuukäyttöä ja mikä ei. Se on niin vaikea sanoa. Yhtä vaikea se on sanoa alkoholista. Onko kohtuukäyttöä se, että vetää kännit kerran viikossa? Onko kohtuukäyttöä se, että on pilvessä kerran viikossa? Jaa-a.

Omalta kohdaltani voin sanoa, että minulle alkoholi on paljon turmiollisempaa kuin kannabis. Alkoholinkäyttö ei pysy minulla hanskassa; sen sijaan kannabiksesta minulle ei ole tullut minkäänlaista ongelmaa, vaikka voin halutessani polttaa koska tahansa (meillä on sitä aina saatavilla). Aina kun alkoholia on ollut samalla tavalla saatavilla, olen varmistanut, että noh… ei ole kauan.

Poltan pilveä keskimäärin kerran kuukaudessa. Mielestäni tällainen käyttö on erittäinkin kohtuullista. Suhtaudun kannabikseen myös ihan eri tavalla kuin alkoholiin… mikä lienee se ratkaiseva ero. Alkoholi on minulle turruttava aine, avain unohdukseen, joka tuottaa minussa sellaisen hälläväliä-olon, joka johtaa kaikenlaisiin typeryyksiin. Sen sijaan kannabis on minulle meditoinnin apuväline, tapa nähdä maailma aivan eri tavalla. Kun juon viinaa, juon unohtaakseni. Kun pössyttelen, teen sen avartaakseni mieltäni. Kun juon alkoholia, tahdon bilettää ja tehdä kaikenlaista. Kun poltan, tahdon istua hiljaa ja mietiskellä. Koen pilvessä sellaista euforiaa, jota alkoholi ei voi koskaan antaa, mutta jotenkin se alkoholin tuoma hälläväliä-turtumus on kuitenkin koukuttavampaa. Minulle siis.

Tiedän toki leikkiväni tulella, kun poltan pilveä, koska olen taipuvainen psyykkisiin riippuvuuksiin. Tiedän, että jonakin päivänä saatan jäädä koukkuun. Mutta jos on pakko valita kahdesta pahasta, mieluummin kannabis kuin viina. Kännissä minusta tulee kauhea, aggressiivinen hirviö, pilvessä puolestaan olen rauhallinen.

Mitä siis yritin sanoa tällä sekavalla sepustuksella? Ehkäpä sitä, että vaikka kuulunkin kannabiksen kannattajiin ja olen sitä mieltä, että Suomi olisi parempi paikka jos kannabis olisi laillista ja alkoholi laitonta, olen myös sitä mieltä, että kannabiksen haittojen vähättely on typerää ja valitettavan yleistä. Minkä tahansa päihteen liiakäyttö on ongelma. Ja sinun miehesi tapauksessa ei ole lainkaan epäselvää, että se on ongelma.

7

Hei vieras,
Mahdottomia neuvoja olet saanut. Niissä ei juurikaan oteta huomioon sinun tilannettasi, vaan mietitään miehesi asioita. Minun mielestä sinun tulisi hakea apua itsellesi , kun kerran kärsit miehesi cannabiksen käytöstä. Mitkään aktiviteettien tuputukset eivät tule auttamaan. Sinun on hoidettava itseäsi ja mietittävä, mikä sinulle itsellesi on parasta. A-klinikka voisi olla hyvä paikka sinulle. Al-Anon olisi myös, mutta siellä on jäsenyysvaatimuksena, että kärsii jonkun läheisen tai ystävän alkoholin käytöstä.

8

Miten niin mahdottomia neuvoja? Eiköhän miehen ongelma ole tällä hetkellä perheen isoin ongelma? Toki jokaisen on hoidettava itseään, mutta ei a-klinikka tai Al-Anon ole mikään patenttiratkaisu siihen, että perheessä on päihdeongelmia! Eivät miehen päihdeongelmat kokonaan johdu hänestä, kyllä niihin osaltaan vaikuttavat läheiset ihmissuhteet. Näin ollen miestä pitäisi yrittää tukea muuttumaan, eikä vain pohtia omaa oloaan. Joskus voi joutua voimaan jonkin aikaa huonosti, jotta rakas ihminen voisi voida paremmin, se kuuluu elämään.

