Mitä te teette, kun teillä on tosi tylsää? Mulla on ongelmana jatkuva tylsyys ja tyhjä olo. Yleensä käytän siihen lääkkeeks alkoholia, mutta nyt on risteilyn jäljiltä rahat vähissä, ja haluisin muutenkin tästä juomisesta taas eroon. Mikään ei tunnu auttavan. Oon siivonnu, pessy pyykkiä, lenkkeilly, kattellu tv:tä ja kuunnellu hyvää musiikkia, mutta kaikki tuntuu ihan tyhjältä. Oon opiskelemassa ja kaikki koulutehtävätkin on ajan tasalla. En tiedä, mitä tekisin. Kohta sorrun juomaan ja heittäydyn sit taas itsetuhoseks…
^ Mahdatkohan olla masentunut, kun kerran kaikki tuntuu niin tyhjältä ja tylsältä? Eipä noista pyykkäämisistä ja siivoamisista niin suuria elämyksiä tosin yleensä revi(Saa toki noistakin hommista nauttia, en minä sillä, ja lopputulos, kun kämppä kiiltää, voi ainakin olla hyvinkin mieltäkohottava, vaikkei itse siivoaminen niin ylikivaa olisikaan), mutta tarkoitan, että nuo ovat juttuja, jotka hyvinvoiva ihminen hoitaa ns. siinä sivussa(Toki riippuu ihmisestäkin. Moni voi asua ihan tyytyväisen hirveän sotkun keskellä ilman, että mikään vaivaa) ja sitten jos silkka tylsyys kovasti vaivaa, niin nopeastihan sitä alkaa kehitellä jotakin antoisampaa sisältöä elämäänsä, jos olosuhteet nyt suinkin ovat sellaiset, ettei ole esim. eristettynä jotenkin kaikenlaisista toimintamahdollisuuksista. Jollei sitten mikään huvita, ei keksi mitään tekemistä, eikä saa mitään iloa mistään, niin kyllä se siitä kielii, että jonkinasteista masentuneisuutta on päällänsä. Sinänsä en siis osaa antaa mitään konkreettisia vinkkejä tekemiseen. Jos mun pitää tehdä jotakin vain siksi, että saisin ajan kulumaan, niin voin pelata vaikka pasianssia, kutoa kaulaliinaa, lukea jotakin, mikä ei hirveästi keskittymistä vaadi ymv., mutta se on tosiaan vain sitä ajantappamista siihen saakka, että esim. pääsen sinne ryyppäämään :mrgreen: . Jos taas innostun tosissani jostakin puuhasta, niin kyllä se lähtee sujumaan ihan itsestään, eikä siinä hommassa ajankulumista edes mieti.
Kerrot, että olet käyttänyt paljon alkoholia ja sillä lääkinnyt tylsyyttä. Silloin ei olekaan mikään ihme, jos masentaa, koska hyvin usein dokaamisen lopettamisen seurauksena iskee ainakin pienimuotoinen depis, kun aivokemiat ovat päin prinkkalaa, mikä sitten toki ajaa helposti uudelleen juopottelemaan, kun tahtoo turruttaa sen masennuksen. Toki sulla saattaa olla runsas alkoholin käyttö seurausta masennuksesta, ei sen pohjimmainen syy, eli olet alunperinkin ollut masentunut ja lähtenyt sitten lääkitsemään sitä alkolla. Sillä nyt ei niin hirveästi väliä ole, onko tässä kyseessä muna vai kana, vaan sillä, että saisit tehtyä sille depiksellesi jotakin. Yleensä masennus ei lähde pois pelkästään sillä, että siivoaa, lenkkeilee tai harrastaa jotakin toimintaa X, jos toki olen sitä mieltä, että kannattaa puuhata jotakin muutakin, kuin vain maata, jos siihen suinkin kykenee. Se pelkkä seinän tuijottelu ainakin passivoi entisestään ja näin ollen pahentaa masennusta. Lisäksi kuitenkin kannattaisi ottaa yhteyttä lääkäriin/paikkakuntasi MT-palveluihin, josko siellä voitaisiin auttaa sua masennuksesi kanssa ja ainakin nyt alustavasti selvittää, oletko masentunut ja mitä sille voisi tehdä.
Edit: Jos koet, että juominen on sun ensisijainen ongelmasi, niin silloin kannattaa olla yhteyksissä A-klinikkaan tai vastaavaan päihdepalveluun(Hihhih, mikä sana 
). Valitettavasti kun asia on niin, että MT-palveluissa ei useinkaan oteta masennusta/ylipäätään MT-ongelmia vakavasti, jos taustalla on runsaasti päihteiden käyttöä, vaan tosiaan käsketään selvittää pää, joka voikin olla helpommin sanottu, kuin tehty. Jos haluat hakeutua ensisijaisesti ns. normaalien MT-palvelujen pariin, niin silloin ei kannata ihan liikaa lörpötellä siellä alkoholin käytöstään, koska se saattaa tosiaan hankaloittaa avun saamista. Tämä on hiton valitettava tosiasia 
. Usein kun päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat käsikädessä, niin olisi hyvä saada niihin apua saman katon alta, eikä joutua pompoteltavaksi paikasta toiseen, mutta minkäs teet 
.
