Joului kans Heli ja kiitos menneestä vuodesta. teemaan palataan, kunnes aihetta ilmenee ja niin käy lähes joka kerta. Lampaat kävin laskemassaTallipihalla vikaa kertaa, sillä lampolajannu sattui paikalle ja järjesti yksityis-näytöksen, pääsin niitä ineen koiran kaa taputtelemaan, sillä oli katrasta hakemassa jolupöytään lahjoen kauraa antamalla annelille, onnelille ja lissulle. ei ne syötäväksi tai eristeeksi reenikämpän seinään vielä päätyneetkään.
Lopuille plinkkaajille kans joului raittihia ja elämää sen jälkeistä ja parempaa uutta vuotta 2016. oikein paljon, aye.
[size=150]N[/size]ämä ajat ovat synkeitä. Mietin tänään meneväni koiralenkiltä suoraan asiantuntevaan ja perinteiseen viunakauppaan hakemaan onnellisuussatsin iloisesti hölskyvää ja alakuloisuudet väistävää helmeilevää ja turrutttavaa mielenterveyslääkettä, jolla antaumuksellisesti ilman rajoitteita ja valvontaa voin vartti hankinnasta alkaa vetämään viikon syvätumutuksen ja sen jälkeen vaan jatkaa raittiutta kuin vettä vaan, mutta muistin olevani pysyvästi allerginen tuolla hermomyrkylle, jonka tulokset ovat jo suurilta osin tuhonneet “normaalin” elämänvieton käsitteen tässä mitättömässä elossani ja ensi kuussa kukaan ei muista mun olemassaoloa, olenhan vain Hämeenpuiston tuulessa läpättävä koiranpaskapussi tai kengäpohjaan liimautunut trollikkatiketti.
Emmä sit mitään myrkkyä hakenut. se jatkuis vain siitä, mihin jäi syyskuussa 2013. hain pienen mustan, täysin turhan ja sisustukseen sopimattoman kynttiläalustan, 2½ € kirpparilta. bentsotukseen palasin ja pidän niin pitkän kuurin, kuin haluan, ahdistus kasvoi liian suureksi eilen ja sydänhäikkä vitutti koko saatanan jouluviikon ajan, ihan kuin se ois siihen täsmällisesti tilattu. olo oli paskatuulessa huuhdellun pyyhkimättömän perseen tuntuinen ja tuntuukin samalta ja näyttää ja maistuu, joten perse pois ruokapöydästä ja bussinikkunasta ja telkkarin edestä.
Rakkaus on haudan äärellä ja aivan hilkulla nakattavaksi monttuun, mutta jos se on aitoa ja todellista, se jatkuu barrikaadiesteitä ja homoparaatin uloketukkeista huolimatta ja juoksee mua täysillä vastaan neljän ruuhkan pökkelöt tsto-muumiot väistellen ja läpi jäätelökojun sokkelikon, se tyrmää sakkolappua kirjoittavan potkuhaalari-partion ja hyppää tasajalkaa yli kiinanmuurin tukka pitkällä ja taklaa leveällä lanteella ja c-kupin tisseillään Kremlin kiinalaisten vinokulmaisen kamera-armeijan yli-iloiset klooninaamat ja tallaa niiden typerät muovihymyt.
Saatan silti mennä jo vanhan vuoden aikana kaatikselle dokaamaan Olavi Virran haamun kanssa kolinaa, unessa. me laitetaan kimpas ponukattila porisemaan ja vietetään aikamme menneitä muistellen, pitäen visusti tulevaisuusaiheet ja lannistavan piikkiruusuiset suunnitelmat kuolleen miehen kengän arvoisena esineenä.
Miehen jalkine menee minne miehen jalkine menee ja miehen jalkine vastaa itse suutarilla käynnistään ja plankkauksesta. Sen päälle tallataan ja sitä visvoo loskalumi ja toisinaan oma vajaaksi lentänyt jäätynyt räkä.
Epäilen myös, että ex-tukikaverini veti kylmäksi sen tyypin tos loka-marraskuussa, kun uhri delas r-kioskin eteen…
varmaa on vain ikuisuuden keston janamitta. Elämä on kurja loukku arjen oksennusvadissa - se on kissanhiekkaa avaruuden laitamilla ja sputnkin laikan vesikipossa, hä. tulen irtautumaan plinkistä ihan lähipäivinä.
oon ollut täällä kuluttavan paljon, eikä tää oikein mua silleen kiinnosta ja hermoloparit on paikallaan.
vapautan itseni ja teen jotain muuta tai syvennän toimettomuuteni jämätouhuja, tyhjänduunamista.
Mun laajempia rakkaudellisia kahden välisiä keskusteluja syksyn ajalta voi lukea mun sähköpostista, ne on auki.
myös päiväkirjamerkintäni ovat kaikelle suomenkieliselle kansalle avoinna, ne alkavat elokuulta 2009 - olkaa hyvä.
jos ne vaan sattuamalta löydätte. aiheina on ollut mm. elämän tarkoitus ja uuden energiamuodon syntyhistoria ja maailman johtajien haastattelut ja ulkovaruuden rokkimuusikkojen mietteitä meidän planeetan eri genreistä ja
John Lennonin saamelainen haastattelu, Morrisonin alkoholittomat drinksuvinkit ja suomenruottalalaiset runot.
hyvää yötä - it´s a long time being sober
[size=200]AYE[/size]
Mä olen tällä pvmäärällä plinkkeillyt tasan vuoden päivät. Positiivisena vaikutuksena on ollut raittiuden pysyminen raikkaana mielessäni, suorastaan tuoreena! Ilman plinkkiä se olisi kadonnut jonnekin muistin sokkeloihin väljehtyen vähitellen.
