Hei! Mitä mieltä tilanteesta jossa parisuhteessa on toistuvasti väkivaltaa? Onko suhdetta mahdollista jatkaa vai pitääkö lopettaa? Kertoja on nyt 4, viimeisin puoli vuotta sitten. Mieheni ei ole alkoholisti mutta humalassa aggressiivinen, on aloittanut itsensä hoitamisen mutta minulla vaikea päästä asioista yli ja jatkaa suhdetta…
Naisia (eläimiä, lapsia) lyövät miehet ovat oma rotunsa. Tuskin loppuu väkivalta, mutta pahentua voi helposti aina hengen riistämiseen asti. Ei jatkoon.
Itse elin liian pitkään humalahakuisessa väkivaltaisessa parisuhteessa. Otimme molemmat joka ilta “muutaman” ja usein se päättyi riitelyyn, jonka jälkeen joskus puolisoni ryhtyi lyömään ja potkimaan. Kuvaan kuului että hän yritti saada minua lyömään takaisin ja ilmoitti menevänsä sitten ensiapuasemalle kuvauttamaan vammansa, sitten poliisille ja pitää huolen että en näe enää lastamme. Minä suojauduin, sen kerran kun otin ranteista kiinni lopettaakseni lyömisen, hän sai riuhtoessaan mustelmat ranteisiin ja pelkäsin pitkään että asia menee eteenpäin ja koin huonoa omaatuntoa kun olin aiheuttanut hänelle kipua. Kun 50-kiloinen nainen hakkaa 100-kiloista miestä, ne arvet ovat lähinnä henkisiä vaikka välillä oli sääret verillä potkimisesta. En itsekään tiedä mistä sain voimia olla lyömättä takaisin.
Pahinta tuossa oli, että selvänäkään hän ei nähnyt tehneensä väärää. Hän sai minutkin uskomaan, että vika oli minun ja siinä että kohtelin häntä niin huonosti.
Aloittajan tilanne ei ilmeisesti ole ihan noin paha, mutta väkivalta toista kohtaan on aina se äärimmäinen toimi. Kun on tilanne päällä, ei välttämättä näe asioita selvästi vaan toivoo asioiden muuttuvan jos itse muuttuu. Jos vielä joutuisin vastaavaan, se olisi nollatoleranssi väkivallalle ja kerrasta poikki. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään kotonaan tai muuten parisuhteessaan väkivaltaa.
Mietin, että miten nämä kerrat määritellään. Kun väkivaltaahan on ehdottomasti myös henkinen väkivalta sen eri variaatioin. Ja mitään väkivaltaa ei pidä parisuhteessa vain hyväksyä tai ymmärtää. (Vaikka itsekin olen tilanteessa ollut, jossa olen selitellyt toisen käytöstä parhain päin ties millä ja ymmärtänyt loputtomiin.)
Jos nyt kuitenkin luen aloituksen ihan kuten se on, olettaen että minkäänlaista väkivaltaa ei ole ollut muulloin kuin nuo 4 kertaa, viimeksi puoli vuotta sitten ja poikkeuksetta humalassa. Niin minusta ainut mahdollisuus olisi mieheltä lopettaa juominen kokonaan, jotta suhde voisi jatkua.
Enemmän sitä kuitenkin määrittelee sinun olosi. Ei parisuhteessa pidä tuntea jatkuvaa epävarmuutta tai turvattomuutta. Kenenkään ei pidä kävellä munankuorilla siellä, missä pitäisi olla tuki ja turva. Jos siltä tuntuu, siihen tunteeseen saa luottaa ja ottaa tosissaan. Älä sivuuta omia tunteitasi ja tarpeitasi pohtien ja perustellen tilannetta muka järkisyillä.
Tsemppiä!
Mun mies (tai ex, en oikein tiedä) on käynyt muhun käsiksi humalassa/krapulassa usein.
Ensimmäisen kerran jälkeen mun olis pitänyt antaa se ukaasi, että juominen loppuu nyt.
