Jos vihdoinkin onnistuisi

Tätä keskustelualuetta olen selaillut pidemmän aikaa, nyt vihdoin fiilis että kirjoitellaa oma tarina tänne. Oma suhde alkoholiin on aina ollut melko humalahakuinen. Nyt ikä rupeaa lähentelemään 30v niin olotilat alkoholista on mennyt aivan sietämättömäksi. Itkua ja parkua koko krapulapäivä, myöskään juominen ei tunnu enään millään tavalla hauskalta. Jo yhden bissen jälkeen olo on sumea ja saamaton ja ahdistava. Juomiskertoja itsellä tulee noin 1-2 kuukaudessa ja sellasta perinteistä illalla tissuttelua en juurikaan harrasta, ihan vain siksi että yksi kalja ei muuta olotilaa oikeen miksikään. Olen yrittänyt pohtia miksi edes tulee enään juotua, ehkä yksinäisyyteen, ehkä ujouteen tai ehkä ahdistavien asioiden siirtämiseksi. Kaksi päivää meni taas ryypätessä, erittäin kosteissa tunnelmissa, eilen iltapäivällä kaljaa ja oksennusta vuorotellen. Tänään ihmettelen itseäni että miksi tein itselleni näin… Jo muutaman vuoden halu ollut lopetella ja muutama lopetus yrityskin takana, pisin jakso nollalinjalla oli 2kk pari vuotta sitten. Olipa sekava kirjoitus mutta päivittelen tänne oman tarinan käänteitä tässä jatkossa.

Hei Josee. Jatka vain kirjoittelua tänne. Minulla ainakin auttaa. Olen nyt kaksi kertaa “oksentanut” tänne omat oloni. Onnistumisesta en vielä paljoakaan. Mutta sen aika on varmasti ihan lähellä.

Tsemppiä?

Tsemppiä matkaasi! Lueskelin sinun ketjusi ja tuntuu olevan paljon isompia haasteita siellä suunnalla edessäpäin, mutta muista että kaikesta lopulta selvitään!

Itsellä olotila tänään ollut hyvinkin vaihteleva, välillä ahdistusta ja välillä toivoa täynnä että tätä ei tarvitsisi kokea enää ikinä. Kokemuksesta tiiän että viimeisetkin ahdistukset lähtee parin päivän päästä. Pelkoa onneksi ei ole että lähtee ainakaan ihan lähipäivinä uudestaan ryyppy päälle koska tän parin päivän olotilat sen verta hyvässä muistissa viellä. Se pelottaa enemmän mitä 2 viikon tai kuukauden päästä tapahtuu kun on taas elämänsä voimissa ja unohtanut että alkoholi ei varmastikkaan minulle sovi.

Hei Josee!Oletko kokeillut AA-ryhmiä?
Minä olen nyt ollut 1,5.v raittiina sen avulla.
En kyllä heti raitistunut vaan oon jo eka kerran mennyt AA-ryhmään jo 2010,ja aluksi pysyin vaan 3kk raittiina.
Yksin en onnistunut ja hyvä niin koska on tullut juopottelun tilalle mahdollisuus mennä ryhmään esim.pe-iltaisin kun ennen vaan meni Alkoon/baariin.
Siellä on mahtava kuunnella toisten samanlaisia kokemuksia,tajuaa ettei ole yksin tämän ongelman kanssa.Ja jostain kumman syystä ne juomahalutkin katoaa,ja ryhmässä käynnistä tuleekin sen juomisen korvaava toiminto,ja yksinäisyys kaikkoaa.
Yksin sitä yrittää hallita sitä juomista/juomisongelmaa kun pitäisikin nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa;tätä en handlaa/hallitse tätä hommaa :frowning:

Ei oikeen viellä ainakaan tunnu omalta ratkaisulta AA kerhot, jotenkin ajattelen että pystyn itse hanskaamaan tämän (voin olla toki väärässäkin).

Käy vaan kokeileen,sitten sen näkee mitä se on,ei siellä oo pakko puhua mitään…myös nettiryhmiä on nyt hyvin korona-aikana,löytyy AA-sivuilta.

Lyhyt päivitys tilanteeseen, menee hyvin. Meinasin tässä lähipäivinä tänne pohtia syvemminkin omaa juomista ja siitä plussia sekä miinuksia sekä vaaranpaikkoja itselleni! Hyvää alkanutta vuotta kaikille!