Viime kerrasta onkin aikaa. Olen näköjään kirjoittanut viimeksi v. 2010!? Silloin olin juomatta kirjoitusteni perusteella 5 päivää ja nähtävästi silloin alkanut putki jälleen?
Kertauksen vuoksi vaikkapa siis: Olen juonut reilusti yli puolet elämästäni ja nyt olen 39-vuotias. Rakastuin alkoholiin välittömästi ensi-kännien jälkeen ja olen siitä saakka himoinnut kyseistä eliksiiriä milloin mistäkin syystä.
En ole koskaan tykännyt istua baareissa tai ravintoloissa. En koskaan juo ns. paria saunakaljaa. En juo yhtä olutta makkaran kanssa, enkä viinilasillista ruoan kanssa. En tykkää alkoholin mausta, hajusta, se etoo minua!
Sitä vastoin olen aina pitänyt ns. metsäbaareista. Reilusti minua vanhemmista “kadunmiehistä”, jotka eivät höpöttele tai kehuskele turhia, vaan keskittyvät olennaiseen eli kunnon humalaan. Juon lähes mitä tahansa saavuttaakseni humalan. Olut, viini, viina, bentsot, Partavesi, anistipat ja lasteni haavanpuhdistusainekkin menevät, jollei muuta. Juon vain ja ainoastaan humalan vuoksi…Kunnon humalan.
Tiedän ja tunnen krapulan. En tarkoita nyt pientä päänsärkyä ja oksentamista vaan krapulan, jolloin käyn keskusteluja kuviteltujen äänien kanssa. Joskus he ovat käskeneet tekemään pahuuksia, joskus he nauravat ja ilkkuvat. Tärinät joita olen kokenut, eivät jää käsiini, vaan koko kroppaani, päähäni, lihaksiini ja lopulta kramppiin. En toivoisi kohtaloani kenellekkään, en edes vihamiehilleni, tai…No joo.
Eli kolme vuotta, viime kirjoitukseni jälkeen ja siitä se lähti. Tasaisen rauhallisesti?
NYKYHETKI : Viime vuonna ehkä onnekseni sain viettää vajaan vuoden “ilmaisessa” valtion hotellissa täysihoidolla… Vapauduin lokakuussa ja heti se vaan taas alkoi, vaikka olin päättänytkin toisin ja olikin aikaa ajatella tekemisiä.
Heti vapauduttuani, ostin kotimatkalla 6 tölkkiä kebbanaa ja kietaisin ne huiviini. Ennen koti-ovelle pääsyä ostin lähi-alkosta vielä salmiakki-kossun, jonka siivittämänä raahauduin kotiini perheeni iloksi??? No tällä kerralla juomaputkeni kesti “vain” kolmisen kuukautta yhtäsoittoa ja lopetin juomisen kuin seinään, oksennettuani verta tammikuun ensimmäisenä päivänä 2014!
Eli. Tässä sitä taas ollaan ja ihmetellään. Tupakkaa kuluu, samoin kun kahvia ja salmiakkia? Jokin outo korvike muuten salmiakki??? Ei kulu ehkä tuntiakaan, ettei kävisi olut mielessä. Mutta jälleen kova yritys päällä, että juominen osaltani saa riittää! Se on LOPPU osaltani! Jos jotain positiivistä vaikka tähän lopuksi…
Krapulani kesti noin kahdeksan vuorokautta. Hikoilin niin että vaihdoin alleni kahdesti yöllä pyyhkeen, koska vuoteeni oli läpimärkänä hiestä. Se vaihe on onneksi ohitettu. Uneni muuttuneet hieman paremmiksi, vaikkakin lähes joka yönä näen unta alkoholista jossain muodossa. Uni on alkanut tulla aikaisemmin ja rytmi alkanut palautua. Rytmihäiriöt vähentyneet. Tärinäni vähentyivät noin viikossa, ei onneksi enää kovia nykäyksiä ns. “sähkö-iskuja”, joita minulle ainakin tulee putkieni jälkeen… Kaiken kaikkiaan olo hyvä tällä hetkellä! Miksi se ei voisi vain jatkua??? Apua!
Nyt vaan pitäisi taas olla sitä tekemistä ja tekemistä ja mielekästä tekemistä, että pysyisin kuivilla. Ideoita otetaan vastaan ja kirjoittelu-ystäviä mielellään…Vastailen varmasti. Kiitos kaikille, jotka jaksoitte lukea tarinani ja yritetään ainakin pysyä selvänä! Hyvää alkavaa viikkoa ja “Talvea”
Tervehdys, Rolle Jr!
