Olisiko jollain kertoa kokemuksia juoppohulluudesta? Läheiseni on tällä hetkellä sen vuoksi sairaalahoidossa. Kuinka kauan akuutit oireet voivat kestää? Välillä parempi, mutta sitten taas “napsahtaa”… Olen väsynyt tilanteeseen. Voiko käydä niin, että tuosta tilasta ei paranekaan? Kertokaa, jos tiedätte jotain…kiitos…
Se on alkoholipsykoosi. “Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin”.
Tietoa juoppohulluudesta ja muista alkoholipsykooseista löytyy Päihdelinkin tietopankista: paihdelinkki.fi/tietopankki/ … ja/325.htm
Plinkin toimitus
Sain deliriumin jokin aika sitten juotuani ja sekäakäytettyäni viikon verran putkeen. Oireet tulivat vasta kahden päivän jälkeen lopettamisesta kun aloin kuulla ääniä muka tietokoneeni sisältä. Aloin kuulla klassista musiikkia kaikkialla. Kadulla kävellessäni kaikki liikenteen äänet muuttuivat valtavaksi oopperaksi kuoroineen päivineen. Olin varma että nyt olen tullut sitten hulluksi. Soitin psykiatrian päivystykseen ja selitin tilanteen, ottivat yöksi tarkkailuun ja sain lääkityksen. Tila meni suhteellisen nopeasti ohi, ja oli kuulemma vielä lievä, mutta uusiutuminen on enemmän kuin todennäköistä. Eli korkki kiinni. Olen tämän kautta saanut jonkinlaisen käsityksen kuinka pelottava psykoosi voi olla, enkä tosiaan haluaisi ainakaan itse aiheuttaa sellaista itselleni enää.
Läheinen sairastaa parhaillaan ns. juoppohulluutta toistamiseen. Todella voimia vievää ja pelottavaa. Näkee lankoja ilmassa jotka “häivyttävät” ihmisiä sekä naapurit soittaa musiikkia todella kovaa. Näkee myös henkilöitä asunnossa koluamassa kaappeja. Ensimmäisen kerran sairastaessa kuuli tikitystä käden sisällä sekä pieniä mustia ötököitä jokapuolella taloa. Ikkunasta ulos katsottaessa ilmassa leijui tuhansia ilmapalloja.
Ja se hirveä hysteerinen huuto…niskakarvat nousee pystyyn edes ajatuksesta.
Jos pystyisin, passittaisin johonkin kolkkaan missä ei tunneta viinaa. Kun ei voi tätä tehdä, on pakko seurata avuttomana vierestä kun toinen kerta toisensa jälkeen lyö uuden naulan arkkuun.
Todella väsynyt tilanteeseen, odotan lähinnä vain koska se 10% todennäköisyys napsahtaa kohdalle.
Monista deliriumtapauksista on kyllä tullut mieleen että viina se pahin taitaa kaikista kuitenkin olla. Kun sama ihminen on vuoden sisällä jo kuudetta kertaa mielisairaalassa deliriumin takia ei voi kuin ihmetellä mikä siihen pulloon saa aina tarttumaan. Lähettimiä korvassa, mafioita perässä, pelkoa, paranoiaa, kauhua… Kamalinta tietysti on jos delirium ei pitkästyneen hoitoonpääsemin ansioista luovutakaan vaan jää vallitsevaksi tilaksi. Ei ole kivaa katseltavaa kun työ-ikäiset ihmiset ovat ollet jo monta kuukautta hoidossa siinä toivossa että delirium hellittäisi mutta edelleen luulevat olevansa vuoroin laivassa, Ruotsissa, Pirossa, missä milloinkin ja tekemässä mitä ihmeellisimpiä asioita palkkamurhaajan töistä sirkustirehtöörinhommiin.
Joten malttia sen viinan kanssa! Jos delirium iskee se tulee takuulla toistekin jos et osaa juoda “viisaasti”. Kuka haluaisi olla 50veenä maksa ja aivot sökönä vailla laitosta joka sinut huolisi??Ja kuitenkin siunulla tod.näk olisi vielä reilusti elinvuosia jäljellä. varsinkin sairaala-ympäristössä.
Jos on ollut teho- ja osastohoidossa deliriumin takia ja heti kotiin päästyään korkkaa, millainen riski on kuolla…? Siis jos delirium on ollut ihan fyysistä terveyttäkin uhkaava hengenvaarallinen tila.
Kaksi kaveria on parhaillaan sairaalassa juoppohulluuden takia, oireet tuli vasta kun lopetti juomisen. Vahva lääkitys päälle ja kotia omilleen. On ihan omassa valinnassa jatkaako juomista vai raitistuuko.