Juhlat ilman viiniä ja virheitä...

Me Vähentäjät
1

Hei vaan!

Eräänlainen kulminaatiopiste lienee elämässä saavutettu, kun vuosien selailun jälkeen rekisteröidyin. Arkaillen ja nolona. En haluaisi vaivata muita tyhjänpäiväisillä ja itseaiheutetuilla ongelmilla. Täällä kun monella on oikeita ja isoja vaikeuksia.

Minun ongelmani on liian usein käsistä riistäytyvä juhlajuominen ja siitä seuraava jopa viikkoja kestävä ahdistus ja masennus. En juo arkisin, enkä yksin. En ota loivareita. Mutta seuraa juhlistan usein viinipänikällä. Minulla on kova tarve ylläpitää sosiaalista ja iloista kuvaa itsestäni. Se on tavallaan myös työni tapahtuna- ja juhlajärjestäjänä. Työni hoidan selvinpäin tai yhden annoksen voimalla, mutta vastuiden päättyessä on helppo jatkaa iltaa/yötä rilluttelemalla. Parin jälkeen peli on menetetty, jatkan tappiin asti ja aamulla on krapula. Illan aikana juomisen kontrollointi ei liiemmin onnistu. Ainakaan niin hyvin, että jälkiseuraamuksilta välttyisin.

Ja hauskanpitohan on hauskaa! En riitele enkä jankuta humalassa. Tykkään tanssia, keskustella, heittää läppää yms. Valitettavasti tykkään myös säätää ja sekoilla, heittää bensaa ihastumisliekkeihin, elää kuin viimeistä päivää. Morkkis näistä on valtava, sillä samalla olen naimisissa oleva perheenäiti. Mieheni on upea ihminen, ymmärtävä ja todellinen arjenjakaja. Olemme toistemme parhaimmat ystävät. En voi ymmärtää, mikä saa minut toistuvasti yrittämään kaiken pilaamista. Ja selvinpäin tuskin niin tekisinkään.

Olen tutkiskellut itseäni, mitä seuraavaksi. Pidempi tauko tietysti, juomisesta, ei juhlista. Mutta kokonaan alkoholista en ole valmis luopumaan, vaikka sitä tulee uhottua, tiiättehän… Miten niistä bileistä, illanistujaisista ja muista selviää selvinpäin? Vinkkejähän kyllä löytyy, mutta tositarinat ja koetut kokemukset saattaisivat tehdä syvemmän vaikutuksen.

Tässä aloituksena. Jännityksellä odotan, onko tössä kenellekään tarttumapintaa.

2

Hei ja tervetuloa palstalle!

Sillä, kuinka paljon tai usein juo, ei ole merkitystä. Eikä silläkään, milloin juo: arkena vai juhlahetkissä.
Jos koet suhteesi alkoholiin ongelmalliseksi tai edes epäilet sitä, olet oikealla palstalla.

Haluan kysyä sinulta kuitenkin, että kuinka usein näitä juhlahetkiä on?
Kirjoitit näin:

Pystyisitkö ajattelemaan työsi vain työnä?
Eli lähtisit vastuiden jälkeen juhlista aivan samoin kuin normaaleista töistä vain kotiin?

Kirjottelepa lisää!

3

Tervetuloa!

Muistan aikoinani kuulleen että baarimikkoina työskentelee suhteellisen paljon raitistuneita alkoholisteja. He siis myyvät asiakkaille heille iselleen yhdentekevää kemikalia.

t. Juhani

4

Aloita menemällä autolla joihinkin sellaisiin juhliin, jotka eivät ole sinulle kovin merkitykselliset. Silloin et varmaan koe jääväsi mistään ainutkertaisesta paitsi vaikka joudut olemaan selvinpäin. Sitten kun huomaat, että se ei ollutkaan kovin vaikeaa eikä välttämättä edes tylsää voit pienen harjoittelun jälkeen kokeilla joitain tärkeämpiä bileitä.
Olen itse nyt tässä nykyisessä työpaikassa käynyt useammat bileet läpi ilman alkoholia eikä ole tuottanut mitään tuskaa. Ja kun on ollut auto mukana olen voinut poistua heti kun viihtyminen alkaa laskemaan. Kokeile, ilman et voi tietää miten se menee.

