oletko sinä tai onko joku läheisesti saanut apua Järvenpään sosiaalisairaalasta?
Kunnat ovat jatkuvasti vähentäneet JSS:aan hoitoon pääsevien määrää, maksusitoumuksia ei saa millään. Seurauksena JSS:n tilanne on heikko ja yt-neuvottelut ovat käynnistyneet myös JSS:ssa. Potilaspaikkoja vähennetään ja henkilökuntaa irtisanotaan.
Mikäli koet asian tärkeäksi, voit allekirjoittaa adressin osoitteessa
Järvenpään sosiaalisairaalan yt-neuvottelut ovat päättyneet. 17 vakinaista työntekijää irtisanotaan ja koko henkilöstö lomautetaan syksyn aikana 3 viikoksi. Sairaalan paikkamäärä vähenee entisestä 90:stä jopa 53:een.
Onko oikein? No ei ole, sanovat ne yli 1100 henkilöä, jotka ovat ottaneet kantaa.
Allekirjoita sinäkin adressi osoitteessa
Olisikohan tässä Järvenpään tilanteessa kysymys arkkiatrin peräänkuuluttamasta hoidon vaikuttavuuden arvioinnista ja hoidon priorisoinnista.
“Priorisoinnissa ei ole kysymys pelkästään säästöistä, vaan resurssien kohdentamisesta ja valintojen tekemisestä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden hoitojen välillä. Esimerkiksi Hollannissa priorisoinnilla säästyneillä varoilla lisättiin vanhusten kotihoitoa”, kiteyttää tutkija Olli-Pekka Ryynänen.
Jos sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteet päihdehuollosta voidaan kotikunnassa saavuttaa peinemmin kustannuksin, kuin Järvenpäässä, niin miksi laittaa rahoja Järvenpäähän?
Jos taas hoidon tavoitteena on alkoholistin raitistuminen, Järvenpäässä 2% potilaista raitistuu. Melkein missä tahansa muualla enemmän. Eikö taaskin Järvenpää ole väärä osoite rahoille?
“Jos tästä yksi sana pitäisi sanoa, niin se olisi laatujärjestelmä, joka voitaisiin määritellä lain tasolla. Esimerkiksi jonotilanteisiin laatujärjestelmästä löytyisivät kiireellisyyskriteerit, jotka olisivat julkisia ja kaikkien nähtävillä”, määrittelee arkkiatri Risto Pelkonen priorisointia.
Tietyllä tavalla raha on liike-elämässäkin hyvä konsultti. Huonosti toimivat yksiköt lakkaavat olemasta ja peremmin toimivat kukoistavat. Seurauksena on tälläkin saralla, että heikoimpien yksiköiden sulkiessa ovensa, alkoholistien saama hoito maassamme keskimäärin paranee.
Julkisella sektorilla ei aina muisteta tiettyä vastuullisuuden vaatimusta. Kun ongelmat sitten kasautuvat riitttävästi, ei voi enää muuta tehdä, kuin kerätä nimiä addressiin.
Jos Järvenpään hoitolaitoksessa raitistuu 2% pysysvästi, niin minua on aina kiinnostanut
tietää paljonko AA:ssa raitistuu, onko määrä suunnilleen sama vai enemmän ?
Vai onko niin, että sitä ei pystytä luotettavasti tutkimaan!!!
Tietäisiköhän Smokki ja Sikari tähän vastauksen ?
Kuten monessa ketjussa on todettu, myös yksityinen päihdehoito on Suomessa riippuvainen yhteiskunnan rahoituksesta ja ulkoapäin tulevista avustuksista (esim. RAY). Siinä mielessä sitä ei voi verrata ihan tavalliseen bisnekseen.
Se, että jokin päihdehoitopaikka suljetaan, ei tarkoita sitä että jossain pulpahtaa tilalle jokin “parempi” hoitopaikka.
Ei. Se tarkoittaa sitä, että yhä useampi alkoholisti jää pelkän AA:n varaan, jonka raitistumisprosentit eivät myöskään päätä huimaa.