Mistä sinä nopsasti muka tiedät, mikä tulee tässä tapauksessa auttamaan ja mikä ei? Jos mies sitoutuu käytön vähentämiseen, harrastukset voivat varsinkin aluksi auttaa häntä saamaan ajatukset muualle ja esimerkiksi liikunnassa kehossa vapautuu endorfiineja, jotka kohottavat mielialaa. Harrastukset voivat auttaa myös päihdeongelmaisen puolisoa saamaan ajatukset muualle ja vähentämään stressiä. Mikäköhän vika harrastuksissa olisi? Oletko sinä näitä Al-Anon -faneja, jotka uskovat muutosten tapahtuvan vain siten, että omainen suojelee itseään käyttäjältä? Monet päihdeongelmista kärsivät perheet selvittävät asiat keskenään, eivätkä tarvitse siihen ulkopuolista apua/vertaistukea. Nimittäin vaikka Al-Anon tai A-klinikka kuinka auttaisivat monia, on aina niitä, joille vertaistukiryhmä ei sovi ja joille A-klinikka tarjoaa eioota.

Eli sinuna miettisin pariin otteeseen ennen kuin tulisin haukkumaan muiden neuvoja, varsinkin, kun omasi ei kovin hehkeitä olleet.

9

Moikka! Mulla on lapsi ja mun mies (ei ole lapsen isä siis) polttaa pilveä päivittäin. En voi sietää sitä, olen joo itekin poltellu välillä kun on ollu kahen kesken viikonloppuja lapsen ollessa isänsä luona (osaksi siksi etten jaksa kattoo toista pilvessä ja kestän sen sitten paremmin kun olen itekin), mutta muuten en halua missään nimessä polttaa! En voi myöskään enää sietää sitä että mies polttaa, on ällöttävää että toinen voi paeta stressitilanteita sillä tavalla kun itekin pystyn ihan hyvin olemaan selvinpäin aina. Ällöttävää on myös se, että aina kaiken kahdenkeskisen ajan (illat ja ne viikonloput) sen pitää olla ihan pihalla. Ei kiva! On se sitten miten terveysvaikutteista tahansa, mutta ihminen muuttuu erilaiseksi pilvessä ja sillon en tykkää toisen kanssa tehdä mitään. Myös se, että aina kun katotaan telkkarista jotain ohjelmaa tai elokuvaa, tai sitten ollaan muutenvaan, pitää olla pilvessä. Pitää polttaa vaikka edellisetkään olot ei olis vielä haihtunut. Olen monta kertaa uhannut erolla ja vaatimalla vaatinut että polttamisen on loputtava jos haluaa vielä jatkaa, mutta eipähän ole loppunut. Yritystä on ollut vähentää, (nykyään sovittu, että 2/päivä) mikä on ihan hyvä asia. Tiedän ettei se lopettaminen ole helppoa ja varsinkaan kun ei halua lopettaa, se on vielä vaikeempaa. En jaksa olla tukenakaan kun toinen koittaa polttaa vähemmän, saan kuulla kuinka kylmä ja ilkeä olen kun en anna toisen polttaa, haluan vaan nähdä kuulemma kun toinen kärsii. Myös erilaisia yrityksiä on jatkuvasti… “jos poltan ne kaks mutta poltan ne monessa osassa?” En jaksa! Ja aina on joku syy polttaa… usein myös olen kuullut että se on mun syy, esim. siksi että olen nalkuttanu turhasta tai muuta. Väsyttää semmonen, on myös kamala ajatella että perheessä, missä on lapsi, pitää jonkun käyttää säännöllisesti päihteitä. Onpas mulla katkeraa tekstiä, tänään taitaa mulla olla huono ilta. Anteeksi!