Mitä mä sit täällä yssin sekoilen jos sä jäät tauolle? Kirjoottelen saarnoja ja epistoloita tonne omaan ketjuuni ihan yssisseen. Valtio-homon ja Forestedgemänin kanssa ei jaksa riidellä aina samoista asioista. Sydäri taas on aikeissa jättää raittiushankkeen sikseen. Sit tääl on niin fiksua porukkaa, ettei ne sorru hölmöilemään ollenkaan. - Huano juttu! Täytyy varmaan siirtyy saunan puolelle ja sytyttää saunanpesä kanteleella, siin on hyvää syttyä!
Ei kait sulla ole mennyt hiekkaa vaginaan? Vaikutat suorastaan kyrpiintyneeltä?
Mulla on vatsa tänään ollut saatanan kipeä vasemmasta kyljestä. Sydän lepattelee epätahtia ja tupakkiyskä vaivaa, oikeaa nilkkaa särkee, niska- hartiaseutu on aivan tilessä.
terveisin nimimerkki: bishopmule
Hyviä kirjoituksia kirjoitat. Alan pääsemään jyvälle, että hyvältä tyypiltä vaikutat. Tosin pitää välillä kelata mitä tarkoitat.
Kerroit tuolla vittumaista tänään ketjussa omista ongelmista. Tässä pameihin palaamisesta. Nuo pamit on hyvä apu ahdistukseen. Parempi kuin viina. Tosin kokeilin ajella kanssa alas noita pamuloita mutta aika orjuuttavia on. Rankaisee lopettajaansa. Kyllä sä niistä eroon pääset kuten ennenkin. Vähän kun mun raitistelu, että oon kuulostellut niitä oloja mitä milloinkin tulee. Sama noissa pameissa ja kerroitkin siitä. Tosin olin niin pihalla silloin, että en kyennyt tsempata. Liekkö se olisi auttanut. Pamit on lääkkeitä, viina ei. Ne auttaa ahdistukseen, ne ei sitä perimmäistä syytä vie mutta auttaa. Viuna taas laittaa kaiken sekaisin. Pamien kanssa pitää olla tarkkana. Huomasin. Hyvä renki, mutta huono isäntä.
Näin mä kuvasin Lintuannan sivulle miltä se tuntuu:
"
Ainakin bentsot on aika dominoivia kun sillä on houkutteleva vaikutus ja sitten se näyttää toisen luonteensa. Siinä kietoutuu pikkurillin ympärille hyvinkin tehokkaasti ja se rouva/herra bentso sitten vetääkin ihmistä kun pässiä narussa. Lempeää kohtelua saa jos suostuu bentson pillin mukaan pomppimaan mutta jos poikkeaa tieltä, alkaa vikuroimaan - niin tulee piiskaa ja kovaa. Tuntee nahoisssaan, luissaan, päässään, aivoisssaan… Se bentso on “ikuinen hallitsija” ainakin jos on tämmönen heikko pelokas tyyppi. Semmoselle otollinen “saalis”. Mutta yritän pitää pelisäännöt, että ei mene yli. Semmonen se. Mulle se näyttäytyy hallitsijana jolle pitää huutaa, että höllää vähän. Vuosien liekassa mennyt niin semmonen typykkä toi… Mulla oli teoria, että bentsot olisi helppo ratkaisu mun sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja ahdistushäiriöön, mutta aikamoista säätöä. Rajat on asetettava. Ei helppo, mutta toimii… Mutta irti et pääse… Vaatisi tahdonvoimaa. Mutta jos eteen tulee sosiaalinen tilanne mikä aiheutttaa seinän mistä en pääse ilman apua, niin pari “douppia” tiedän. Toinen alko ja toinen bentso. 
"
Pärjäile. Teet tietty päätöksen jäätkö vai lähdetkö täältä plinkistä. Never say never…
En tiedä auttaako tämä mitää? 
Halusin sanoa jotain…
Synkeät ajat ei loputtomiin kestä. Usko pois. Tosin onko tämä vain sanahelinää, en tiedä? Itselläni kun on vaikeaa en usko parempaan mutta… Joskus sanoin ystävälle, että “Kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu…”.
7kympille toivottelut vuoden uuden. Rakettien räiskintä on täällä jo käynnissä.
^, ^^ [size=200]MORJES[/size] ja kiitoksii vaan tyypit. ensi vuoden jälkeen on jo 2018 - futiksen mm-skabat.
[size=150]S[/size]aagani saattoi jäädä edellä turhan kielteiseksi ja koen tarvetta ja polttavaa halua reisivaltimon ja otsalohkon kupeessa lieventää rankkaa hjyymöriäni ja saatella tätä fakin telaketjua leppoisammin otsoonikerroksen talvikoomalle, vaikka käytinkin jo kaikki viestini loppuun viime vuoden puolella. Kellään ei mielestäni ole mitään merkittävää asiaa missään voorumissa enää megalukeman 4270 jälkeen, poikkeuksena poikkeavat poikkeukset, aye.