Melko tarkkaan sinun iässäsi sain kiinni raittiin elämän päästä. Jouduin pohjalle viinan kanssa, rukoilin apua alkoholista luopumiseen ja olen saanut sitä AA:sta.
Kirjoittamasi perusteella saatat sairastaa alkoholismia. Alkoholismi on sairaus, joka osuu joittenkin ihmisten osaksi. Siitä voi kuitenkin toipua niin, että raitis elämä on mahdollista. Halutessasi sinullakin on tämä sama mahdollisuus kuin tuhansilla jo selviytyneillä.
Ei se millään arvalla osu osaksi vaan käy monella tapaa… kävi kuten mulle esim… EN SAA AKKAA!!! niin se pakottaa baareissa ranppaamaan sen loputtoman yrittämisen kanssa, siitä seurauksena että join alkoholistiks! Syystä tai toisesta ihminen ITTE valitsee helpottaa pahaa oloaan jostan, mistä sitten se tuleekaan viinalla. Ja kun huomaa mikä valtava helpotus se on… jää siihen koukkuun. Toinen ihana havainto on huomata viinan karkottavan RAPULIN kuin veden hanhen selästä… Ahdistustiloissa KRAPULANSIETOKYKY heikkenee ja alkamalla nauttia Helpotuksen Ihanaa Eliksiiriä (rapulikaljaa) menetämme pian KRAPULANSIETOKYKYMME ja siitä seurauksena on alkoholismi. ILMAN KRAPULAA ei olisi olemassa alkoholismia…
Tässä olisikin oiva paikka vankeinhoidolla kehittää ehdonalainen raittiusvapaus, jossa vapautumisen jälkeen käydään päivittäin puhalluttamassa, esim vuoden ajan. Jos tulee nollat, niin saa nukkua yönsä kotona. Muutoin “krapulahotelli” kutsuu muutamaksi päiväksi.
Useimmat rötökset kun taidetaan tehdä känni päällä, niin “vankila tai raittius” -malli olisi ennaltaehkäisevää sorttia. Samoiten kaikki ehdonalaiset tuomiot tulisi sitoa päihteettömyyteen. Jos ryyppää, niin joutuu linnaan vaikkei rellestäisikkään.
Onhan koevapaudessa usein käsittääkseni tämän tapainen systeemi. Säännölliset huumeseulat ja valvonta.
Juu, mutta jos tuon raittiusvaateen laajentaisi myös kaikkiin ehdonalaisiin tuomioihin, niin moni tuleva alkkisnarkkis jättäisi tulevat, mahdollisesti isommatkin rötökset tekemättä koska eivät todennäköisesti olisi tekohetkellä olleet minkään aineen vaikutusten alaisena.
Hyvähän se varmasti olisi, se raittiusvaatimus.
Mutta se, että alkoholi aiheuttaoisi rikokset ja väkivallanteot, ei taida sittenkään ihan ehdoton totuus olla.
Jos se sen tekisi, niin totta perhana se minunkin kohdallani olisi vuosikymmenien jokapäiväisen käytön puitteissa jo paljon pahuuksia teettänyt.-
Mutta kun ei teettänyt, niin minkäs sillekään sitten mahtaa.
Ainoa tuomio mikä minulle on määrätty oikeudessa on edelleen se neljänkymmenen vuoden takainen sakko hashiksenpoltosta (joka oli siitä hyvä rangaistus että siihen loppui huumehullutukseni…)
Jaa… sitten voi taas joku väittää että ihan varmaan olen kaikki rikokset tehnyt mutta en ole vaan jäänyt kiinni… paljon olis siinäkin tuuria vaadittu vuosikymmenten aikana jos noin olisi.
Tai sitten jos on erikseen rähinäviinaa ja sitä tavallista ja tässä joku rouva fortuna tai korkeampi voima on ilveillyt ja siirtänyt ne r-pohjaiset pullot hyllyssä just hiukan pois minun sormieni ulottuvilta?
Itse uskon että esimerkiksi nyrkkeily, painiminen ja muut jalot kamppailut nousevat ihmisestä itsestään tai sitten olosuhteista mutta eivät ne synny sillä hetkellä kun ryypyn ottaa.
Ja muuten olen sitä mieltä että on parempi elellä ilman ryyppyjä, ettei jäisi taas vääriä käsityksiä jutuistani.