Jos nyt en kuitenkaan lopettaisi...

Ruuvasin korkin kiinni tuossa loppusyksystä, kun alkoi olla darrat jo pahimmillaan sellaisia neljän päivän ahistusjaksoja. Kotona tissuttelu tai putken päälle jääminen ei ole mulle ollut ikinä ongelmana, vaan se että parin kaljan jälkeen ei osaa enää lopettaa ja tulee vedettyä umpijurrit valomerkkiin saakka. Näitä jurreja tuli vedettyä about parin viikon välein.

Nyt kun on jokusen kuukauden ollut kokonaan ilman niin on huomannut kuinka paljon sosiaalinen elämä olikaan rakentunut alkoholin ympärille - futisreissuilla otettiin kuppia ja kavereita tavattiin lähinnä baareissa. En kiellä etteikö hetkittäin tunnu ihan hyvältä, kun voi sunnuntaisin ulkoilla darrattomana, tai ei maanantaina ei tartte duunissa naama turvoksissa hävetä kun tuli pubissa hiplailtua henkilöstöpäällikköä.

Ongelmani tulee kuitenkin tässä: Onhan se nyt rehellisyyden nimissä sanottava että tällanen vesiselvänä seilaaminen on ihan h****tin tylsää. Joo joo, uusia harrastuksia jne… Naisiakin pitäisi tapailla, mutta kun on vähän ujonpuoleinen, niin ei niitä selvinpäin mistään Prisman kassaltakaan saa naarattua. Kyllä mä tiedän etten ikinä opi kerta-annoksia kohtuudessa pitämään, mutta josko kestäisin ne ahistusdarrat kuitenkin.

Eli onko muilla lopettaneilla tullut tällainen “josko mä nyt kuitenkin oisin onnellisempi alkoholin kanssa”-vaihe, ja millä hitolla te saitte ittenne psyykattua siitä yli?

Omalla kohdallani juomisen lopettaminen on merkittävästi parantanut elämän laatua. Kaikkein hauskimmat ja huimimmat juttuni olen tehnyt selvin päin. Vie vaan jonkin aikaa kun oppii uuden tavan elää.

Minäkin olin ujo ja join siitä päästäkseni eroon. Mutta pienin askelin opettelemalla siitä olen päässyt eroon.

Jopa juovana aikanakin jos vakavissani lähdin naisseuraa etsimään, lähdin autolla ja olin tietysti selvin päin. Flaksi oli paljon parempi kun pystyi tarjoamaan kyydin ja muutenkin käyttäytyi kohteliaasti ja tolkullisesti.

“Jopa juovana aikanakin jos vakavissani lähdin naisseuraa etsimään, lähdin autolla ja olin tietysti selvin päin.”

Tuossa pitää olla työsuhdeauto/liisinkiauto/muuten kohtalainen auto etteivät säikähdä pois - “ei köyhiä”. Tai sitten kaverilta lainattu tai edes vuokrattu auto.

“Flaksi oli paljon parempi kun pystyi tarjoamaan kyydin ja muutenkin käyttäytyi kohteliaasti ja tolkullisesti.”

Ehkä se on niin, että toisen puolesta maksetussa taksikyydissä ei ole sillä lailla finessiä sitten. Olihan sitä ennenkin omilla trilloilla enemmän statusta ja imagea kuin vossikkakyydissä. Olet sitten ilmeisesti operoinut maamme muutaman suurimman kaupungin muutaman keskeisimmän korttelin ulkopuolella?

Kyllä sun Larska pitää opetella lainauksia käyttämään. Nyttää vähän höhlältä tuo tyylisi kun kunnon palvelukin on olemassa.

Volvolla tuohon aikaan pääasiassa ajelin. Ihan oma.

Suurimman kaupungin ydinkeskustassa oli kantapaikat mutta harvahan kuitenkaan asuu ihan keskustassa.

Moikka John Eskobar! Opettelempa nyt lainaamaan. Katsotaan miten onnistun :smiley:

En tiedä onko tästä apua sinulle, mutta kaksi mietettä nousi mieleen. Ensinnäkin, jos sitä oikeaa Naistasi tavoittelet, niin hän hyväksyy myös ujouden → saattaa, jopa ihastua siihen piirteeseen. Ajattele, jos kännisenä vain karkoitat tämän naisen pois? Toiseksi minä onnistuin perustelemaan itselleni juuri noin lukuisat viinipullot “Äh mitä väliä antaa mennä. Kerran täällä vain eletään” -asenteella ja koko ajan kauemmaksi onnellisuudesta siinä sitten ajauduin!

Olisiko apua mielikuvasta, jota itse käytän, että kuvittelen haluamani viinipullon silmien eteen ja sen vierelle 100 pulloa, jotka sisältävät “Elämää”. Sitten mietin, että saadakseni tuon yhden viinipullon maksan siitä 100 pulloa elämää - ja näin tiedän valintani :slight_smile:

Moi eskobar!