5

Tervetuloa!
Nortti kiteytti hyvin, ettei se määrä oikeastaan ole niin merkityksellinen. Enemmänkin oma olo ja fiilis. Ja juomamäärien ja tiheyden vertailu onkin välistä vähän ns itsensä huijaamista. Tai olen itse huomannut, että helposti sitä vertailee toisiin ja niihin, joilla tilanne on mennyt jo tosi huonoksi. Silloin on helppo tuudittautua fiilikseen, ettei tässä nyt oikein mitään huolta ole…

Minä en käy usein ulkona tai ole ns viihteellä. Juomiseni tapahtui kotona. Kyllä minua hirvitti aluksi se, että mites siellä keikalla tai baarissa osaa olla ilman lasia huulilla ja kun kokeilen tajusin, että oletukseni oli ihan väärä. Siellä on juhlistamassa ihmisiä ilman, että pitää kaksin käsin viiniä lipitellä… :laughing: :smiley: On paljon sellaisia muitakin, jotka juovat alkoholittomia juomia. Huomasin, että minun mieleni oli jotenkin vuosien mittaan vääristynyt. Ja kun selvin päin meno katselin, niin huomasin tämän tosiasian.
Olen itse menossa kavereiden kanssa illanistujaisiin ihan pian. Tuli kysely mitä juomaa laitetaan pöytään… siinä porukassa on alkoholi maistunut aika lailla… vastasin, että jotain kivaa alkotonta kiitos! Ja eipä siitä sen enempää oikeastaan keskusteltu. Sanoin, että haluan huolehtia itsestäni vähän enemmän ja tottahan se onkin. En voi väittää, etteikö hieman muistele kaiholla niitä menneitä juhlia ja sitä menoa. MUTTA se seuraava päivä ja kamala ahdistus… Huoh. En halua sitä. En.

On vaan opeteltava juhlimaan ilman. Ei se ole mahdotonta. Tärkeää on etukäteen tehdä itselleen selväksi, ettei ota/pysyy tietyssä määrässä. On pohdittava, miten sen itselleen perustelee. Miksi haluan tehdä näin? Mitä hyvää siitä seuraa? Itse olen myös vienyt illanistujaisiin itselleni mieluista herkkua, joka on ikäänkuin juoman ”korvike”. Jotain jolla hemmottelen itseäni tuossa tilanteessa.

Pienestä on hyvä lähteä liikkeelle ja testata kuten Vilma kirjoittaa. Ei sitä loppujen lopuksi kovin montaa kertaa tarvitse juhlia juomatta, kun uuteen tapaan alkaa pikkuhiljaa tottua.

Tärkeintä on varmasti valmistautua henkisesti ennakkoon tulevaan tilanteeseen. Pohtia vaikka missä on ne omat kompastuskivet. Tänne on hyvä kirjoittaa jos tekee hankalaa tai silloin kun on lähdössä jonnekin. Minulla ainakin on helpottanut tietoisuus siitä, että täällä saan vastakaikua ja minua ymmärretään. Voin pyytää vinkkejä ja apua. Ja että saan täältä tsemppejä, kun saan ”hommat hoidettua suunnitelmani mukaan”.

Voit myös suunnitella juhlia seuraavaksi aamuksi sellaista tekemistä, ettet voi olla krapulassa. Lupaat vaikka lapsille jotain yhteistä kivaa tekemistä. Minä otin lapseni kanssa yhteisen harrastuksen tietoisesti perjantai-illaksi, joka oli aluksi hankala. Kun olin luvannut, että mennään yhdessä sinne, niin en voinut sitä perua ja toisaalta harrastaessa oli muuta puuhaa ja ajateltavaa ja hups niin oli se ikävä perjantai-ilta hurahtanutkin!

Uusia uria kohti! Vanhasta tavasta irti.

6

Ihanaa, täällä vastataan. :slight_smile: Ja niin kauniisti. Olen tosi otettu.

Huonosti ilmaisin itseäni tuon työn suhteen. Toki monet työkeikoista hoidan ilman juopotteluakin. Varsinkin näin sesonkina olisi täysin mahdotonta ratketa aina ryyppäämään. Kemuja vain riittää niin työ- kuin yksityiselämän puolella. Ja on niin helppo töiden jälkeen jatkaa iltamenoihin, kun on jo valmiiksi laittautuneena ja juhla-adrenaliinit nousussa.