Ja sen tunnustavat ensimmäisenä monet pitkän linjan AA:laiset jotka on istuneet niissä palavereissa vuosikausia seuraten miten tulokkaat muuttuvat menokkaiksi; ovi heiluu palaverin ja juomakentän välillä niin että Ison Kirjan sivut lepattavat.
Kertoisitko meille epätietosille palstan lukijoille, mikä taho laittaa rahoja Järvenpäähän ja minkälaisista summista on kyse? Mä en nimittäin oikeesti tiedä, joten kysyn ihan oikeesti nyt sinulta.
Suomalaista tutkimusta asian suhteen on niukasti. Tähän on montakin ihan hyvää syytä. Yleensäkin suomalainen tutkimusperinne ei paljonkaan suosi “prosenttitutkimusta”. Toinen syy on, että suomalainen tutkimusaineisto on yleensä niukkaa, eli on vaikea saada riittävän laajoja aineistoja. Kolmas syy on tutkimusrahoitus. Laajojen ja pitkäaikaisten aineistojen kerääminen on kallista. Kansainvälisesti näitä alkoholismista toipumisen prosenttitutkimuksia on pilvin pimein.
Tuo Järvenpään 2% tarkoittaa, ettei ole vuoden aikana juonut alkoholia. Tämä ei vielä tarkoita pysyvää raitistumista. Pysyvästä raitistumisesta voidaan yleensä puhua vasta, kun raittiutta on kertynyt kolme vuotta. Tämänkin jälkeen retkahduksia tapahtuu, mutta kolmen vuoden luvut antavat jo hyvin vertailukelpoista suuntaa aiheesta.
Kansainvälsiten tutkimusten mukaan AA:sta tukea hakevien todennäköisyys pysyä vuosi juomatta on luokkaa 30%. Tulokset kertovat, ettei monta kertaa viikossa AA-palaverissa johda parempaan tulokseen, kuin kerran viikossa. Ratakaisevaa on palaverissa käymisen jatkuvuus ja säännöllisyys.
Puhtaasti näillä luvuilla AA vs. Järvenpää päättyisi siis tylysti 30 - 2
On kuitenkin muistettava myös toinen tekijä, joka vaikuttaa raitistumisen todennäköisyyteen. Alkoholisti, jolla on asunto, työ ja perhe on aivan eri asemassa, kuin asunnoton, työtön ja yksinäinen. Jonkinkaanlainen sosiaalinen status antaa kummasti sen vaadittavan lisän omaan motivaatioon.
Näin ollen Järvenpään, AA:n ja esim. Lapuan “asiakkaat” ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Ei ole siis syytä vertailla näitä lukuja sellaisenaan.
Sinä kuitenkin usein puhut “hoidon vaikuttavuudesta”. Kertoisitko nyt ihan seikkaperäisesti, millä tavoilla Lapuan, AA:n ja Järvenpään hoitotavat eroavat toisistaan, ja mikä täsmälleen tekee toisista hoidoista “vaikuttavampaa” kuin toisista.
[size=50]Hyvä luoja, pitää tosiaan sanoa että Lapuan maine nettifoorumeilla on jotain megalomaanista verrattuna sen noteerattavuuteen IRL.[/size]
Voisinko kertauksen vuoksi myös kysyä, mistä olet saanut tuon 2 % tiedon Jpäästä ja miten tuore tieto se on?
Tilastoidaanko sinun kotiryhmässäsi muuten AA:n vaikuttavuutta millaisella kirjanpidolla tai gallupeilla?
Anonyymeillä nettifoorumeilla sitä kuitenkin suositaan oikein hanakasti. “Tutkimusten” osoittamat “faktat” ja “lähdeviittauksetkin” ovat aina “luotettavia”.