10

… ja sulle nasaalisti: jos elämä päihteidenkäyttäjän kanssa on päivästä toiseen pitkän aikaa yhtä helvettiä ja toisen tukemisesta ja keskusteluista ja auttamisesta saa vaan pelkkää paskaa (kuten esimerkiksi haukkumista ja syyttelyä tai ihan fyysistä väkivaltaa) niskaan, ei ole ihme, että alkaa oma mielenterveys olla koetuksella. Ja varsinkin, kun perheessä on lapsia, on lasten etu tärkein ja silloin on syytä hoitaa ainakin itsensä kuntoon, jotta voisi mahdollistaa myös lasten hyvinvoinnin. On varmaan päivänselvä asia, että jos äiti on jatkuvasti väsynyt ja mieli maassa, ei lapsillakaan voi olla hyvä olla. Ei voi myöskään olettaa, että päihteidenkäyttäjän puoliso osaisi automaattisesti hoitaa riippuvaista puolisoaan oikealla tavalla. Sitä varten on koulutettuja ammatti-ihmisiä. En halua olla inhottava, mutta sitä mieltä olen. Kaikkea ei tarvitse jaksaa ja jos jaksamiseen löytyy apukeinoja,kuten vertaistukiryhmiä tai a-klinikka yms. niitä voi hyvinkin käyttää.

11

Ei mikään ole noin mustavalkoista, aina on harmaatakin välissä. Perheen ongelmia ei voi ikinä laittaa vain toisen niskoille, vaikka olisi kuinka addikti tahansa. On ärsyttävää se, että väitetään muka vain addiktin aiheuttavan ongelmia ja käyttäytyvän asiattomasti, aivan varmasti se menee myös toisinpäinkin. Ei kukaan ole aina täysin korrekti, vaan ihan samalla tavalla selvätkin ihmiset haukkuvat puolisojaan.

Ei, en ole sitä mieltä, että mitä tahansa pitää sietää tai että addikti pitäisi yrittää yksin pelastaa. Mutta piiiikkusen alkaa kyllästyttää nämä marttyyrijutut täällä. Jos olet itsekin pilveä poltellut, niin onko sinulla oikeus moralisoida toisen pilvenpolttoa, vaikka se olisi kuinka “häiritsevää” tahansa. Jos itsekin sitä teet, niin aika huono ruveta toista käännyttämään…

edit: kyllä varmasti threadin aloittaja tarvitsee ulkopuolista keskusteluapua, sitä en epäile, mutta jos kaikki syy on muka miehen käytöksessä, niin onnea ja menestystä. Jos ihan pikkusen katsottaisiin myös sinne peiliin, niin voisi tilanne kohentua edes siltä osin?!

12

Vai marttyyrijutut?? Sähän nyt ihme heppu oot… Tämä on kotikanava, tarkoitettu alkoholistien läheisille. Yleistäen varmaan voisi vielä sanoa, että nimenomaan niille, jotka siitä alkoholismista tavalla tai toisella kärsivät. Jos siinä tilanteessa avun hakeminen on marttyyrijuttua, niin jätä ihmeessä lukematta!

Ja jos mä alkoholistin puolisona käytän itse alkoholia, niin sittenkö mulla ei ole oikeutta mielipiteisiin alkoholistisesta juomisesta? Kyllä ulkopuolinenkin aika helposti erottaisi, kummalla meistä on ongelma, eikä minun alkoholinkäyttöni estä minua näkemästä sitä puolisossani. Siitä olen ihan samaa mieltä, että moralisointi ja käännyttäminen on turhaa, siksi pitääkin hakea apua itselleen.

Joo, peiliin me katsotaankin: miten minä voin auttaa itseäni?

13

Hänellä menee siis reilu 10 grammaa viikossa, huomattava määrä mutta päivittäiskäyttäjälle kyllä ihan normaali, ehkä jopa pieni. Siitä milloin hän polttaa on meidän vaikea sanoa mitään, monethan polttavat (puhtaasti esimerkiksi) päivisin pieniä* annoksia masennuslääkkeeksi ja illalla sitten isompia unilääkkeeksi. Mainitsit kuitenkin miehesi käytöksen ainakin kotitöiden suhteen olevan sen kaltaista että ehkä hän polttaa “unilääkkeet” jo päivällä, joka mielestäni menee tällaisessa perheympäristössä jo hieman väärinkäytön puolelle.
(* myös kannabiksen laatu vaikuttaa tähän, ei pelkästään poltettu määrä)

Kalleus on suhteellista. Jopa näin laman aikana moni työssäkäyvä kenties ansaitsee sen verran että pakollisten menojen jälkeen jää se muutama satanen ylimääräistä harrastuksiin, varsinkin jos ei käytä rahojaan esimerkiksi ulkomaanmatkailuun tai ryyppäykseen. Jotkut tietysti rahoittavat toimimalla itse välittäjinä. He ostavat ison satsin halvalla ja sen osan mitä eivät itse polta myyvät pienissä erissä kalliilla eteenpäin (miehellesi). Kätevin tapa “rahoittaa” on tietysti kasvatus, silloin ei välttämättä mene rahaa kovinkaan paljon.