Uudenvuodenaattona kävi jotain aivan mystisen outoa ja ne elin-toimiston penteleet sendas mulle hitaan maailman postissa palkkatukihomopäätöksen, jonka loppuosan eväsivät multa vähäjärkisesti ja vastoin lakia ja asiallisia asetuksia viime talvella… siispä se on jo voimassa ja heinäkuun loppuun asti, mut eipä paljoo jätetty reagointiaikaa, ei yhtään arkipäivää !! Mähän saatan näiden älyllisten monilaite-etujen kautta ja ansiosta olla just nyt vaikka Havaijilla. Tilaamassa terveyslimpparia riippukeinussa ja sukeltelemassa valkoisia helmiä sinisen laguunin suvannosta ja iltaisin pujottelen niitä kaislahameisiin, jotka vedän ylleni ja liityn karnevaaliseen heterokulkueeseen heiluttamaan persettä ja kähmimään tahmaisin kookospähkinävoisormin neitojen tiimalasikroppia, hä — tai kauan mouhoomastani kumipuiden kasvattamistouhussa Argentiinan rengasplantaasilla ja siinä sivussa tekemäs muulin hommia pellolla ja lentokentillä roudaamassa sepon lannoitehenoiinia kolmannen maailman köyhille lapsille, joilla ei ole varaa edes alkoholiin… ja täältä jostain todellakin kestää laivalla tulla aivan helvetin kauan junttisuomeen puurtaa apinahommia banaanipalkalla ja täyttelemään jotain käsittämättömiä kuponkeja jostain asumistuen lisäosan mummolisästä, tä…
No, siis aika hyvin vuosi alkoi ja vanha väsynyt körmyniskainen ja raihnainen ikärasismin kohde 2015 myös delas veke ja se oli muutenkin jo toinen hyvälaatuinen ja tasoltaan raitisvetoinen peräkkäin, eikä muuntunutkaan välivuodeksi. Notta sitten vaan palaan ensi viikolla samaan pleisiin, mis olin sen vajaan vuoden 2014 keväästä. Valitettavasti tyypit on siellä vaihtuneet ja pitää taas kaikenlaisia uusia fingerporeja katella, mutta kyllä mä aikastas hyvin ½vajakkien ja täyspäiden kaa tuun mestoille, jos samalla bussilla kuljetaan, niin toimeen siten tullaan… somaleita ja rys, venäläsiä on varmasti kans. oli yks sydänlääkäri viimeks, “hieman” ylikoulutettu. mut oukei. oonhan itekin vähän, siis monenlainen, en lääkäri sentään. mamujen kaa ongelma on niiden tolkuttoman huono finskikielen tuntemus. ja osa syntyperäisistäkin Suomen kansalaisista on melko mykkiä, niitä pitää rohkaista eli potkia kuvainnoillisesti perseelle, siis hyvällä tavalla koittaa lypsää toisen omuutta pintaan ja henkisesti rohkaista ja ohjata kohden keinovalon virkistävää kajoa. jos jaksaa, no, ei vittu aina jaksa tai aamuisin kiinnosta…tää hyvin rakas ja kieleltään varsin rikas ja omalaatuisen ihana ja kulttuuriltaan täysin uniikki maamme on sittenkin melko melankolinen ja %nesteytyksen riivaamana surullisen murheen kehto, joka tuntuu olevan korttelikaupalla täynnä äijiinsä pettyneitä yh-mutsei ja naistensa ulos potkimia äijiä, jotka itkee vakituoppiinsa räkälässä tarinaansa katkerasti kerraten. - ja se nainen meidän sängyssä rakas, tiesin että se olit just sinä -
Sydänhäikät viimein hellitti, uni alkoi mennä raiteelleen. imelyyksistä vierotan tällä kertaa uudella keinolla itteni ja teen ihmiskokeen olla ilman lisättyä lääkesokeria x-pitkän ajan, riippuen y:n kestosta. Lopetan karkkien ostamisen. näin niiden hallussapito lakkaa ja nauttiminen on täysin mahdotonta. oispa tajunnu ton viunasen osalta jo 1986.
Rakkaan naiseni kaa on saavutettu aitoa ja herkkää henkistä vakautta, sillä kahden toisistaan aidosti pitävän, paljon aikaa (mieluummin) keskenään viettävän ja silmiin häiritsevän paljon tuijottelevan miehen ja naisen pitää tulla eri asioiden äärillä fyysisesti ja kemiallisesti toisiaan vastaan. näistä jutuista on varmaan kirjoitettu muutama lovesong, ehkä pari tuhatta leffaakin on tehtailtu. tätä sympioosia on syytä harjoitella kroonisesti ja se on aina vain kahden kauppa, eikä siihen auta mitkään taivaankappaleen-asento-ohjekirjat tai sarastavan vuon de mellotukset. sydän ohjaa, mutta järjen on suotavaa olla mukana, pankkitilien erillään ja ruokavalion tasapainossa. eritoten raejuustoa kannattaa suosia ja runsaalla mitalla ammentaa isolla lusikalla suoraan pakkausrasiasta sen muhevan proteiinipitoisuuden vuoksi, jo heti aamusta. oikeamielisyyden ohjaamassa moraalisesti puhtaassa suhteessa on ytimenä luottamus, muun elämän rytmin ja sisäisen palanssin ollessa visusti passissa tai ainakin siinä käden ojentaman päässä kaukosäätimen ja puhelimen vieressä. Lemmentyneen pariston karsastavat ja valkosipulin liiallisesta käytöstä itkettyneet lamput sojottavat kohden samaa kaukaista pistettä taivaanrannassa tai lepäävät hetken harhassa eri väristen galaksin tähtitaivaallisessa sinessä tai lähestyvässä asteroidissa tai väsymyksen aivoihin luomassa varmassa ufohavainnossa… samaa hengittävä kaksius ei tarkoita ehdotonta yhteyttä tai vakaumuksellisen poliittista konsensuksen pysyvyyttä, mutta ainakin ois hyvä harmonian hengessä ja rauhan aatteen helmassa pyrkiä kulkemaan johonkin ilmansuuntaan ja niihin välikohtiin kans, jotka kansakoulussa joskus meille karttakepin kannustamana opetettiin: lounas-päivällis-luoto-koillis-kallis-kaakkois-aasia.
Taidekiertuharrastuksemme alkoi eilen. Käydään ku sattuu panettamaan. siis taide-eläimyksellisesti haluttamaan.