Järvenpään sosiaalisairaalalla on pitkään ollut keskeinen rooli suomalaisen “viralllisen” hoitokulttuurin luomisessa. Lähtökohdat ovat selkeästi yhteydessä noihin sosiaali- ja terveysministeriön hoitotavoitteisiin:
lievitetään asiakkaan päihteiden käytöstä aiheutuneita haittoja,
estetään erilaisin tukitoimin asiakkaan tilan ja/tai elinolojen heikentyminen,
erilaisten tukitoimien avulla asiakkaan tila ja/tai elinolot pysyvät ennallaan,
asiakkaan tilaa ja/tai elämäntilannetta pystytään osittain korjaamaan ja
asiakkaan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tilanne kohenee oleellisesti.
Hoidon tavoitteena ei ole alkoholistin raitistuminen, vaan “sosiaalisten haittojen vähentäminen”. Tässä hoitomallissa myös “kohtuukäyttö” on vahvasti hyväksytty vaihtoehto. Hoitoon kuuluu hyvin olennaisesti lääkkeiden käyttö hoidon aikana.
AA:ssa koko toiminnan lähtökohta on, että alkoholisti ei voi käyttää lainkaan alkoholia. Hoito pohjautuu 12-askeleen ohjelmaan.
Myllyhoitoa tarjoavat hoitolaitokset perustavat hoitonsa nimenomaan samaan 12 askeleen ohjelmaan.
Lapua puhuu itse Minnesota-mallista. Tätä pidetään AA:nkin piirissä hyvin vahvasti fundamentalistisena linjana. Lapuan malliin kuuluu olennaisena osana myös pakolliset AA-plaverit hoidon aikana ja jatkohoito AA:ssa vuoden ajan. Se, että AA on valjastettu tällä tavalla kaupallisen hoitojärjestelmän osaksi, herättää myös AA.ssa hyvin vahvaa kritiikkiä.
Kyllä AA:n piirissä Lapua on hyvin tunnettu ja paljon kesksuteltu aihe. Ilmeisesti päihdehuollon koulutuksessa näitä asioita ei kovinkaan haluta tuoda esiin, sillä ne saattavat hämmentää alalle pyrkiviä opiskelijoita, joita opastetaan Järvenpäässä luodulle hoitolinjalle.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei määrittele hoidon tavoitteita, vaan jokainen hoitopaikka määrittelee ne itse jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen. Sitä kutsutaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaksi.
Jankkasimme tämän asian täsmälleen samoilla sanoilla läpi toisessa ketjussa, mutta jostain syystä samojen fraasien floodaus jatkuu. Mitäs luulet, vähentääkö raitistuminen sosiaalisia haittoja, vai lisääkö se niitä?
Alkoholin kohtuukäyttö tosiaan on hyväksyttyä suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos halutaan tuomita koko alkoholinkäyttö. voi muuttaa johonkin islamilaiseen maahan.
Lääkkeiden käyttö ei kuulu varsinaisesti mihinkään muihin hoitomalleihin, kuin katkaisuhoitoon, joissa sitä käytetään voimakkaiden vierotusoireiden aiheuttamien sairaskohtausten ehkäisyyn.
Ainoastaan siinä on eroja, missä määrin eri hoitolat sallii lääkärin määräämien lääkkeiden käytön hoidon aikana.
AA ei ole hoitoa vaan itsehoitoa, ja kukaan ryhmäläinen ei sano toiselle, mitä tämä voi käyttää. Ei ainakaan minulle ole sanonut. Se on jokaisen oma asia, ja sielläkin tavoitteensa asettaa jokainen itse.
Mä oon käynyt AA:ssa sentään kahdessa eri maanosassakin, eikä minulle ole niissä mitään henkilökohtaista hoitosuunnitelmaa ole valmiina annettu. Kyllä ne hoitosuunnitelmat tehdään ihan jossain muualla : )
“Persettä penkkiin ja ei oteta ensimmäistä huikkaa”.? No, voihan sitäkin sanoo hoitosuunnitelmaksi , mutta sekin on itsehoitosuunnitelma.
Hoidon tavoite: päivä kerrallaan. Ootko kuullut? : )
Joo. Kerrotko omin samoin, millaista myllyhoito muuten on, ja millaisia menetelmiä siinä muuten käytetään?
