Mitä erilaisia juomishimon tyyppejä tunnistatte? Itselläni on ainakin
Fyysinen himo: haluaa juoda, olo että on pakko juoda. Harvinainen, mutta esiintyy vieroitusoireiden aikana ja parin viikon aikana lopettamisen jälkeen.
Puoliksi fyysinen, puoliksi henkinen. Tissuttelukausina illalla askel suuntaa kohti kapakka puoliväkisin.
Kuivan kauden etiäinen: olisipa kiva olla pienessä sievässä. Helposti pois taisteltavissa, jos on yhtään tahdonvoimaa.
En kai enää ole alkoholisti, voin varmaan ottaa yhden rentouttavan -himo tai ehkä pikemminkin mieliteko.
^
5) En ollutkaan alkoholisti (vaan paha alkoholin väärinkäyttäjä), voin varmaan ottaa yhden tai useammankin rentouttavan mutta ei se myrkky vaikutakkaan enään samalla tavalla kuin ennen (esim. terveenä ensimmäiset humalluttavat vaikutukset tajunnassa alkavat esiintyä vasta n.2 promillen kohdalla vaikka tolet olisi nollat).
Buuu, viemäriin vaan tuhoisat litkut ja vaikka smoothieita tilalle
Erikoisin juomishimon tyyppi on viinapirun huijaamaksi tuleminen. Alkoholistien isossa kirjassaa kerrotaan alkoholistista, joka lounasta syödessäään sai päähänsä, ettei maitoon kaadettu viski ole alkoholia. Seuraava muistikuva on ajalta kaksi viikko myöhemmin. Hieman vastaavia tarinoita olen kuullut livenäkin.
Mullekin jäi tuo tarina työmatkalla maitoon sekoitetusta viinasta vahvasti mieleen. Tyypillä oli vielä raittiutta reippaasti alla ennen tuota hetkellistä mielenhäiriötä.
Ikävä kyllä tuio ykköskohta voi iskeä päälle myöhemminkin, ihan viinahimoa. Onneksi se menee ohi, mutta pirullinen vaiva on, ja tulee tietenkin yllättäen. Enemmän kuitenkin on sellaista psyykkistä ja fyysistä sekoitusta, mistä aloittaja kirjoittikin jo ensimmäisessä postauksessaan. Siitäkin pääsee ohi täälläkin monesti todetuilla keinoilla.
Onko tuo myöhemmin tuleva sellaista “ihan pakko juoda”-oiretta, josta pääsee eroon suurin piirtein vain juomalla litrakaupalla vettä navan turvoksiin? Vai jotain lievempää sorttia?
Minulla tuli tuo “ihan pakko juoda” tunne kun olin ollut raittiina 5kk. Muistan sen vielä kuin eileisen päivän, se oli kaamea olo kun keho ja mieli huusi viinaa ja en suostunut siihen vaan olin vain kotona. Onneksi olin tyhjentänyt kaiken viinan pois kotoa. Joku viisas neuvoi, että joskus se tunne, että on pakko saada voi hävitä, kun on lähdettävä ostamaan.
Kahden tyyppistä ollut minulla, joko aivan fyysistä juomahimoa, tai sitten sellaista psyykkistä, että ihan oikeasti ei haluakaan olla raittiina. Se kävi minulle vkonloppuna. En halunnut jatkaa raittiutta, ja 2 pvää tuli juotua. Nyt taas raittiuteen on kova halu. Tajusin aika nopeastikin, että taustalla oli paha työstressi, joka iski päälle yllättäen.