Ainakin aikatauluun tulee täytettä ensi kesään asti ja mäkin saan jälleen osakseni niitä vartin yli femman herätyksiä. oon puolimilitantti ja kestän ankeutta. Ainoa tekninen hermoviilani on prkl toi älyllisen phonen krooninen piipityssignaali. vasaralla sen saa aika muteksi, mutta ehkä mä näytän sitä alan expertille, urologille vai mikä luurilogisti se oli. ehkä nää samsungit haluu mun niitä koko ajan räpläävän ja ne kaipaa huomiota, jospa ne ovat tunnevammaisia juoppoluureja. musta ei taida tulla älytön näyttöön kadulla tuijottelija, sillä syksyllä alkanut uutisshittitulvan ja muun tarpeettoman sälän salpaaminen on pysynyt aika hyvin ojennuksessa. mä käyn päivittäin rutiiniluonteisesti läpi aiheiltaan vaihtuvia, innostavan älykkkäitä ja runsaasti polveilevia paneelimuotoisia vuorovaikutteiltaan korkealentoisia akateemisia ja tieteellisiä keskusteluja ja vastakkainen osa- eli sukupuoli on oppaani, muusani ja minä melkein tasavertainen ottelukumppani ja vasemman jalan kumppari. oukei luteet ja ludelmat - life is good, man.
Notta parempaan päin. ja raittihina menee, revin ales viiden päivän bentsokuurit, kun lievä romahdus otti meitsin hetkeksi liian tiukkaan kainalolopierupuristukseen. feeling fine, now. venailen sinne duuneloihin repeemistä.
suurin merkitys on sillä jengin luonnehajonnalla. ja toiminta on hyväksi. samoin runsaat, useiden tonnien pankkitilille rynnistäminen, lähes ministeritason kk-palkka jossain määrin lievittää vapaa-ajan menetystä.
ja ilmainen kaffe.
– mut emmä ny jatka tätä kadonnutta hetulaperinnettä lopettamossa ja tätä ketjua oon veivannu ku heikkopää liian kauan — haluun pitää pitkää lomaa aiheesta, sillä kuusi vuotta plinkilässä alkaa olemaan psyykelle turhan kuormittavaa - aktiivina viime vuosi oli aivan posketon, ilman asiasisältöä. juop jey ja helluriway. moi.
ja tärkeintä on… siis aivan kaikista tärkeintä on… no, tärkeintä on varmaan just ne mitä tärkeinä pitää… niitä ne on.
Mihin sä olet kadonnut? Ymmärsin niin, että olet aloittanut ainaski työt. Älykännyäkö sä nykyisin vain räpeltelet hä? Plinkkilakossa vai? - Pelaa ees sanapeliä mun kaa? Tuu leikkiin mun kaa!
Ei ees raitistelijoita ole liikenteessä kuin muutama hassu. - Ollut rauhallinen joulun ja vuoden vaihteen tienoo kun ei enempää oo juopottelun lopettamishaluisia.
^ No - ei kaikki ehdi plinkkiin, jos on muuta tointa ja matka on toisaalle, emmäkään täällä aina jaksa olla… , 
youtu.be/yjsSaistmN4 - U2- New Year’s Day (Live From Paris 1987)
youtu.be/tqh1pPS5vQU - U2 - Unforgettable Fire
TÄTÄ VUOTTA.
[size=150]T[/size]ää ketju oli jo karkaamassa tonne junnudivariin tai ostariin vessapaperiksi tai kuppahalliin kalankääreeksi. oon täs kuitenkin olemassa, vaikka epävakaasti päätinkin ihan kympillä lähteä pitää pitkää huiliaikaa pakkasen huurtamassa riippumatossa. Aloitin viime vekalla ne samat duunit kuin viimeksikin ja jännitti, mutta menin ihan ittenäni ja pulisin kaksi päivää hermostuksissani muun tekemisen ohella putkeen. Oli yksi tuttu teollisen alan konkari ja suurin osa vielä talvilomalla ja hlökuntahan on samaa ollut ja ei mulla oo pahemmin kahnauksia niidenkään kaa, sillä kestänen asiallisia auktoriteettaja. mullon hyvä, fiksu, koulututettu ja humaani naispomo, joka ei ole mun kaveri, mutta ymmärtää jo mun ajoittain kipeetä huumoriani. tulevat ajat sit kertoopi enempi, että miten se iso masuunin luukusta ulos pölähtävä multienerginen ja sosiaalikulttuurisilta kerroustumiltaan epätasainen jengi keskenään pystyy wörkkimään, sillä mamui on puolet ja hommatkin on hieman muuttuneet, mutta kyllä mä haluan sitä jobia tehdä vaikkakin pätkis vain, mut selvinpäin…
[size=150]L[/size]yhyessä ajas kuitenkin ehtii paljon tapahtua, enkä oo voinu kysyä sarasvuon vaimolta tai wirtasen tonin jannika beeltä neuvoja ihmissuhdanteiden hoitamistavoista, mutta kadulla pyrin koirankusettajista haastattelemaan niitä pisimpään samassa lie´assa olleilta, että mikä ihme on se salaisuus, että pystyy jonkun kanssa välillä ja vaihtelevasti olemaan, sillai. varsin nopeesti etenkin tossa tapavassa pakkaskelissä eilenkin tulin huomaamaan, ettei sieltä yksselitteistä vastausta etenkään näiltä oikeesti kokeneimmilta saa, kun ne vetoaa koiriensa tassujen kylmenemiseen, vaikka suhde ois kuinka tulen- ja valonkinarkaa, mutta jotain kuitenkin oon ittekin huomannut. ehkä vertaistukikoirankusetus-ihmissuhtautumispiirit on mainettaan valjumpia ja odotukseni niihin liian korkealla. yleisesti ottaen koko aihe on luultua vaikeampi. missä kaksi vaikeeta luonnettta, siellä vaikeuksia tuplasti, eiksje. muistaakseni parhaimmillaan kaiken oikeesti toimiessa ei ole aihetta olla murheinen.
palaan riippuvuusasioihin ja benjamin kiveen, joka mua härnäs painollaan syksyllä ja ei mua jätä yksin, vaan tukee ja jaksaa jalassa mukana raahautua, roikkua riveleissä ja untuvatakin povariin käydä sydämen kohdalle juuri lattialle pudonneen älyluurin viereen mua ylämäessä tukemaan ja henkisesti sielun arpipinnalta hoitamaan.