Tekstistäsi sain sellaisen kuvan että miehelläsi kannabikseen tuntuu menevän kaikki “ylimääräinen”. Ei yhtä paha tilanne kuin se jos menisi kaikki rahat eikä olisi ruokaa pöydässä, mutta varmasti ikävää jos kyseessä on yhteisiä rahoja ja haluaisit osan siitä “ylimääräisestä” menevän myös sinun tai lapsen juttuihin. Miehesi omat rahat ovat kuitenkin hänen omiaan ja hän päättää itse mitä niillä tekee. Kyllä varmaan amerikanrautaharrastajan vaimoakin harmitaa kun miehen saamat perinnöt menee amerikanrautoihin mutta sellasta se on.

14

Hei kaikille,
sitten kun kannabis ei enää tunnu misään (noin vuoden päivittäisen käytön jälkeen??) niin mihin aineisiin sitten siirrytään? Olen huolestuneena seurannut sivusta ensin kaljan sitten kaljan ja rauhoittavien lääkkeiden, sitten kaljan , lääkkeiden ja pilven käyttöä ja nyt kuulema pilvi ei toimi enää…
En tiedä, onko sellaista harrastusta keksitty mikä saisi ihmisen lopettamaan.

15

Pölly ei se aina ihan noinkaan mene… Mä tiedän monia ihmisiä ketkä ovat pitäytyneet vain ja ainoastaan ganjassa ja kun ovat hiukan kasvaneet, niin ovat kyllästyneet jatkuvaan poltteluun. Hyvänä esimerkkinä käy mun avopuoliso, joka poltti about 2 vuotta opiskelu-aikoina (lukio); nyt AMK:n käyny vuosia sit ja ollu duunissa koko ajan, myös intin suorittanu eikä mitää riskosrekisteriä. Iteasiassa huomasin itse millainen “ryhmäjako” tulee ku kannabista yhdessä polttelevasta porukasta yksi tai kaksi erkanee kovempiin aineisiin. Mä olin itse tuollainen erkautuja ja mun kaverit joko a)jatkoi polttelua ja polttavat vieläkin, eivät käytä mitään muuta laitonta tai b)lopettivat joko heti huomattuaan kuinka kävi heidän vanhalle ystävälleen kovien aineiden kanssa tai hiukan myöhemmin polttelunsa täysin. Mulla on ainakin 15 ystävää ketkä eivät ole siirtyneet kannabista vahvempiin ja myös siskoni mies joka on nyt pienen lapsen isä; poltteli n. 6 vuotta ja siskoni tavattuaan vähensi hänen pyynnöstään (myös siskoni on poltellut 13 vuotiaana puolisen vuotta) ja parin vuoden päästä kokeili kerran yhtenä juhlapyhänä voiden vain pahoin. Pari vuotta sitten lopetti täysin käytön.

Aloittajalle tiedoksi et tääl ketjus on useampi keskustelija myös tuolta Saunan puolelta et ei mikään ihme et tulee ganja-myönteisiä vastauksia. Ite kirjotan enemmän tuonne Kuivaukseen, mut kyl mäkin henk. koht. pidän kannabista alkoholin kans samoil linjoil en vaa tuo sitä keskustelussa esiin.

Mut mitä mä oon tuosta aloittajan viestistä mieltä, ni ensinnäkin puolisoiden tulisi sopia poltellaanko lapsien jälkeen, paljon poltellaan ja koska poltellaan. Mä en ite esim. hyväksy polttelua jos lapsi/lapset on hereillä. En myöskään näe todellakaan hyvänä asiana et teillä on lasten toinen vanhempi 24/7 pöllyssä pilvestä. Testeissä se näkyy kuitenkin kertapoltteluna n. 7pv ja tuollaisen jatkuvan käytön jälkee voi näkyä useamman kk:den jopa.

