irti tuurijuoppoudesta ennen kuin tuuri loppuu?

Hyvää päivää kaikille, olen uusi täällä. Haluaisin saada juomiseni hallintaan.

Juon kahdesta neljään kertaa kuukaudessa viikonloppuisin. Usein, ei joka kerta, ravintolaillat päättyvät omalla kohdallani syvään humalatilaan, oksenteluun ja muistipalapeliin. En sinänsä tarkoitushakuisesti (ainakaan alkuillasta) juo liikaa, mutta kontrolli pettää jossain vaiheessa iltaa, enkä ymmärrä lopettaa. Juomisestani on aiheutunut rahanmenon lisäksi myös sosiaalista haittaa ja mielipahaa itselle ja muille. Pettämistä, typeriä puheita, läheltä-piti-tilanteita loukkaantumisen kanssa.

Alkoholi ei silti näyttäydy minulle täysin negatiivisena asiana ja haluaisinkin oppia käyttämään sitä kohtuullisesti tai edes siten, etten enää koskaan joisi niin paljoa, että oksennan tai kaatuilen.

Onko palstalaisilla samankaltaisia tilanteita ja kenties vinkkejä? Vai oletteko sitä mieltä, että juomista on liian vaikeaa saada hallintaan ja olisi parempi siirtyä jatkuvalle vesilinjalle?

Tervetuloa! Mukavaa saada uusia tyyppejä tänne plinkkiin!

Juuh, itsellänikin nämä muistipalapelit ovat nykyään mukana, jos reippaanlaisesti tuota alkoa ottaa.

Samaistun tuohon aika lailla.

Vain käteistä vähän mukaan baarireissuille?

Juotko pelkästään ravintoloissa vai myös kotona? Itseäni on auttanut kohtuullistamisessa aikaisemmin se, että ostin kotiin vaan pari erikoisolutta tai muuta vastaavaa, ja päätin juovani yhden niistä kunakin iltana maistellen ja sitten varastoista esim. pari normikaljaa päälle, jos oikein napsuu. Tällöin aikaa kuluu enemmän annosta kohden.

Tähän apua voisi myös löytyä näistä lääkkeistä esim. naltreksoni
Oletko harkinnut A-klinikalle menemistä?

edit/ Mitä erilaista tapahtuu silloin, kun iltasi ravintolassa ei pääty oksenteluun, muistinmenetykseen jne?

Morjens!

Olen kuuttakymppiä lähestyvä naimisissa oleva lapseton mies. Olen ollut jonkun vuoden työkyvyttömyyseläkkeellä bibo sairaudesta johtuen joten työssäkäynti ei rajoita juomistani. Oli hyvä duuni ja hyvä liksa, joten eläkkeestä riittää juomiseenkin.

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta mulla oli samanlainen vaihe jota kuvasit alle kolmikymppisenä paitsi etten koskaan oksennellut. Diskot ja yökerhot olivat myöhään auki kun asuin pk-seudulla.

Nykyään tissuttelen rauhallisesti keskiolutta kotona vaimon ja koiran seurassa. Meillä käy harvakseltaan sukulaisia viikonlopun yökylissä ja silloin joudun skarppaamaan tosissani ettei mopo karkaa käsistä, mutta melko hyvin on mennyt. Pari kolme kertaa kesässä käyn sukulaismiehen kanssa terassilla parilla tuopilla.

Mutta nuo ravintoloiden pitkät aukioloajat ovat pahoja. En tiedä miten kävisi jos nyt lähtisin yksin baanalle? Vaimo on mulle hyvä poliisi! Täällä juuri joku neuvoi että parin tuopin jälkeen kannattaa juoda vähän aikaa ykköstä! Yksi hyvä keino on aloittaa vähentely kuukauden täysraittiudella ja katsoa sitten miten sujuu! Tervetuloa joukkoon ja paljon tsemppiä!

t. Juhani

Hei ja tervetuloa!
Oletko viikolla ilman alkoholia? On hyvin henkilökohtaista mikä vähentämistapa sopii kullekin. Voisit tietoisesti vähentää juomamäärääsi. Testata pystytkö pitämään juomamäärän itse aiemmin päättämässä lukemassa.
Kaikille tuo metodi ei toimi, itse kuulun tuohon porukkaan :smiley: . Juomisesta oli jo tullut tapa ja alkoton jakso toimi mulle paremmin.
Suurin osa meistä on tehnyt alkuksi konkreettisen tavoitteen, mihin on pyrkinyt. Mikä toimisi sinulle?
Mukavaa perjantaita!

Kiitos kommenteista ja tsempistä!

Olen kolmekymppinen. En juo viikolla ollenkaan, en siis edes ruoan kanssa. Ei tee mielikään, joten helppo pitää periaate arkipäivinä. Alkoholi liittyy minulla juhlimiseen ja yleensä suuntaan kaupungille baareihin, enkä juo kotona koskaan sellaisia määriä kuin ravintoloissa.

Onnistuneet illanvietot ovat tietysti mukavampia kokemuksia ja silloin kun kontrolli pitää on keskusteluissakin jotain järkeä. Ylilyönteihin päättyneet illat ovat ehkä eriluontoisia iltoja verrattuna onnistuneisiin. Työpaikan pikkujoulut tai saunaillat ovat pahoja ansoja heikolle viinapäälle. Olen kai altis ympäristön vaikutuksille ja menen porukan mukana juomakulttuurissa vaikka pitäisi tietää omat rajansa. Mutta sattuu näitä ihan tavallisina baari-iltoinakin. Joskus alkoholi saa minussa aikaan välinpitämättömyyttä ja eletään-kuin-huomista-ei-olisikaan -asennetta.

Olen puhunut puolisolleni juomamäärän asettamisesta illalle. Kuusi-kahdeksan olutta riippuen illan pituudesta kuulostaisi minun korvaani kohtuulliselta, joskin taitaa olla kohtuukäytön rajojen yläpuolella sekin. En tosin ole saanut käytännössä harjoitettua tätä määrälaskentaa vaan olen ajatellut toiveikkaasti, että kyllä tämä ilta onnistuu ilman laskemistakin. Monta kertaa olen vannonut krapulan olevan viimeinen. Sitä toivon todella, että ne jäisivät kokonaan historiaan.

Minulla oli parempi kausi, jolloin pystyin kieltäytymään väkevistä juomista kokonaan, sillä niitä ei tällä viinapäällä kannata juoda. Nyttemmin olen unohtanut tämän säännön ja viskipaukut vievät jalat alta.

Aion nyt pitää kuukauden, ehkä kahdenkin tauon juomisesta ja sen jälkeen yritän opettaa itseni laskemaan juomien määrää ja pysymään itselleni asettamissa rajoissa. Minulle on jossain määrin vaikeaa noudattaa sääntöjä ja rajoituksia, mutta nyt on aika tunnustaa, että minä tarvitsen rajoja tässä(kin) asiassa.

Onnittelut että sulla on puoliso ja työpaikka! Lapsia? Suunnitteilla? En haluaisi moralisoida, mutta olisiko kolmikymppisellä perheellisellä aika rauhoittua ja vähentää entisestään baareissa käyntiä jos lopputulos on usein huono? Jos sopisitte vaimosi kanssa tiettyinä viikonloppuina hankkimisesta kotiin kohtuumäärän mietoa juomaa. Kun sanoit ettei kotona lähde niin lapasesta! Muuten, kun lähdet kaupungille, menetkö tapaamaan kavereita vai sukellatko yksin yöelämään? Tsemppiä raittiiseen kauteen!

t. Juhani