Edellinen mokailu kalvaa niin kovasti mieltä. Olin sitä ennen ollut pari viikkoa rauhallisesti ja yleinen vire oli hyvinkin positiivinen ja tasainen. Ja sitten tuhosin oman oloni kännäilyllä ja mokailulla. Tuntuu, että pitäisi pian ns. nousta hevosen selkään uudestaan ja todistaa itselleen, että se oli vain sen kertainen sählinki. Että onnistun juhlimaan ilman säätämistä. Väsymys ja alakulo vaivaavat vielä suuresti, vaikka juhlista alkaa olla jo viikon verran aikaa. Siitä täytyy toipua ennen seuraavaa alkoholikertaa, joten onneksi se toimii nyt vähän aikaa hyvänä rajoittimena. Haluan nauttia joulusta perheen kanssa virkeänä ja innoissaan. Joulumieli on kadoksissa kaiken tämän takia. Toivottavasti se ehtii palata hyvissä ajoin.

Juuri noita kannustuksen sanoja tuohon alkottomaan juhlimiseen tarvitsen, kiitos niistä. Uskon toiston voimaan, joskus se vielä tuntuu hauskalta ja luontevalta, kun sitä tarpeeksi kauan muut ja itsekin itselleen jaksaa hokea. Heti tänään olisi mahdollisuus harjoitella tätä selvinpäin juhlimista. Työkeikka alkuillasta ja sen jälkeen tuttavan pyöreitä juhlitaan kaveriporukan kantabaarissa. Helpointa olisi olla menemättä. Edellisen mokailun toinen osapuolikin on tulossa. Olen kuitenkin luvannut olla eräässä ohjelmanumerossa mukana ja tiedän, että se olisi hauskaa ihan selvinpäinkin. Toki voin jättää menemättä vetoamalla perhesyihin. Mutta en sitäkään halua. Hankalaa on. :smiling_imp:

Jännä nähdä mitä käy.

7

Kirjoitit

Siinä käy just niin kuin SINÄ päätät. Jos haluat juhliin niin mene mutta jätä juomatta. Siten et riskeeraa joulun fiilistä. Hauskaa iltaa joka tapauksessa, mihin sitten päädytkin :stuck_out_tongue:

8

Voi kuinka totta! Itse päätän. Ja tänään kyllä selvistellen, se on selvää.

Unohdin Nortille vastata noista määristä. Usein juhlittua tulee kerran viikkoon, joskus kyllä saattaa vahingossakin tulla useamman viikon taukoja, kun onneksi on tätä muutakin elämää tässä ympärillä. Joka tapauksessa on myönnettävä, että määrät ylittävät kaikki suositukset ja esim neuvolassa tehtävään audit-testiin en koskaan vastaa totuuden mukaisesti. Suurin ongelma on varmsti tuo kerralla juotava määrä. Sen hillitsemisessä en toistaiseksi ole onnistunut. Minua ärsyttää vain parin juominen. Sopiva määrä mielestäni olisi 4-5 annosta illassa, mutta sen juotuani mikään ei enää estä juomasta enemmän. Hyvin harvoin olen onnistunut illan pitäytymään tuossa “omasta mielestä” -kohtuudessa. Tuntuu, että juomien laskeminen ja kellon katsominen aiheuttaa takakireyttä, eikä ilta sitten ole niin hauska. Yöuni menee piloille joka tapauksessa määrästä riippumatta ja väsymys saa vallan. Sillä perustelen itselleni juomat tuon neljän annoksen jälkeen, että kun kaikki on jo muutenkin sen yön osalta menetetty… Näin aukikirjoitettuna jokin tuossa logiikassa kyllä haiskahtaa. :smiley:

Koska on tullut neuvola ja lapset mainittua, niin haluan vielä korostaa, että pysyttelen aina ajokunnossa, jos olen yksin vastuussa lapsista. Perhejuhlissa, joissa lapset ovat läsnä, pysyn automaattisesti hyvin maltillisissa määrissä. Tätä ei nyt kukaan varmaan edes ehtinyt epäillä, mutta halusin silti tämän tähän tarkentaa, itsenikin vuoksi. Ja ymmärrän, että se ei tee juomisen haitoista vähäisempiä itselleni, vaikka lapset huomioin hyvin.

