Irti nukahtamislääkkeestä

Moikka vaan kaikille, olen uusi palstalla. Paljastan tässä suuren salaisen ongelmani, mihin “heräsin” tänään ja rankasti. Ensin kädet täristen mietin läpi ystäviäni ja ties mitä, että minne avaudun, mutta löysin sitten tieni tänne.

Olen kärsinyt unettomuudesta aikoinaan ja silloin syönyt tuohon tsolpideemia. No viimeisen reseptini hankin vähän “heppoisin perustein”, lähinnä pään sekoittamiseksi. On tähän viime vuosiin mahtunut muutakin, tenoxia, opamoxia, budia ja piriä. Kaikkia näitä satunnaisesti. Pillereitä kun on purkillinen ollut niin ne ovat huvenneet parissa viikossa. Ja sitten vaan selviydytty vaikka paskalta on tuntunut. Eli mitään säännöllistä pitkää käyttöä ei löydy mistään, vaan aina menty pienen tauon jälkeen taas johonkin seuraavaan.

Aamulla mietin etten kirjoita tänne ollenkaan, sillä palstalla oleviin ihmisiin ongelmani tuntui “pieneltä ja säälittävältä”. Tämän päivän olo on ollut niin paska, että jouduin sitä taas “lieventämään”. Joten: hei kaikki, olen lääkkeiden väärinkäyttäjä. Ja olen päättänyt sen nyt lopettaa.

Tämä nykyinen jaksoni nyt on tullut ongelmalliseksi. Tsolpideemia on mennyt 2-3 viikon ajan 30-70mg vuorokaudessa. Joitakin kertoja myös nasaalisesti. Yleensä nuo määrät ovat menneet alkuillan jälkeen. Joitakin kertoja olen vielä pieniä määriä alkoa sotkenut mukaan. Aamut ja päivät olen vaan vannonut itselleni että ei tänään, mutta ilmeinen psyykkinen riippuvuus kuitenkin siihen ajaa. Nyt on ensimmäistä kertaa elämässä todella VAIKEETA. Päivittäin olo on paska, bentsojen vieroitusoireet ovat jo ihan selvät. Päänsärkyä tulee jo noista milligramma määristä, ärtymystä jne. Tänä aamuna oli jo sen luokan vapina, levottomuus, vitutus ja pumpun hakkaaminen, että oli pakko nöyrtyä asian edessä. Näytin ja tunsin itseni ihan narkkariksi.

Ei tämä vielä ole vaikuttanut perheeseeni, työhön tai mihinkään muuhunkaan. Aina nämä jaksottaiset sekoilut ovat osuneet lomille, pitkille vapaille tai sopimustauoille. Läheisiltäni olen tämän onnistunut jollain keinoilla piilottamaan. Himo kaikkeen mahdolliseen alkaa selkeästi ottamaan nyt valtaa, jollei tämä nyt pysähdy niin minun tieni on aivan pohjalla.

Onko täällä ihmisillä kokemusta tsolpideemiriippuvuudesta? Kuinka pitkään olot ovat kestäneet?

Tänään olen ottanut vain 5mg x 2. Vaikuttaneet siten että olo ei ole ihan niin paska. Tekisi kyllä rouskia vaikka kuinka, mutta olen päättänyt etten ota.

Kiitos, jo tämä helpotti.

Hei C!
Tervetuloa Kuivaushuoneeseen. Kirjoituksesi oli hyvä ja sitä ei varmasti kukaan vähättele, että millaisessa tilanteessa olet. Olet ottanut sen tärkeän askelee, jossa myönnät ongelmasi ennen kaikkea itsellesi. Kirjotuksestasi on pari päivää, miten sinulla nyt menee? Oletko kärsinyt millä tavalla vieroitusoireista?

Hei, vaihtelevasti on mennyt. Se eka ilta pysyi pienillä määrillä. Eilen selvisin klo 20 asti lääkettä ollenkaan. Ärtyisyyttä ja kireyttä oli aikalailla. Ja hikoilua. Sitten illalla möhlin, mieliteko vei ottamaan yht. 30mg mistä sitten muisti lähti viimeiseltä puolelta tunnilta. Luulen että olen alkoholishotin tuolloin myös ottanut, ei selvää muistikuvaa. Tänä aamuna taas koin itseni eilisestä illasta paskaksi ja levottomaksi, tärinää alkoi tulemaan niin otin 5mg. Iltapäivällä tuli turhaa konfliktia tutun kanssa, jolloin sitten menin heti hermojen helpotusta laatikolle hypistelemään, 20mg tullut nyt illalla.
Että onhan sitä nyt mennyt, enemmän kuin mitä olin suunnitellut. Pahimmat vieroitusoireet nyt poissa, mutta on ainettakin kropassa.
Täytyy nyt päättää että esim 5mgx3 olis se vuorokauden maksimi. Muuten tämä yhtä edes takas seilaamista ilman todellista vieroitusta. Ja alko on asia minkä täytyy pysyä poissa. Jos nuo määrät pysyisi pieninä niin ei keksisi ottaa lisää tai juoda.
Kyllä tämä tästä.

