Jeesiä...

Huomenta vaan… Minäkin nyt täällä. On ollut helpottavaa lukea viestiketjuja ja huomata etten olekaan yksin ongelman kanssa…! Upeasti olette tsempannut toisianne, se on auttanut, ainakin jollain tasolla, minuakin jo…
Oon siis kahden lapsen kotiäiti, taapero ja esiteini. Arkea pyöritän viikolla yksin kun mies reissutyössä. Alkoholi on kuulunut suhteeseemme koko ajan ja tuonut mukanaan monta murhetta. Nyt vaan on tultava päätös jokailtaiselle tissuttelulleni, mitä kaikkea se tuleekin elämässäni jatkossa muuttamaan, se riski on otettava. Tahtotila on juuri nyt ainakin kova!
Asutaan pienellä paikkakunnalla joten avun hakeminen omalta kylältä on ihan mahdoton ajatus. Tai lähikaupungeista, piirit on niin pienet…

Hei Gladys!
Tervetuloa porukkaan! Kiva kun kirjoitit. Se on askel kohti sitä mistä haaveilet!
Perheen arjen pyörittäminen kun toinen reissaa on varmasti rankkaa, koska välistä se on rankkaa vaikka 2 aikuista sitä pyörittäisi. Minulla on myös esiteini. :smiley: :sunglasses: :sunglasses:
Juuri nyt lähden sitä kuskaamaan, mutta palataan asiaan!

Hei, Gladys77!

Huomasitko, että tänään alkaa täällä Päihdelinkissä suljettu ryhmä päihteitä käyttäville äideille? Mukana on muitakin äitejä, joille alkoholi on ollut ongelma ja jotka kaipaisivat tukea tilanteessaan. Ryhmän keskustelut näkyvät vain ryhmäläisille ja sitä on ohjaamassa kolme ohjaajaa Ensi- ja turvakotien liitosta.

Ryhmään ehtii vielä hyvin mukaan, joten jos yhtään kiinnostaa, niin lue lisää täältä.

Ilmoittautua voit täällä.

Yst.terv.
Päihdelinkin moderaattori

Kiitos Varjolilja, tämä on ollut itselleni iso askel tulevaisuuteen. Aika syvissä vesissä on tullut käytyä. Mutta kyllä sieltä on tarkoitus nousta. Uskomattoman helpottunut fiilis kun oon avannut itselleni tätä tietä… Uskomatonta etten ole näiden ongelmien kanssa yksin, siis mitä oon lukenut ketjuja… :heart:

Ja yritin kyllä ilmoittautua äitiryhmään mutta en tiedä onnistuiko, en saanut viestiä…?

Tissuttelu on kyllä aika turhaa hommaa joo. Eipä siitä oikein hyödy mitään. Ehkä vaan ne negatiiviset puolet. Riippuu nyt mitä kukakin nyt kokee tissutteluks. Itse aattelen 3-5 olutta on tissuttelua. Sillä tulee jo aamuks surkee olo, eikä ees mitään nousukasta. Kotiäitiyskin on aika rutiinintoistoo jos ei oo mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia, niin sen rutiinin kestämiseen toi tissuttelu on aika ymmärrettävää… voisko olla jotain muuta puuhaa tissuttelun sijaan?

Joo turhaahan se on. Mutta se lohduttaa, piristää, palkitsee tai rauhoittaa, mikä fiilis nyt sattuu milloinkin olemaan. Ja ah, olevinaan niin ansaittua että… Määrät on vaan niin suuria jo kun toleranssi noussut pitkän harjoittelun myötä. Mun tissuttelu nyt kun sattuu olemaan 5-10 nelosta tai litra viiniä.

Joo tommosia mun tissuttelut oli kans kesällä. Nyt on toleranssi matalampi, niin tissuttelumääräkin pienempi, siis ennen ku huomaa olevansa liiskassa. Ja noi syyt on kovinkin tuttuja…

Mulla kanssa tissuttelua on sellaiset 5. Sitten kun ei ole aamulla menoa niin viinipullo ja jotain päälle menee helposti. Tissuttelu on niin turhaa! Krapulaoloa tuottaa jossain määrin mutta ilo on aika pieni. Silti tänään häivähti mielessä mutta sain sen torpattua ja söin mansikoita ja kermavaahtoa.

