Näin olin päättänyt: 3.10 klo 23.30. loppuu juominen. Lopullisesti. Nyt olen kännissä, niin kuin olen ollut joku ilta ties kuinka kauan.
Onnistumisen paine on valtava. Olen saanut vielä yhden tilaisuuden ja nyt on pakko onnistua.
Pyytäisin apua yhdessä asiassa: mitä kannattaa tehdä, kun viinanhimo iskee? Mitä siis täsmälleen ottaen kannattaa tehdä sinä hetkenä? Siis muuta kuin vain purra hammasta?
Akseli
Tsemppiä kovasti, hienon päätöksen olet tehnyt! 
Ei harmainta aavistustakaan mitä juuri sinun kannattaa tehdä, mutta jos olet oikeasti tosissasi asian kanssa, niin uskon että sinulla on loistavat mahdollisuudet onnistua tavoitteessasi!
Hui. Luulin, että mietit itsemurhaa.
Lintuannan kohta 2 on tärkeä. Mikään ei ole pakko.
Itse olen kai purrut hammasta. Odotellut. Kärvistellyt. Siis akuutissa viinanhimossa. 
Joku täällä puhui, että 20 minuuttia. Kaippa tuo aika parantaa haavat. Lintuanna heitti viisaita sanoja.
Yritin katsoa olisiko ollut tossa yksinkertaisia niksejä ketjussa jotain :
viewtopic.php?f=42&t=31578&start=60
Kannattaa varmaan itsekin katsoa? Olen ollut selvänä aika pitkään niin en muista ihan tarkalleen miten olen toiminut akuutissa viinanhimossa. Ei tuu mieleen kun tosiaan hampaan pureminen. Siis sen, että kestää sen tuskan. Oon tuijottanut kelloa että menee kaupat kiinni.
Himon iskiessä kaupassa olen yrittänyt kiiruhtaa sieltä pois. Oluthyllyt olen kiertänyt tai jos olen joutunut kohdalle katsonut viivasuorasti eteen. Ajan kanssa tuo viinanhimo itselläni on helpottanut. Muistan, että se himo voi olla kova. Kyllä se hiljalleen helpottaa noi himojen iskut. Ne pitää vaan kestää.
Antabus on yksi vaihtoehto tueksi. Toinen ihminen.
Raitista elämäntapaa tukevat jutut on kai sitten erikseen. Niitä on sitten vaikka mitä. Liikunta yms… jollekin AA, A-klinikka… Tietty tämä plinkki mikä itselle on ollut tärkein paikka pysyä selvänä.
Vaikea itsekin sanoa mikä kullakin toimii.
Voimia!
Pelaa aikaa. Joskus 20 minuuttia riittää pahimman himon ohimenemiseen, kuten Punatulkku sanoi. Itselleni asetin aikarajaksi tunnin. Mielestäni ensimmäisen huikan vitkuttaminen on oiva keino, jonka löysin jo vuosia sitten. Se ei kiellä, vaan siirtää ekaa huikkaa.
Kiitos LINTUANNA & CO, näitä koetan. Enää 40 minuuttia viinaelämää. Pelottaa.
Heh SYDÄRIKÖ, en tosiaan ole tekemässä itsemurhaa, vaan aloittamassa elämän!
Akseli
.
Kiitos myös JAX ja muutkin, viisaista sanoistanne.
Olen nyt ollut 47 minuuttia raitis, tosin tietysti kännissä edelleen. Jo nyt on käynyt viina mielessä. Mutta ainakin aamuun asti aion selvitä (!). Laitoin Rocky-leffan teemamusiikin päälle lopettamishetkellä ja aion kuunnella sitä aina kun Kuningas uhkaa ottaa minusta yliotteen.
JAXin sanoin, jos te pystyitte, minäkin pystyin.
Akseli
Minäkin tein ennakkopäätöksen milloin loppuu juominen.Nyt 35 päivää takana raittiutta.
Päivä kerrallaan,ja Aa:nkin avulla se on onnistunut ja monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen alan vihdoin uskoa että raittius voi onnistua kun jättää vaan sen ensimmäisen ryypyn ottamatta.
Välttelen juovia ihmisiä ja jopa kaupan kaljaosastoja,ja käyn säännöllisesti Aa:ssa koska muuten helposti "unohdan " että olen alkoholisti,ja en voi juoda.
Siellä olen nähnyt että aivan ojanpohjaltakin on mahdollista raitistua.
Kannattaa ottaa kaikki mahdollinen apu käyttöön,lääkäri,terapeutti,antabus,Aa tämä plinkki,mikä vaan on mahdollista!