Kun argumentit alkavat olla mallia hyvää päivää kirvesvartta, kannattaa aina alkaa hivuttaa keskustelua henkilökohtaisuuksien suuntaan, eikö niin? : )
Minä en muuten ole kuullut halaistua sanaa mistään Lapuan pikkuparantoloista missään AA-ryhmässä, saati mistään nettifoorumeilla omaa elämäänsä elävistä “prosenttitutkimuksista”.
Mitä minnesota -hoitomalliin tulee, tunnen erittäin omakohtaisesti erään kyseisen hoitotavan läpikäyneen ja siinä työskennelleen päihdetyön opettajankin. Hoitomallin tunnetuin ja arvostetuin hoitopaikka, Kalliola, tunnetaan kyllä oikein hyvin sekä opettajien että opiskelijoiden parissa. Kuinka sitä voisi edes olla tuntematta, haloo!
Hoitomallii kuuluu myös päihdetyön ammattitutkintoon.
Joillakin “hämmentyneillä” päihdetyön opiskelijoilla saattaa olla myös sen verran konkreettisia ja omakohtaisia kokemuksia alkoholismista, ettei niiden tarvitse vängätä tällasista asioista nettifoorumeilla, niinku meidän pumpulissa eläneiden. ; )
En kritisoi laninkaan oikeutta alkoholinkäyttöön yhteiskunnassamme. Ainoastaan alkoholismin hoitoa, jossa hoitotavoitteeksi voidaan asettaa kohtuukäyttö. Minusta aivan ensiarvoisen olennaista olisi kertoa hoitolinjasta riippumatta kaikille alkoholisteille, ettei kohtuukäyttö onnistu.
Näistä prosenteista vielä sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta, että vangeille tarjottava kiskohoito pääsee 80% hoitotuloksiin. Tässä tapauksessa voi sanoa, että kohderyhmä on varmasti moniongelmaista ja vaikeimmaista päästä hoidettavia. Kiskohoitokin perustuu kokonaan päihteettömään ratkaisuun. Varmasti yksi noin korkeisiin prosentteihin vaikuttava tekijä on, että hoidon myöstä syntyvät vapaudet menettää kerralla, jos päihteisiin sortuu. Sinällään metkan näköistä, kun kaksi poliisia tuo vankeja AA-palaveriin ja odottaa kädet ristissä oven ulkopuolella palaverin pätymistä.
Mutta onko 80 % yhtä “luotettavasta” lähteestä kuin aiemmin kertomasi 2 %, 30 % taikka joskus kuultu Lapuan legendaarinen 90 %.
Tässä prosenttisoopassa on kyllä sellasia aineksia, että jos olisi alkoholisti alkaisi kaivata jo “neuvoa-antavaksi” 4,7% ellei peräti 18 %. Til.
Arvoisa Tarharyhmä/RC/Akkavalta! Taasko alkaa tämä viisastelu. Jokainen täällä plinkissä tietää mitä on AA, itsekin olet sen tehokkaimmaksi raitistumiskeinoksi todennut. Jokainen myös tietää, että Myllyhoito/Minnesota-hoito (Lapua, Kalliola) on hoitona tehokkaampaa kuin muunlainen hoito, mitä mm. Järvenpäässä annetaan. Voisitko olla parjaamatta täällä mitään Minne/myllyhoitoa antavia tahoja. Kalliola on tunnettu ja ansiokas, mutta Suomessa tarvitaan useita hoitopaikkkoja, joissa tuota myllytystä annetaan.Taidat mollata Lapuaa vain sen vuoksi, ettei sinulla itselläsi tule olemaan siellä työskentelymahdollisuutta.