Olen nyt n puolitoista vuotta sietänyt väkivaltaa, rikosilmoituksia on useita. Erossakin oltiin onnistuneesti pari kuukautta kun mies itse halusi viimeisen hakkauksen päälle vaan erota ja otti toisen mimmin. Laitoin välit poikki heti kun sain tästä tietää (kuinka tämä onkin niin paljon isompi asia kuin toistuva väkivalta?). Itse selvistelin ja aloin pikkuhiljaa toipumaan ja menemään elämässä eteenpäin yksin, miehellä sit ilmeisesti lähti lapsesta täysin ja tää toinenkin mimmi tais kerran ottaa turpiinsa.
Jostain se lähti, että ilmeisestyi oven taakse ja alkoi se muuttuneen ihmisen todistelu, ei ikinä enää lyö jne. Noh, just kun aloin uskomaan ja luottamaan, että nyt siihen ehkä voi luottaa, tuli humalainen mustasukkaisuus ja avarilla poskelle. Siitä se taas paheni. Kuristamisia, lyöntejä, tönimistä, lähtemisen estämistä u name it. Meillä tosin juotiin yhdessä, ja mies sit vielä aina vitutukseen erikseenkin. Olen ehdottanut ja pyytänyt tipattomia, en vaatinut vaikka sen olisi pitänyt ehkä olla ehdottomin edellytys.
Olisi aivan mahtavaa uskoa, että se pystyy muuttamaan ja muutokseen pystyttäis yhdessä, mutta ne onnistumisen prosentit tuntuu olevan 1/1000. Tiedät sen “kun on se niin ihanakin ja onhan meillä yhdessä tosi kivaakin”. Ja ainahan mä ymmärrän kun sillä nyt oli semmonen tunne, mitä ei voinut hillitä ja se purkautuu noin, muttakun sehän katuu ja on niin ihana! ?
Itsellä järkyttävä häpeä kun olen sietänyt sitä ja itku tulee aina kun mietin sitä omien läheisten huolta.
Sanot, että kertoja on 4, kuinka pitkä suhteenne on?
Meillä tosiaan vain pari vuotias suhde ja kertoja on jo niin monta etten osaa laskea, olen jotenkin jo turtunut ja alistunut siihen. Mulla myös aiemmassa suhteessa väkivaltaa ja kuulemma äitini isä oli väkivaltainen mummia kohtaan, pelottaa, jos joskus lapsia tulee, niin siirränkö jonkun alistuneisuuden tyttölapselle.
En käske sua eroamaan, tiedän että se on vaikeaa. Mieti itse kuinka pitkään jaksat, jos tuo jatkuu. Pelkäätkö miestä? Onko mies pahoillaan vai syyttääkö sinua esim kun provosoit?
Oletteko hakeneet apua? Esim väkivalta työn avopalveluiden kautta saatte kumpikin ainakin jutteluapua.
Toivon kovasti, että väkivalta ei jatku kohdallasi ja lähdet ennenkuin rikot itses tuossa, sillä on tapana pahentua.
Ja ehdottomasti juominen pois, jos on vain kännissä väkivaltainen. Ja jos on pakko juoda niin silloin eri osoitteet, älä jää pelkäämään.
Tästä tarinasta tuli mieleeni toinen stoori. Tuttavan suhteessa mies oli humalassa väkivaltainen. Tuttavan tuella raitistui, silti, kun pinna kiristyi riittävästi kuukausien raittiuden aikana, niin lopulta kävi naisen päälle selvinpäinkin. Juomattomuus suhteessa ei siis aina ole väkivallattomuuden tae. Erosivat, mutta joitakin pariskuntia tiedän, etteivät ole eronneet väkivallasta huolimatta. Onhan meillä yhteiskunnassa joitain vaihtoehtoja, joihin väkivaltaiset miehet voivat mennä hakea apua tilanteeseensa.
TaneliS, tarinasi on hyvä esimerkki kuinka myös miehet kokevat väkivaltaa suhteissaan naisilta. Monta tarinaa miehiltä kuullut. Olit varmasti onnellinen, kun suhde päättyi eroon ja toivottavasti olet löytänyt rakastavan ihmisen rinnallesi.