Raportoin nyt tänne, myös itselleni. Jos vielä joskus kuvittelen tsolpideemia syöväni niin voin tulla tänne katsomaan kannattiko.

Viime yönä heräsin klo 5 ja mielessäni heittelin kaksi tuntia tavaroita pitkin seiniä. Olin aamun todella ärtynyt ja levoton. Nyt päivällä pumppu hakannut ja tärinää. Tsolpideemia olen ottanut tänään 7,5mg. Kävin siis todellakin hampailla jyrsimässä 10mg tabletista neljänneksen. Muistin myös että minulla on beetasalpaajaa, otin sitä josko pumppu ja tärinä helpottuu.

Tämä on nyt päivä kerrallaan menemistä. Olen päättänyt että tänään on hyvä päivä, eli en mene illallakaan ylimääräisiä ottamaan.

Miten C homma on edennyt? Missä menet tällä hetkellä ja oletko päässyt jo vaikeimman yli?

Moikka!
On kokemusta, rankin juttu, jonka elämässäni oon käynyt läpi on mm. tsolpideemin käytön lopettaminen. Itse turvauduin ammattiapuun, en olisi enää selvinnyt yksin. Että en todellakaan vähättele.

Ei se lopetus ihan suunnitelman mukaan mennyt, tosin nyt olen ollut viikon ilman. Pääsin siihen että otin reseptin mukaan yhden iltaisin. Parina päivänä lähti hallinnasta ja niitä tuli rouskittua useita ja muisti pois. Nuokin iltapainotteisesti. Se “hyvä” puoli siinä oli, että 100tbl pakkaus loppui (alle kuukaudessa). En käy uutta hakemassa. Tuli pakkotilanne ja myös mahdollisuus olla ilman.

Kävin lekurilla höpöttämässä itselleni uuden reseptin opamoxiin. Niissä ei minulle väärinkäyttöpotentiaalia juuri ole. Mutta on nyt erityisen hyvin toiminut tähän hitusen väkisin tulleeseen lopetukseen.

Olen pahimman yli. Unta toki on vaikea saada, mutta se on pientä niihin paskoihin päiviin verrattuna.

Mulla on kans aikamoinen ongelma nukahtamis lääkkeiden kans. Olen käyttänyTenoxia ainakin vuodesta1995 asti. Muistan kun tämä epävakaa pienen lapsen äiti otti yliannoksen kaikenklaisia pillereitä myös tenoxia ja vatsahuuhtelun jälkeen 3kk pakkohoitoon sairaalaan. Sieltä kun pääsin lomille niin menin terkkarista hakeen tenox reseptin ja otin ne mukaani sairaalaan. Vain sillon kun odotin lastani, olin ilman tenoxia mut sen tilalla oli joku turvallinen. Käytän vaikeitten kipujen takia nykyään monen kipulääkkeen kombinaatiota. Mut joku kun kertois mulle kuinka päästä tosta tenoxsista??? Olen vieroittanu itseni durogcig laastariasta ja mionesta muusta mut tenoxsista en pysty lopettaan. En tiedä itsekkään minkä sortin riippuvuus mulla on koska nukahdan kyllä ilmankin. Toivottavasti saitte tästä jonkun laisen tolkun.

Hei!

Tämä on jo kohtalaisen vanha ketju… Toivon sydämestäni, että olette saaneet avun/irtaantuneet tsolpideemista! Itse kamppailen aarteeni kanssa.

Voi mikä autuus on ottaa nousut pitkän tauon jälkeen! Miksi en kykene tähän euforiaan, luovuuteen ja asioiden hoitoon selvinpäin?! Haluaisin, haluan!

Stilnoctit ovat laillinen huume. Tuskailen sen kanssa. Nautin ja kärsin. Monta kertaa olen päättänyt ettei enää koskaan! Löydän luovuuteeni selvinpäin. Montaakaan päivää ei mene, kun jo haikailen.

Nyt työstän lopullista eroa. Suunnittelen kokouksiin menemistä. Haluan elää päihteettömänä! Tie on raskas mutta pyydän ja toivon kaiken mahdollisen avun.