Onnea ja voimia,et ole yksin tämän ongelman kanssa 
Huomenta Axcu51. Yllä onkin hyviä vinkkejä raittiin elämäsi aloitukseen eikä niihin tarvitse minunkaan paljoa lisätä. PAITSI yhtä jäin kaipaamaan ja heitän sen tässä sisään. Pidä ehdottomasti huolta siitä, että kotisi, eli turvavyöhykkeesi, pysyy alkoholivapaana. Jos sulla on vielä jotain pullonpohjissa tai kaapeissa, kippaa ne vessanpöntöstä alas. Kaikki alkoholiin liittyvät juomalasitkin voit pistää pois silmistäsi ainakin toistaiseksi. Mahdollisimman vähän ärsykkeitä näköpiiriin.
Tietoisuutta raitistelutahtoosi voit lisätä myös muuten aika yksinkertaisesti. Aika monella on ollut jonkinlainen “lempidokauspaikka” kotonaan. Joku nojatuoli tai sohvankulma johon pullo yhdistyy automaattisesti. Kun teet arkiaskareita, yritä opetella totutuista kaavoista pois ja vaihda vaikka huonekalujen järjestystä. Samoin kauppaan mennessä voit etsiä uuden reitin tai vaihtaa ostospaikkaa mahdollisuuksien mukaan. Toisin sanoen: Muuta rutiinejasi tietoisesti.
Tällasia aamuvoimisteluna Andantelandiasta. Hyvää sunnuntaita ja tsemppiä. 
Voimia
Juomishistoriaasi ja määriäsi en tiedä, mutta muista myös se, että soitat apua tarvittaessa (tai onko sun seurassa joku?). Jos kyseessä on varsin pitkä putki, olosi on kännissä hyvä ja normaali, mutta sitten iskeekin delirium tai kramppi. Massiivisen pitkän putken jälkeen ihan katko on turvallisin paikka ajaa homma alas ja sitten kaikki muut keinot käyttöön.
Tänään sinulla on uuden elämän alkamispäivä. Jaksamista ja kirjoittele tänne vaikka joka päivä.
…me tiedämme, että juomisen aiheuttamat tuskat kulkivat raittiuden edellä ja tunne-elämän myllerrys tyyneyden edellä.
(Kaksitoista askelta ja kaksitoista perinnettä s. 102)
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Ensinnäkin, jos olet ollut kännissä vaikka kuinka pitkään eli päivä, viikko, kuukausikaupalla, niin ehkä vieroitusoireinen olo alkaa tänään olla. Sitä on pakko korjata, jos se on paha. Katkolle ei taida sunnuntaina päästä ja kun et nyt halua oloa korjata ryypyillä, niin jos olo menee kauhean huonoksi, mene ensiapuun.
Viinanhimoon on monet antaneet hyviä neuvoja tässä ketjussa muun muassa.
Tuo viinanhimo on jännä juttu. Itsekin muistan silloin vielä dokaavana aikana, että sitä jo viimeistään keskiviikkona rupesi innoissaan odottamaan viikonloppua kun pääsee taas täräyttämään ja niiden viikonloppujen ympärillähän se mun elämäni pyörikin. Sen takia jaksoi käydä koulussa ja töissä, kun tiesi sen että kärsimystä odottaa se palkinto siellä viikonlopussa.
Mutta kummallista oli se että silloin kesällä 2010, mulla ei enää tuota viinanhimoa ollut ollenkaan. Oliko se sitten “otettu minusta pois” kuten jotkut AA:ssa sanovat? Tiedä häntä, mutta näin siinä kuitenkin oli käynyt. 
Jotkut sanovat, että ei voi etukäteen päättää, mutta minun mielestäni kyllä voi. Itselläni muistoissa kun lopetin tammikuussa 2007 vain päättäen, että jos pääsen katkolle tai saan jotain hoitoa jotten kuole vierotusoireisiin, niin lopetan. Katkolle ei päässyt koska ne oli täynnä, joten hätään tuli ystävä joka antoi bentsoja ja unilääkkeitä sillä ehdolla että lupaan olla ryyppäämättä niiden kanssa. Lupasin, ja vierotuin. Kävin AA:ssa ja A-klinikan ryhmissä.
Päätöksestä seurasi puolen vuoden raittius, jonka aikana myös lopetin tupakoinnin. Jatkotapahtumat on oma lukunsa, mutta lopettaminen oli siis ihan mahdollista nuinkin.
Huomenta Akseli.
Mielestäni avun hakemisen tärkeyttä ei voi koskaan liikaa korostaa! Omalla kohdalla lukemattomat juomisputket olisivat päättyneet alkuunsa, jos olisin hakenut apua vieroitusoireisiin mistä tahansa muualta kuin pullosta. Viimeisimmän putken päätteeksi hakeuduin A-klinikalle, jossa käyn terapiassa edelleen ja minulla oli lyhyt lääkekuuri pahimpien vieroitusoireiden ajaksi. Toimi minulla.
Kiitos taas kaikki tuestanne.
Olen nyt ollut ilman alkholia runsaat 12 tuntia. Krapula ei ole kovin paha tai se ei ole vielä pahimmillaan. Aika näyttää muistanko nämä hetket elämän yhtenä isona käännekohtana.
Akseli
.
Onneksi olkoon! Tunti kerrallaan kohti parempaa huomista… 