[size=150]S[/size]aunan puolel eräs nimmari kertoi näkevänsä värei paremmin bentsoissa ja tossa koko kommenttirimpsuni, kun laiskana miehenä en ala vastausta sen tarkemmin muokkaamaan, haluun vaa olla rehellinen täs omasketjus(sakin).
===> emmäää muista enää, bentsot vie muistia tehokkaasti. vuosikymmenien jälkeen oon tämän huomannut. nykyään ei esim. mikään luettu kirja jää kunnolla päähän ja kognitiivisestikin on hajontaa toiminnoissa. onhan siinä viunallakin osuutensa, sen lopetin varsinaisesti 2010 ja pultsarina jo 2007. aika täyspäänä kuitenkin pystyy esim. jotain duunin tapaista banaaninlaskentaa helmitaulun avulla tekemään, jos joku muu laskee… mut varmaan alussa kaikki näyttää erilaiselta. ilmaisu mulla kuolee viimeisenä. sisältö on jo maatunut. no, tämä menee offiksi, oon vähän sekavas tilas…
otsikko kiinnitti huomioni, sillä oon taas samassa pamipampulajaakaamisessa, kun mulla on noita ressejä
ja uniongelmia + vanha riippuvuus ei katoa oikeestaan koskaan ja smurffei on vaan niin helppo ottaa,
kuten kahtena edellisenä yönä sain tarpeekseni siitä valvomisesta, vaikka viime yö ois jo voinut mennäkin okei.
tuli niin vittumainen hlökohtainen panttivankitilanne viime vuoden loppuun, että kauhoin ehkä sata millii sinisii päivässä viiden vuorokauden ajan ja mulla läks osittain muisti ja piti katella jälkeenpäin s-postista ja omista merkinnöistä, miten se saatanan tunnekuuban kriisi oikein siitä eteni, plinkkiin en juuri kirjoitellut silloin ja tuollainen jälkeenpäin havaitsemani amnesia on mahdollista melkosen heiveröisillä nollatoleransseilla, mutta onneksi siitä ei tullut pahemmin jälkiseuraamuksia. siis ei mitään, suoraan sanottuna. koko jouluviikko oli sydänhäikkää ja orastavaa flimmeriä, joka lähti noilla kamalan ihanilla bentsoilla - miten se on mahdollista ? pahat jumputukset tuli viiveellä, kuten aina ja loka-marraskuun diapamiputkesta. ja olin neljä viikkoa ilman sen jälkeen.
tuli vain lievää oireilua, kestettävissä + ne vjitun sydänjutut. vai oliko ne jostain muusta, ehkä naisesta johtuvaa…
sitten alkuvuodesta kymmenisen päivää ilman, mut nyt keikkuu siis taas ja mua alkaa arveluttamaan tää homma. mut ne saatanalliset pitkän käyttöajan viekkarit on niin pahoja kaikilla bentsoilla vuosien käytön jälkeen, että sanon suoraan, että en niitä ehkä jaksais enää käydä läpi, kun sattuu sellanen alakulo ja masennus ja menee toiminta-kyky ja todella rankka ahdistus jatkuu kuukausia ja olet yksin, eikä pysty ees kirjoittamaan ja mietelmät on synkkiä ja kaikki muutkin asiat tuntuu ylivoimaisilta tai menevät vituiksi ja josse elämäkin on jo mitä on ollut, niin ymmärrän joidenkin ratkaisuja, mutta pitäis vaan jostain repiä sitä tahtoa ja halua olla ilman, mutta yllättäen
ihminen ei oo kone - suruja osuu kaikille ja ei ruoho kasva, missä kulkenut oon - karhuviinaa ja kahvia juonut.
ihanan turruttava, mutta riippuvusvaikutkutuksiltaan ilkeen paha pami on köyhän ja laiskan miehen lääke.
en muista kuka täällä sen sano, mutta jos ei kroonisesti benejä ylipäätään käyttää, niin pitää sen viikon kuukaudessa offlinea ja kuukauden vuodessa ja päivän viikossa. viisaasti todettu. fyysistä koukkua ei halua kukaan. mut tää ny oli ja on tällasta. univajeet käy hermoon yms. shitit, shit, sori.
Oon vaan pettynyt, kun en voinukaan olla ihan streittinä, vaikka meni pari-kolme vuotta ilman mitään lisäaineita…
Pelkään rankkoja ahdistuskausia, kun olen niitä kokenut monta vuotta putkeen ysärillä ja viime vuosikybällä.
Lisäksi turhaannun ja en pystykään käsittelemään asioita kovin aikusmaisen järkevästi ja epävarmuuteni saa sen aikaan ja elämään kuuluvat normaalit tuntemukset on kesän jälkeen vaikeempaa saada palanssiin, sillä oon ollut tässä elämässä aivan liian kauan yksin.
kokemusta: söpöjä ja vaarattomia pamei (eli lasten karkkipentsoihan ne vaan on) vaihtelevasti 1995- 2016.
tähän sellanen hymiö, jossa tyyppi lajittelee smurffilätkiä ja laskee, et niitä riittää varmasti tuleviksi päiviksi. 
, 
Kestipä monta päivää ees saada kirjoitetuksi tästä aiheesta ja – joskus on etäisyyttä otettava monessakin asiassa.