Tiedän myös ihan kokemuksesta et ihmisestä tulee tyhmä ja hidas kun liian usein polttaa. Tiesitkö et 10% ihmisistä jää kannabikseen koukkuun? Henkinen koukku on siis niin vahva, että sitä on pakko saada. Mä uskon sun puolison kuuluvan tähän ryhmään. Kuten monet jo maininneet; masennus (jota kannabis vain ylläpitää), päivittäinen polttelu, asian salailu; kaikki ovat viitteitä siitä, että puolisosi kokee asian olevan hänen yksityisasiansa, eikä sun muka siihen tulisi puuttua.

Ikävä kyllä olet täysin oikeassa että tämä tilanne vaikuttaa koko perheeseen. En usko että tilanne sinänsä on kovinkaan yleinen ainakaan kannabiksen kohdalla. Yleensä päihde-riippuvaiset vanhemmat (molemmat siis) joko lopettavat kokonaan tai alkavat käyttää uudelleen muutakin kuin ganjaa, mutta on myös näitä “hippi-periaatteella” eläviä ihmisiä/pariskuntia kenen mielestä on parempi polttaa jointti tai pari lasten nukahdettua bissen sijaan. Mun mielestä jo tämä ajattelu on aika päihdehakuista jos joka päivä olisi poltettava joko kannabista tai vaihtoehtoisesti juotava alkoholia; missä tällaisen pariskunnan yhteinen selvä aika sitten on??

Oon ite aikoinani ollu riippuvainen myös kannabiksesta ja mul oli kans todella paha masennus. Poltin unohtaakseni maailman pahuuden ja päästäkseni pois masennuksesta, mut se ei ollu kyl oikea tie. Silloin pelkäsin älyttömän paljon et mitä käy, jos pilvi loppuu? Nyt oon sen varmaan 10 kertaa todennut ihan pidemmälläkin polttelu-putkella; ainoat sivu-oireet on, et kädet hikoaa älyttömäst ja tekee miel röökiä (ja ganjaa tietty) ku lopettaa; tosin nyt ku olen jo kyllästynyt tuohon passiiviseen olo-tilaan, en edes tahdo polttaa paria päivää kauempaa enkä ainetta osta/kasvata ja jos ei huvita polttaa kun joku tarjoaa; en polta (poltan 1-5pv/ taukoa välissä 1-3kk, nyt ainakin kk polttamatta kokonaan eikä tee edes mieli).

Suostuisiko miehesi menemään teidän takianne a-klinikalle? Ei sulta lapsia ainakaan tuon takia vietäisi, voisi olla et jos ei suostu lopettamaan; joutuisitte muuttaa erillenne jotta lapsillanne olisi selvä vanhempi. Vai jatkatko tuota tietä? Se sun on itse valittava. Täällä on ainakin pari ketjua jossa avo/aviomies polttaa ja vaimo ei. Vaihtakaa ajatuksia ja miettikää mitä omalta elämältänne tahdotte? Paljon tsemppiä!

16

Olisi mukava tietää mikä tilanne aloittajan perheessä on nyt? Meillä on samantapainen ongelma, mutta mies ei valehtele, vaan on avoin käytöstään, vaikka en sitä hyväksykään siinä määrin, missä sitä tapahtuu. Käyttö ei ole jatkuvasti päivittäistä, mutta silloin kun kannabista on jostain saatu, sitä pössytellään joka välissä (eli monta kertaa päivässä ja joka päivä) niin kauan kuin sitä riittää. Mies tuhlaa yhteisistä vähistä rahoistamme käyttönsä. Pienen lapsen hoito, kotityöt ja muut on kaikki minun vastuullani. Perheen takia mies ei jaksais edes sängystä nousta, mutta jos joku kaveri soittaa, että ois pilveä tarjolla, niin johan mies menee kävellen vaikka toiselle puolelle kaupunkia. Lisäksi harmia minulle (miehelle rentoutusta ja viihdettä) aiheuttaa alkoholi, lääkkeet, ynnä muut satunnaisesti käytetyt huumausaineet. Miehellä on joskus käyttö mennyt niin suureksi ongelmaksi asti, että on ollut sen takia päihdehoidossa, mutta nyt sanoo pystyvänsä kohtuukäyttöön. Mitä se sitten onkin? Hän on työtön, eikä työt eikä opiskelut pahemmin tunnu kiinnostavan. En jaksaisi enää riidellä asiasta, eikä yhteisymmärrystä tunnu löytyvän.