Kyllä itsekin suosittelen ihan selvinpäin lähestymään naisia. Kännissä sitä harvemmin on oikeasti edukseen.
Itsellä toki painaa vaakakupissa se, että olen raitistunut nainen ja tällä hetkellä vieroksun ihmisiä, jotka on vähääkään maistissa. Auton merkillä ei todellakaan väliä, kunhan mies itse on hyväsydäminen tapaus :slight_smile:
Juomisen loputtua itsetunto ja luottamus paranee! Tsemppiä!

Selvänäolon alkuaikoina varmasti oli jäljellä mielikuvia mukavasta olosta, sosiaalisuudesta, nousuhumalan energisyydestä ja hilpeydestä.

Muutaman vuoden kuluttua ne ovat himmenneet olemattomiin. Tavoitteena oli tehdä alkoholista merkityksetön elämässäni, ja sinnehän ihminen pääsee minne mennä yrittää. Tai ainakin sinnepäin. Siinä kävi niin, että kun annoin asioiden näin mielessäni mennä, jättäen miettimättä, unohtaen, niin lopputulos olikin se, että alkoholinkäyttöön, jos sitä tieten tahtoen viitsin ajatella omalla kohdallani, onkin nyt alkanut tuntumaan pelkkää vastenmielisyyttä.

Enää ei tule mielikuvia -.ainakaan erikseen kaivelematta- mukavasta sosiaalisuudesta ja itsetunnon tilapäisestä kohoamisesta päivän ensimmäisten kaljojen yhteydessä - nyt tuntuisi pikemmin hävettävältä ja suttuiselta koko juomisen olemus.

Aika tekee tehtävänsä, kun sen antaa rauhassa hommansa hoitaa.

Kyllä ne darrat ilman muuta kestää, jos niistä on selvästi isompi ilo kuin kankkusettomista päivistä. Ujouteen viina on hyvä lääke kohtuudella nautittuna. Ujouteen ja alemmuuden/ylemmyyden tunteisiin minua on auttanut alkoholistien vertaistuki.
On ollut mielenkiintoista tutustua mitä erilaisimmista oloista tuleviin ihmisiin. Niissä ryhmissä, joissa käyn, on tapana kuunnella puhumisvuorossa olevaa häiritsemättä häntä keskeyttämällä tai välihuudoilla. Sellainen tilanne on aran, ujon ja sivullisuutta tunteneen ja juomisestaan kärsineen ihmisen omanarvontunnetta kohottava. Raittiuden tuen lisäksi ryhmistä saa ideoita ja seuraa harrastuksiin ja myös ystäviä.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

no eihän nyt suinkaan kannata ihan KOKONAAN lopettaa, vähentää vähän.
käyttelee kohtuullisesti.
siemailee seurassa hyvänä seuramiehenä tai -naisena ja on ihan kiva ja ookoo tyyppi.
ihan kuin muut.

ja lopettaa tolloilut, ei vaan enää mokaile.
voi ottaa kovatkin kännit toisinaan, ei vaan toheloi. ja sen varan kun pitää, ettei muisti mene
niin ei sitten jälkeen päin ole niin kova morkkis.

ja jos kirkkaat viinat ei toimi, niin juo sitten miedompai laatuja ja alkaa vaikka kannabistiksi
tai amphetamiiniksi ja heroksi ja kokakolakovikseksi.
kyllä jokin aine löytyy vielä mikä toimii ja on se oma juttu…ja aineitahan on niin paljon, ettei kukaan
taida kaikkia tietää ja vielä lääkkeitä satoja erilaisia.

kyllä on ihme, jos ei jokin aine toimi ja sen hallitse.
niin ja muuntojutut, niistä nyt ainakin joku löytyy ja jos ei niin kaikki kannattaa kokeilla kun uusia kehitetään…

ei ainakaan kokonaan kannata luopua toivosta aineiden suhteen, ei missään nimessä.

A. Jos toimii yhdellä sovinnaisella tavalla esim. käyttää jotain esinettä vain yhdellä tavalla niin kyseessä on kognitiivinen bias - funktionaalinen fiksaatio. Lainata voi eri tavoilla ja kaljatölkki (niitä siis on aina 1 kpl) on kyllä etupäässä kirjepainona.

B. Anita Hirvonen kappaleessaan De va kukke de: “kun ei oo kielipää niin velkavolvo ostettais - de va kukku de”. Taidat olla kieltenopettaja? Kielten lehtorit tapaavat ostaa autonsa käteisellä ja uusina ja listahintaan ja markiisi de Lafayetten hengessä “valistusta maakuntiin” antaa oikeoppista valistusfilosofiaa kaikilla laajaan kompetenssipalettiinsa lukeutuvilla elämänalueilla.

Pahoittelut aloittajalle, että keskustelu on lipsunut ihan muille aloille kuin raitistumiseen ja siihen liittyviin asioihin. Niin vaan tuntuu olevan tuon Larskann kanssa. En muista juurikaan raitistumiseen hänen puuttuneen.

Vastaan nyt vielä tämän kerran mutta sitten saa olla. En todellakaan ole opettaja muuta kuin konsultti-yrittäjän roolissa ja molemmat tutkintoni on kaupallis-hallinnollisella alueella.