Tästä eteenpäin: lähden lenkille ja koitan hoitaa itteeni ja olla jotenkin, ja osittain kaikki on todella hyvinkin.
youtu.be/7lHqG3sj1Fw - Ozzy Osbourne & Motorhead & Slash - I Ain’t No Nice Guy Lemmylle rip.
youtu.be/c0xAXSgxLUs - U2 - Sometimes You Can’t Make It on Your Own
Tough, you think you’ve got the stuff
You’re telling me and anyone
You’re hard enough
You don’t have to put up a fight
You don’t have to always be right
Let me take some of the punches
For you tonight
Listen to me now
I need to let you know
You don’t have to go it alone
And it’s you when I look in the mirror
And it’s you when I don’t pick up the phone
Sometimes you can’t make it on your own
We fight all the time
You and I…that’s alright
We’re the same soul
I don’t need…I don’t need to hear you say
That if we weren’t so alike
You’d like me a whole lot more
Listen to me now
I need to let you know
You don’t have to go it alone
And it’s you when I look in the mirror
And it’s you when I don’t pick up the phone
Sometimes you can’t make it on your own
I know that we don’t talk
I’m sick of it all
Can - you - hear - me - when - I -
Sing, you’re the reason I sing
You’re the reason why the opera is in me…
Where are we now?
I’ve still got to let you know
A house still doesn’t make a home
Don’t leave me here alone…
And it’s you when I look in the mirror
And it’s you that makes it hard to let go
Sometimes you can’t make it on your own
Sometimes you can’t make it
The best you can do is to fake it
Sometimes you can’t make it on your own
jaksellaan, katellaan - aye.
Nyt on mulla pahin tilanne ikinä ja vaakalaudalla ihan kaikki. Ei helvetti, en tiedä kuka tai mikä voisi edes auttaa. En tiedä miksi tänne kirjoitan ja mitä siltä toivon edes…olen vain aivan täysin epätoivoinen ja koko elämä säpäleinä.
Terve Basi, Oli tilanne mikä hyvänsä niin viinalla sen voi saada vieläkin huonommaksi! - Lykkyä sulle ja voimia!
^^ Mitä on tapahtunut, basi - jos pystyt kertomaan – älä kuitenkaan heitä noita raittiita vuosiasi viemäriin !!
Avioeroa tehdään. Maailman tavallisin juttu eikös niin… elämässäni on ollut paljon vaikeaa ja paskaa juttua jo ensi metreillä, mutta tämä ihmissuhde on ollut tärkein ja ehkä jopa se kaikkein eheyttävin juttu mun koko elämässä. En vaan helvetti kestä tätä ja oon aivan palasina. Jokainen hetki on tuskallinen… en nuku, enkä syö. Viinaa tekis mieli kaataa saavillinen, jos sillä saisi jonkun unohduksen hetkeksi tai mitä muuta tahansa. Toistaiseksi en ole käyttänyt mitään. Ylihuomenna terapia-aika.
^ Ikävä asia basi, onko sulla mahdollisuus pitää jotain lomaa tai järjestellä jotenkin käytännön tilanteita
itsellesi helpommaksi… Suomessa lienet, otaksun… on toki liikaa asiaa päässä - one day at a time, siten ne sano…
Sä oot ollut suurin tukijani täällä monelta vuodelta ja sieltä ihan alusta asti, kun jäi se entinen elämä
ja todella hyvä ihminen olet, sen tärveltämiseen ei nyt kannataa hakea saavillista
viunaa tai mitään muutakaan hermostomyrkyllistä lääkettä…
Kirjoita itsellesi ja puhu kelle se on mahdollista, vaikka varmaan oot jo niin tehnytkin -
ole nyt siinä hetkessäs kiinni vaan ja käytä plinkkiä… täällä sua kyl tuetaan -for sure.
Kehoittaisin pitämään itsekkäästi kiinni noista vaikeasti saavutetuista selväpäivistä vuosista, ehdottomasti.
youtu.be/6fHoMw8tCzo - David Bowie - Bowien muistolle, sillä mulle valkeni, että hän todella lähti eilen.
“Lady Grinning Soul”
She’ll come, she’ll go.
She’ll lay belief on you
Skin sweet with musky oil
The lady from another grinning soul
Cologne she’ll wear. Silver and Americard
She’ll drive a beetle car
And beat you down at cool Canasta
And when the clothes are strewn
don’t be afraid of the room
Touch the fullness of her breast.
Feel the love of her caress
She will be your living end
She’ll come, she’ll go.
She’ll lay belief on you
But she won’t stake her life on you
How can life become
her point of view
And when the clothes are strewn
don’t be afraid of the room
Touch the fullness of her breast.
Feel the love of her caress
She will be your living end [repeat]
Itken teidän osanottoannekin. Kiitos Helisee ja 7kymppi.
Oon paska ja läpimätä… se on nyt tällä hetkellä aika selvää. Tiedän,että ihmiset selviää näistä. Siltä ei vaan nyt tunnu. Tajuan viinan hyödyttömyyden kyllä, mutta nyt on ekaa kertaa tunnetasolla sellainen rasti että järki himmenee. Oon ollut töissä vielä. Luultavasti se päivä tulee, että saikkua on pakko hakea. Kaikki käytännön asiat tulevat olemaan pitkään selvitystilassa.
Davidin kuolema tuntui luonolliselta ja symboliselta tähän kohtaan… no, oikeesti ihan hirvittävän surullista poismenonsa ja tuntuu päättävän jonkin aikauden lopullisesti. Livenä Berliinissä -87… se oli mahtava kokemus.
Avioero on kamala tilanne! Mä selvisin raittiina aikanaan erosta. Kamala projekti, vaikka meillä äijä oli ulkomailla hommissa koko ajan. Siitä huolimatta se oli kamalaa. Suret nyt kunnolla heti kättelyssä, itkua ja porua olan takaa! Kyllä se sitten vähitellen alkaa helpottamaan kun saa vielä nää jakohommelit järjestykseen. Päivä kerrallaan eteen päin. Selviää siitä ihan hengissä ja tervehtyy ajan kanssa!