Myös tuo asenteesi alkaa olla taas sitä tasoa, että tivaat vastauksia tyyliin, "luuletko muka tietäväsi asioita, sinä et tiedä mitään. Minä tiedän. Minä minä minä…
[i]"Huomattava osa vangeista on päihdeongelmaisia. Vankilat tarjoavat mahdollisuuden erilaisiin päihdekuntoutusohjelmiin ja muuhun kuntouttavaan toimintaan. Kiskon yhteisöhoito® -malli on Kalliolan Kiskon klinikalla kehitetty ja käytetty päihdehoitomalli.
Vankeinhoidossa ohjelma on tarkoitettu päihderiippuvaisille henkilöille, joilla on rangaistusaikaa jäljellä 1v 2kk - 2 vuotta. Rikosseuraamusvirasto on virallisesti hyväksynyt Kiskon yhteisöhoidon ® I ja II-vaiheet vankiloiden päihdeohjelmaksi. Kiskohoidon kolmanteen vaiheeseen osallistutaan vapautumisen jälkeen siviilissä. Ohjelman kokonaiskesto on yksilöllinen, 1v 8kk - 2½ vuotta. Vankiloiden tarjoama mahdollisuus näin pitkään päihdehoitoon on erityisen merkittävää. On myös merkittävää, että vangilla on mahdollisuus jatkaa hoitoa puoli vuotta vapauduttuaan saman hoitomallin sisällä, mikäli kunta myöntää maksusitoumuksen."[/i]
Kuulostaa hienolta mahdollisuudelta vangeille tuo kiskohoito. Vankilassa on monella sattuneesta syystä hyvin aikaa ja tahtoa keskittyä kunnolliseen päihdehoitoon, joten juomattomuus yhdistettynä tehokkaaseen hoitomuotoon tuottaa takuuvarmasti tuloksia. Ja varmasti antaa muutenkin henkisiä voimavaroja vankilan jälkeiseen elämään. Ketäänhän ei voi hoitoon pakottaa, mutta epäilemättä moni tarttuu mahdollisuuteen.
^ No sitä mä aattelinkin että sillä on tekemistä Kalliolan kanssa (vrt. Kiskon klinikka). : ) Oisitte heti sanonut.
Kiskosta ja muista lääkkeettömistä huumekuntoutuspaikoista oli puhetta jo toisessa ketjussa.
(ja NE mestat, kuten myös Kalliola, sentään tunnetaan muuallakin kuin nettifoorumeilla, ja hyvä niin : )
PS: Kesävinkki: Kalliola rock Helsingin Alppipuistossa 8.8.
Tervehdys kaikille tähän viestiin kirjoittajille.
Luin edellisistä kirjoituksista hoitotuloksista ja jatkohoito paikoista. Itse aikanaa Minnesota-Hoidon käyneenä, pitää minun korjata tieto jossa sanottiin, että Minnesota-Hoidon jatkohoito tapahtuisi AA-ryhmissä. Näin ei tänäänkään ole kun asian varmistin, ei ollut silloinkaan kun itse koko vuoden kestävän hoidon kävin. Minnesota-Hoidossa on omat jatkohoitoryhmät, joissa käyvät perushoidon käyneet potilaat ja heidän läheisensä. Perushoidossa olevat potilaat käyvät jakson aikana tutustumassa AA ryhmiin, hyvin usein ensimmäistä kertaa elämässään.
Itse jo vuosia raittiina eläneenä, voi kai pitää itseäni jo “pysyvästi raittiina”.
On varmasti totta, että Lapuan potilasmateriaali on erilainen kuin monessa muussa paikassa, he pääsääntöisesti haluavat raitistua, heitä ei ns. ainakaan kuntien toimesta ajeta pakolla hoitoon, lepäämään kuukaudeksi.
Oman hoitojaksoni aikana eräs henkilö joka tuli “lepäämään” hoitoon, itse huomasi olevansa hänelle vääränlaisessa hoidossa ja lähti omatoimisesti kotia kohti, hänen sanojensa mukaan, harjoittelemaan kohtuukäyttöä, lopputulos tässä on hyvin usein valitettava.
No ei ole, sanovat ne yli 1100 henkilöä, jotka ovat ottaneet kantaa.