“Äiti, sä oot alkoholisti. Ootpa. Haiset joka ilta viinille tai kaljalle. Haisetpa.” Tokaisi esiteini yhtenä iltana.
Havahdutti, pysäytti, säikäytti-oon jäänyt kiinni. Ei auta tuoksukynttilä keittiön pöydällä peittämään viinin tuoksua. Viini joka siis kahvimukissa ettei näkyisi. Avattu tölkki jääkaapissa tai kahvinkeittimen takana katseilta piilossa. Viina löyhähtää hampaiden pesun jälkeen kuitenkin hyvää yötä toivotellessa. Säälittävää.
Aamulla morkkis, pitikö taas muutama illalla ottaa. Tiskikoneen tyhjennys ja täyttö vaan mukavampaa vähän siemaillen. Pyykinpesu ja viikkailu samoin. Imurointia, lattianpesua. Niitä ennen lenkki koiran kanssa. Kyllä niin ansaitut tölkilliset. No ei ollut.
Tänään alkuillasta uusi taistelu itsensä kanssa. Josko tänään olisin vahvempi.
Se on niin voittajafiilis aamulla kun on pystynyt olemaan illalla juomatta edes yhtä. Tuntunut niin kunnolliselta! Niitäkin iltoja toki on joskus ollut tässä vuoden sisällä minkä aikana riippuvuus noussut nykyiseen tasoonsa, mutta ei niiden määrällä kyllä kehua voi.

Kyllä niin ansaitut tölkilliset. ja Se on niin voittajafiilis aamulla kun on pystynyt olemaan illalla juomatta edes yhtä.

Siinä niin kaksi tuttua lausetta mullekin! nuo käy semmoista mittelöä keskenään ja ensin tuo eka on voitolla vaan sitten tuo toinen pikkuhiljaa voittaa ja on vahvempi. Vähitellen tuon ekan lauseen terä tylsyy, mutta hyökkää välillä takasin kuitenkin. Mutta onneksi tuo toinen lause on jo niin vahva ettei se anna periksi eikä häviä minnekään.
No olipa siinäkin taas sepustus :laughing: helpomminkin sen voisin varmaan ilmaista :sunglasses:

Erittäin tutut lauseet ja tunnelmat mullekin. Olen jo oppinut ignooraamaan ensimmäistä - yleensä. Ja siis se ansaitseminen tulee vaikka mistä. Oli rankkaa, helppoa, iloa, surua, tylsää, kiireistä…

Tuo mitä sun teini sano, se on sitä mitä mä pelkään. Vielä ei ole tuota kuulunut mutta tiedän, että jos jonain päivänä tyypit sanoo tuon niin mun morkkis tulee oleen suunnaton. Parempi yrittää pitää kiinni tästä vähentämisestä nyt ennen kuin tuo tapahtuu. Voin kuvitella fiiliksen…

Onpas ollut taistelua. Melkein keksin tekosyyn miksi olisin hakenut viinitönikän. Pari lonkeroa jääkaapissa mut siellä ne juomatta on. Melatoniinit vaan naamariin helpottamaan nukkumista promillien sijaan, toivottavasti…

Ei ole helppoa ei… Vähennettyä tullut kyllä mutta kovin montaa ihan nollapäivää ei ole tullut. Mutta kuitenkin enemmän kuin ennen! Kyllä tämä kai tästä…

Gladys moi!
Toi mitä esiteinisi sulle sanoi, on pohdituttanut minua paljon. Mulla on ollut kova morkkis omasta viininjuomisestani etenkin hänen suhteensa. Ehkäpä juuri siksi ainakin suureksi osaksi laitoin korkin kiinni.

Mä ajattelin, että nyt kun esiteiniys painaa päälle, on hyvä hetki pitää taukoa viinistä ja huolehtia sen sijaan meidän suhteesta enemmän. Ennemmin tai myöhemmin olisin kuullut tuon saman kommentin. K
Ja se olis kyllä uponnut aika syvälle.

Itsellänikin on ollut nyt helpompi olla. Ajattelin ennen vähentämistäni paljon sitä, millaisen mallin hän saa minulta ja suvussa kun on alkoholismia… en haluaisi, ettehän joutuu kärsimään samasta ongelmasta. Vielä on aikaa parantaa suhdetta. Olen saanut olla nyt kohta puoli vuotta juomatta ja tämä aika on kyllä ollut lapsellenikin hyvää aikaa. Äiti on jaksanut järkätä ja ollut enemmän mukana kaikissa jutuissa ja ihan arjessakin.

Tsemppiä sinne paljon!

Kiitos Varjolilja, tsemppiä kyllä todellakin kaivataan nyt. Esiteini toimii kyllä hyvänä motivoijana ja hyvä niin. Kuulostaa mahtavalta tuo alkoton puoli vuotta! Mulla on siihen pitkä matka. Kunhan nyt saisin alkuun pidettyä edes pari täysin alkotonta iltaa arkena… Määriä oon saanut vähennettyä mikä on tuntunut hyvältä!