^^ Muistin oikein, että diggailit ja Mick Ronsonista myös… itke Bowien poistumista lopullisesti lavoilta, se helpottaa.
Ihminen ei ole kone, mä vasta syksynä itkin todella monen vuoden jälkeen ja kerroinkin siitä täällä. mut se nyt ei liene se pointti, vaan tulevan kestäminen ja tuskasi olevuus. karmeus olisi hallitsematonta helvettiä, jos joisit. kiellän sua dokaamasta. voisin tavata sut, mutta onkos se hieman tahditonta tai vaikeaa, kuormittamista et tarvinne - ja on niin helvetin kylmäkin, että pyynikki ei nyt kiehdo…
sä oot ehkä se nainen, jonka kaa mun ois pitänyt mennä yhteen kasarilla. kävi kuitenkin toisin. mut tuossa toises tilanteessa ehkä ois molemmat pysytty raittiina tai kohtuuinformatiivisina päihteilyn osalta. sit ei ois saatu plinkkikoukkua ollenkaan, koiria kyllä ois paljon enempi… voi olla, etten ois lähtenyt isoon maailmaan… oisit pakottanut mut käyttäytymään tolkusti… ja minä olen vaikea muutenkin, jo itteni kans epäpalanssoin jatkuvasti.
=> toivottavasti ei mennyt tyylitajuttomuuden yli tällanen. oot ainoo, joka ei oo mulle tosissaan täällä suuttunut.
Basi - sinä olet vahva ja hyvä nainen. humaanisuutesi on harvinaista, vertaistukesi aktiiviaikoina oli ihailtavaa.
tuhannet kohtaamiset viestien osalta täällä sen osoittavat ja olet todella paljon muita auttanut. hienosti tehty.
elämässä ei aina kuulemma rakkaus riitäkään ja melko kokemattomana mäkin sen tiiän, oon nähnyt ja aistinut.
Nyt sulle voimia ja ota Bowien tuotanto ja kuuntele sitä. varsin helposti ladattava ja tunelman mukaan eri levy/biisi.
youtu.be/NnOhBykB-z4 - sons of the silent age
Sons of the silent age
Stand on platforms blank looks and note books
Sit in back rows of city limits
Lay in bed coming and going on easy terms
Sons of the silent age
Pace their rooms like a cell’s dimensions
Rise for a year or two then make war
Search through their one inch thoughts
Then decide it couldn’t be done
Baby, I’ll never let you go
All I see is all I know
Let’s find another way down (sons of sound and sons of sound)
Baby, baby, I’ll never let you down
I can’t stand another sound
Let’s take another way in (sons of sound and sons of sound)
Sons of the silent age
Listen to tracks by Sam Therapy and King Dice
Sons of the silent age
Pick up in bars and cry only once
Sons of the silent age
Make love only once but dream and dream
They don’t walk, they just glide in and out of life
They never die, they just go to sleep one day
Baby, I won’t ever let you go
All I see is all I know
Let’s take another way down (sons of sound and sons of sound)
Oh baby, baby, baby, I won’t ever let you down
I can’t stand another sound
Let’s find another way in (sons of sound and sons of sound)
(Sons of sound and sons of sound)
Baby, baby, baby, fire away!
youtu.be/tiLRsVPHUPU - Space Oddity -69
youtu.be/YFCmFvlJpK0 - The Man Who Sold The World 1970
youtu.be/YQTENuQYgjM - Hunky Dory -71
youtu.be/Muh1pk7xc2k - The rise and fall of ziggy stardust -72
youtu.be/HZj-ibB1ivA - Aladdin Sane -73
youtu.be/R2-RzIdo1qs - Diamond Dogs -74
youtu.be/eeJDyIkzqKE - Young Americans -75
youtu.be/5C-T-CPK86w - Station to Station (Vinyl Rip) -76
youtu.be/eBvVoVYGXAc - Low Remastered -77
youtu.be/Fmw7gSDRnTA -Heroes -77
youtu.be/KSl2g00AwCI - Lodger - 79
youtu.be/Toe_UKSQgEw - Scary Monsters -80
- youtu.be/m3BdOwf2nUg - Let’s Dance -83
ja muut levyt määä antaisin maatua, sillä luovuudella on rajansa…
youtu.be/YE69GhmzI9s - life on mars -71
It’s a God-awful small affair
To the girl with the mousy hair
But her mummy is yelling no
And her daddy has told her to go
But her friend is nowhere to be seen
Now she walks through her sunken dream
To the seat with the clearest view
And she’s hooked to the silver screen
But the film is a saddening bore
For she’s lived it ten times or more
She could spit in the eyes of fools
As they ask her to focus on
Sailors fighting in the dance hall
Oh man look at those cavemen go
It’s the freakiest show
Take a look at the lawman
Beating up the wrong guy
Oh man wonder if he’ll ever know
He’s in the best selling show
Is there life on Mars?
It’s on America’s tortured brow
That Mickey Mouse has grown up a cow
Now the workers have struck for fame
'Cause Lennon’s on sale again
See the mice in their million hordes
From Ibiza to the Norfolk Broads
Rule Britannia is out of bounds
To my mother, my dog, and clowns
But the film is a saddening bore
'Cause I wrote it ten times or more
It’s about to be writ again
As I ask you to focus on
Sailors fighting in the dance hall
Oh man look at those cavemen go
It’s the freakiest show
Take a look at the lawman
Beating up the wrong guy
Oh man wonder if he’ll ever know
He’s in the best selling show
Is there life on Mars?