9

Hei

Minä olen ollut ihan mahoton bilettäjä ja kännihölmöily ja aamun morkkis ovat niiiin tuttua. Väsyin siihen itsehäpeään ja muihin haittoihin niin että olen oikeastaan lopettanut sellaisen bilejuomisen. Juon kyllä ystävien kanssa illanistujaisissa ym mutta jos on yhtään sellaista väkeä mistä tiedän, että noiden edessä hölmöily on ihan kauheaa, niim en yleensä juo kuin ihan vähän. Mm pikkujoulut ym menen aina selvinpäin. Mutta minä olen kyllä siirtänyt juomista koti-iltoihin kun lapset ovat nukkumassa. Ei mitään räkä poskella ördäämistä mutta joo, helposti menee pullo viiniä jos annan mennä.
Tämän alustuksen tarkoituksena oli vaan sanoa sinulle, että kun parikin kertaa rikot kaavan ja menet ja pysyt selvinpäin niin huomaat, ettei se ole kovin vaikeaa ja että on IHANAA tulla kotiin ja todeta, että minäven tehnyt mitään tyhmää.
Mä olen harrastanut keittiöpsykologiaa ja olen sitä mieltä, että se morkkis tulee just siitä kun käyttäytyy jotenkin toisin kuin muuten käyttäytyisi. Eli käyttäytyy omien arvojensa vastaisesti.

10

No niinhän siinä sitten kävi, että en lähtenyt koko juhliin ensinkään. Hyvä meininki oli kuulemma ollut ja fb:n seinä täyttyi kuvista ja videoista illan mittaan. Kyllähän se vähän harmitti. Olisi ehkä tullut hyviä uusia työkontakteja. Mutta selvinpäin oleminen olisi ollut hirveää. Parempi näin. Nyt on nimittäin taas jotenkin vähän liiankin iloinen olo. Tekemisen intoa olisi vaikka mihin. Toivottavasti vaan tässä lutviintuisi sopiva hetki niille, arkivelvoitteet täyttävät niin paljon päivästä. Vaikka en halua valittaa niistä. Vuoden vaihteessa tilanne muuttuu niin, että suurempi kotivastuu jää puolisolle, kun minulla alkaa isompi projekti. Pitää ehkä siitä valittaa joskus vielä vähän lisää. :smiley:

Mutta tuo juhlimisen harjoittelu ilman alkoa. Siihen pitää tarttua. Nythän siihen on oikein hyvä aika, joulun menot ja uusivuosi. Uudeksi vuodeksi mietin kyllä sitä skumppaa, jotenkin se siihen kuuluu. Helpommalta vain tuntuisi vältellä isompia juhlia alkottomuuden suhteen. Muuten se tuntuukin mahdottomalta. Nämä joulunajan juhlat kun perinteisesti on vietetty täällä meillä. En haluaisi olla tylsä emäntä.

Selvistelyyn olen miettinyt apukeinoja. Olen ajatellut, että keksisin valmiiksi jotain hauskoja puheenaiheita ja keskustelunaloituksia ns varastoon. Että olisi jotain mitä heittää kehiin, kun selvä ja tylsä pää haluaisi vain nukkumaan tai katsomaan rillit huurussa. Kuulostaa kyllä pöhköltä näin kirjoitettuna. Semmonen vitsivarasto. :open_mouth:

11

Nopea vastaus. Mä olen huomannut, että selvänä juhlissa saatan olla aika samanlainen kuin olisin pikkuhiprakassa :slight_smile: toki jos on ihan tylsät kekkerit niin sitten en mutta yleensä se tunnelma tarttuu ja saatan olla riehakas ihan selvänäkin. Normaalisti olen varsin hillitty mutta juhlissa saatan hullutella ihan selvänäkin. Se on ärsyttävää, että ihmiset saattavat ajatella mun olevan kännissä. Miten se onkin, että ei muka voi olla riehakas, spontaani ja äänekäs selvin päin??? Olen siis kuullut kysymyksiä, että mitä aiotko sä vielä ajaa jne. Pontti tässä on kyt kuitenkin se, että ei kannata ajatella olevansa automaattisesti tylsä. Otat yhden viinilasin mistä siemailet ihan silloin tällöin niin kukaan ei edes kiinnitä huomiota siihen että et juo paljon mitään. Näin mä teen kun emännöin juhlia. Jos ajan en ota edes sitä yhtä.