^Kiitos paljon pitkästä vastauksesta. Mulla on paljon keskenjääneitä hoitokontakteja joka puolella, kun tosiaan ensimmäisenä on aina tohon päihdeongelmaan puututtu, niin kun sanoit, eikä mulla sitten oo riittäny kärsivällisyys olla tarpeeks pitkään juomatta… Oon kyllä ollu aina sillon tällön kuukausiakin ilman alkoo, mutta sitten oon taas retkahtanu, kun oon ajatellu, että mikä pointti, kun ei olo kuitenkaan parane. Tietysti juomattomuus aina vähän parantaa mielialaa, mutta vaan niin vähän, jos tosiaan ongelmat on sen juomisen taustalla, niin kun mun tapauksessa, mistä kans sanoit. Tällä hetkellä musta tuntuu, ettei mun voimat vaan riitä siihen juomattomuuteen, kun tuntuu, että ilman alkoo mulla ei oo elämää. Se tuntuu itestäkin niin tyhmältä ajatella, kun on kuitenkin opiskelupaikka, asunto, ihan hyvät välit läheisten kans ja muutama hyvä ystävä. Kai se on vaan just se, ettei kiinnosta mikään. Vaikee masennus mulla on todettu ja epävakaa persoonallisuushäiriö ja ADD, joka tuntuu vaikeuttavan tosi paljon mun toiminnanohjausta ja aikaansaamista ihan kaikinpuolin. Eilen pystyin oleen juomatta, mutta nyt odottelen, että kello tulis yheksän ja vois hakee lähi-siwasta juomaa 
Kävin hakemassa juotavaa ja nyt on niin paska olo. Viiltelin jonkun verran, mutta pinnallisia viiltojs vaan. Pelkään, että enemmän humalassa viillän enemmän kipukynnyksen kasvaessa 
Moi,
Ei kauhean hyvältä kuulosta tilanteesi, jos viilteletkin tai muuten vahingoitat itseäsi. Mulla on samoja fiiliksiä usein. Ettei mikään oikein tunnu miltään tai kiinnosta oikeasti. Mullakin on masennus yhtenä diagnoosina ja syön myös mielialalääkettä aika isoja määriä (300mg venlafaksiinia vuorokaudessa) ja jotkun sanovat, että myös mielialalääkkeet voivat aiheuttaa sitä, ettei mikään tunnu oikein miltään. En ole siitä itse aivan varma, mutta voihan siinä olla perääkin.
Sulla on kuitenkin opiskelupaikka ja käytät aikaasi myös hoitamalla kotia ja muita asioita. Se on tosi hyvä juttu, että saat tehtyä “fiksuja” asioita myös, vaikkei niistä varmaan sinäänsä kummempia kiksejä saa paitsi sen muodossa, että onpahan asia hoidettu pois mielestä. Itse olen yleensä lääkkeenä käyttänyt videopelejä ja päihteitä. Ja välillä liikaakin, kaikki hoidettavat asiat on jäänyt hoitamatta, en suosittele.
Itse olen tämän tylsyyden viime aikoina rinnastanut yksinäisyyteen. Olen luonteeltani hyvin introvertti ja viihdyn yksin ja tarvitsen yksinoloa, jotta voin rauhoittua, mutta liiallisuuksiin mennessä se alkaa jopa itseä ahdistamaan. Sanoit, et sulla on hyvät välit läheisiin ja joitain ystäviäkin. Kannattaa kuitenkin miettiä, voisko tää olla yks syy? Ei se välttämättä ole, mutta itse olen viime aikoina tähän oman ahdistavan tylsyyteni yhdistänyt.
Itsellä tulee monesti myös halu vahingoittaa itseä tämän ahdistavan tyhjyyden vallatessa. En ole muuten itseäni vahingoittanut kuitenkaan, paitsi päihteillä (viime aikoina lähinnä alkoholilla). Monessa päänhoitopaikassa usein kyllä nimenomaan puututaan päihteisiin ensin. “Että lopetapas nyt se juominen ja kyllä se olo paranee”, vaikka itsestä voi tuntua siltä, että juo lääkitäkseen tai selvitäkseen. Eikä aina ole välttämättä edes täysin itsellekään selvää, että miksi.
Itekki lääkitsen alakuloa, masentuneisuutta ja tylsyyttä alkoholilla, vaikka tiiän ettei se oikeasti auta vaan pahentaa. Ja juominen laukaisee mullakin viiltelyä, kynnys siihen ryhtymiseen madaltuu huomattavasti. Ja sit masentaa seuraavana päivänä, kun piti mennä viiltelemään. Avopuolison raivoisat reaktiot ei ainakaan auta asiaa, tulee vain entistä syyllisempi olo ja ahdistus.
Joskus nuorempana viiltelin siksi, kun oli niin paha olla, mutta myös siksi, kun oli tylsää, olo oli turta. Että tuntisin edes JOTAIN. Mut iän myötä viiltely väheni niin, että ehkä kerran tai kaksi vuodessa sitä tapahtuu pitkän ja stressaavan ajanjakson “huipentumana”. Ja aina humalassa.
On se etanoli pirullinen aine, kun sitä aina luulee juovansa lääkkeenä joko ahdistukseen tai sosiaalisiin paineisiin tai muihin, mutta ei siitä loppujen lopuksi mitään oikeaa apua ole. Tai no, mulla ei kyllä humalassa tule itselleni tehtyä mitään vaan nimenomaan tuntuu, että ne itsetuhoiset fiilikset häviää humalassa. Mutta ei se silti pidemmällä tähtäimellä taida parantaa tilannetta mitenkään.
Kiitos kaikille vastauksista:)
mulla tää ADHD vaikeuttaa tätä viesteihin vastaamista, kun tulee niin paljon luettavaa, että aivot sekoo
Sain just tietää, että pääsen epävakaille tarkotettuun päiväsairaalaan toukokuun lopussa! Nyt on sentään jotain, mitä odottaa 
ap