youtu.be/r8NZa9wYZ_U - Absolute Beginners
I’ve nothing much to offer
There’s nothing much to take
I’m an absolute beginner
But I’m absolutely sane
As long as we’re together
The rest can go to hell
I absolutely love you
But we’re absolute beginners
With eyes completely open
But nervous all the same
If our love song
Could fly over mountains
Could laugh at the ocean
Just like the films
There’s no reason
To feel all the hard times
To lay down the hard lines
It’s absolutely true
Nothing much could happen
Nothing we can’t shake
Oh, we’re absolute beginners
With nothing much at stake
As long as you’re still smiling
There’s nothing more I need
I absolutely love you
But we’re absolute beginners
But if my love is your love
We’re certain to succeed
If our love song
Could fly over mountains
Sail over heartaches
Just like the films
If there’s reason
To feel all the hard times
To lay down the hard lines
It’s absolutely true
Ei ole tahditonta, mutta itkun ja simien muurautumisen vuoksi tuskin näen. Tavataan pyntsällä kuhan lämpenee. Monestihan oon jo kysyny missä hurttas kanssa liikut. Jokainen sana ja etenkin ystävällinen sana auttaa. Vaikea puhua ystäville…muuttuu enemmän todeksi kun puhuu. On hienoa jos olen voinut auttaa. Itseäni en sitten oikein auttaa osaakaan tai edes elää tätä elämää. Lähes viiskymppisenä kun menettää kaikkein tärkeimmän ei koe olevansa jovin onnistunut. Se voi kyllä olla että oltas vedetty kaksseiskat sun kanssas 7kymppi ja liitytty legendojen kuoroon. Sen verran levoton tytteli oli
tämä…Heh, nyt vähän hymyilyttikin.
Helisee…kiitos, eri maissa menty mekin pitkät matkat…
^ Vaikka tuntuu nyt lattealta sanoa näin, niin kyllä sinä basi tästä selviät. mutta aikaa se vie. ehkä vertaantuu jossain määrin 2010 tilanteeseen, kun päästit irti vanhasta tutusta ja rakkaast ja tuntematon odotti ja pelotti. Wikallehan tuli tuo tilanne, hän siitä ketjussaan kertoi - mutta yksilöitä oomme kaikki isoina massoina… se, että eroamis% on niin suuri tässä maassa ja meidän ikäluokassa ei auttane tai asiaa tai tee tilanteesta helpompaa.
suhteet ovat silti useimmiten kahden kauppoja ja ihminen ajan kuluessa sittenkin muuttuu. etenkin raitistunut…
Tapaan sut ihan mielelläni koirailun turvallisessa merkeissä, jahka sulle vaan sopii, oon kolmipäiväisviikossa kesään asti ja ainoana varmana ja mua tukevana ankkurinani todelliseen (jomman kumman) loppuun asti on tuo kymmenettä talvea mun kanssa hengaava rakas kultsikka, kuten tiiät… ne koirat. ne ei omaansa jätä - ovat lohtuna.
Miten meidän oikeesti ois käynyt vaikka -87, siitä sais hyvän novellin… mä oisin pessyt autoja ja sinä käynyt korkeakoulutukset ja sit vaan ois vaikka käyty keilaamassa ja ajelemassa halvalla -56 mallin chevyllä kesällä,
joka ei tuntunut päättyvän koskaan ja vietettiin läikkymätöntä aikaa välillä seurueessa ja kaksistaan. köyhinä ois aluksi reissattu vain joissain sisämaan halvoissa mestoissa. ehkä oisin lähtenyt sun kanssa samalle alalle, ei tiiä.
sit päälle kahdenkymmenviiden (25) iän tai avioliitovuoden ois jotain suukopua enempi tullut, mutta ois siitäkin huutamalla tai puhumalla selvitty, kumpikaan ei kallistanut tuoppia, vain korvaa toiselle joko läimiä tai kuultavaksi miten todella on parasta tehdä… jne.
ehdotan: sun kantsii olla nyt lopettamossa, sulla on niin paljon pitkäaikaisia (etenkin nais)kamuja täällä - näin on.
1 suosikeistani 40 vuoden takaa: youtu.be/mB9RSG-56wU - win
youtu.be/MJRF8xGzvj4 - this is not America -85
youtu.be/m3SjCzA71eM - heroes -77
^hahhhaahhaa… juu, novellissa voisi olla monta juonen käännettä.
Kyllä minä itsekin olen täältä paljon, paljon apua saanut ja just esim yhdeltä 7kympiltä paljon empatiaa ja myötätuntoa. Wikan tilanteen muistan ja meilläkin joku kriisin poikanen oli juuri silloin. Olin hirveän pahoillani hänen tlanteestaan.
Kyllä kait selvtään, mutta tie edessä näyttää pimeältä ja mahdottomalta. Sattuu niin saatanasti. Aloitteen tekijä en ole minä ja tllanne on tavallaan (ja ei ole) täydellinen yllätys. Hommahan on ollut vaativaa aina; reissuamista, eri maissa oloa ja eloa, sopeutumista ja lopulta kahden maan asumista usea vuosi. Nyt piti alkaa helpommat ajat ja myös parisuhteen kannalta otollisemmat hetket. Toisin kävi…jaksaminen on ollut järjestelyjen ja töiden suhteen molemmilla koetuksella. Täällä on muuttunut mies, ei tunnetta, ei mitään edes halua yrittää tai antaa tälle suhteelle mitään mahdollisuutta. Tässä juuri latelee korvan juuressa juttujaan…tää on aika rumaa voin kertoa. Nyt pitäisi mun päättää, että laitanko eropaperin itse heti sillä vaatimuksella, että ero astuisi voimaan heti. Siihen on mahdollisuus useamman vuoden eri maissa asumisen johdosta. Vai suostunko hänen puolen vuoden harkinta-ajan vaatimukseensa, että saa järjesteltyä asiat omalta kannaltaan edullisesti. Harkinta-aika ei siis missään nimessä ole sitä varten, että mieli muuttuisi. En tiedä mitä tehdä, todellakaan.