Ihmistieteet ja objektiivisuus

Objektiivisuus käsitteenä liittyy luonnontieteisiin. Ihmisten pituutta voidaan mitata. Voidaan määrittää kesikimääräinen pituus ja normaali poikkeama keskimääräisestä pitudesta. Minunkin pituuteni voidaan mitata. Pituus kuuluukin luonnontieteiden käsitteisiin. Objektiivinen tieto on helppo varmistaa tekemällä hypoteesi ja testaamalla sen todenmukaisuus. Aivan esimerkiksi:

0-hypoteesi: on totta, että golf pallo putoaa maahan o,63 sekunnissa, kun sen pudottaa kahden metrin korkeudelta.
1-hypoteesi: on epä-totta, että golf pallo putoaa maahan o,63 sekunnissa, kun sen pudottaa kahden metrin korkeudelta.

Jokainen plinkkiläinen voi tehdä kokeen ja varmistaa väittämän todenmukaisuuden. Luonnontieteissä totuus on vääjämätöntä teon ja seurauksen lainalaisuutta. Tällaisen ajattelun esi-isä on Aristoteles, Platonin hieman lapsellinen oppipoika. Aristoteles irtautui opettajansa neuvoista asettamalla logoksen - järjen - muiden hyveiden, eli pathoksen ja ethoksen yläpuolelle. Aristoteleen upppiniskaisuutta saamme kiittää länsimaisesta arvomaailmasta sekä hyvässä, että pahassa. Länsimainen lääketiedekin sivuuttaa Pathoksen (intohimo) ja Ethoksen (etiikka).

Toki Mengelen, lobotomian ja talidomidin seurauksena sairaaloihin on perustettu eettisiä toimikuntia, mutta edellleen aivan tarpeettomiakin lääkkeitä syötetään ihmisille ja eläimille sellaisessa määrin, että lääkeainepitoisuuksia voidaan jo mitata meristäkin suurkaupunkien edustalla. Nyw Yorkissa kävelee jatkuvasti vastaan ihmisiä, joidan kaulanahkaa lääkärit ovat kiristäneet niin paljon, että pahaa tekee katsella. Joissain tapauksessa miehen vehkeiden kanssa syntyminen on jo luokiteltu sairaudeksi, joka pitää korjata leikkauksella. Lohjalla lääkäriä, joka ei ollut lukenut päivääkään lääketiedettä pidettiin keskimääräistä parempana lääkärinä - osasi kuulemma kuunnella potilaita.

Kiinalaiset eivät koskaan hylänneet pathoksen, logoksen ja ethoksen hyveitä. Sen takia meillä kiinalaiselle lääketieteelle välillä naureskellaankin. Onko se muka oikein hoidettu, jos neulala pistelemällä paranee?

Jo 1900-luvun alussa tiedemaailma oivalsi Aristoteleen erehdyksen. Ihmistiedon alueella hyväksyttiin subjektiivinen, kokemuksellinen tietokäsitys, joka perustuu ilmiöiden ymmärtämiseen. Platon esitteli tämän ajattelutavan aikanaan idea-oppina. Katselemalla, kuuntelemalla ja pohtimalla, voi alkoholismista jotain oppia ymmärtämäänkin.

Hypoteesi0: On totta, että pitämällä korkin kiinni, ei tule humalaan.
Hypoteesi1: On epätotta, että pitämällä korkin kiinni ei tule humalaan

Tämä on logosta ja Aristeleen ajattelua. Sinällään totta, mutta ei ole ratkaissut, eikä ratkaise alkoholiongelmaa yhteiskunnassamme.

Hypoteesi0: On totta, että halu lopettaa juominen on välttämätön ja riittävä edellytys juomisen lopettamiselle.
Hypoteesi1: On epätotta, että halu lopettaa juominen on välttämätön ja riittävä edellytys juomisen lopettamislle.

Tähän Aristoteles naurahtaisi pilkallisesti: “Tuo teoria on helppo osoittaa vääräksi tieteellisellä testillä.”
Platon varmaankin taputtaisi käsiään ja sanoisi: “Ideassa on paatosta, se ainakin ilmentää jotain ymmärrystä ilmiöstä”

Hypoteeseista ja niiden testaamisesta:

  • yhteiskuntatieteissä hypoteesin asettamiseksi vaaditaan yleensä tuloksia aikaisemmista empiirisistä tutkimuksista; ellei näitä ole on kyseessä eksploratiivinen tutkimus (jollaisia yleensä ei päälehdissä julkaista) - voidaan jopa sanoa, että monesti tutkimusta tehdään vallitsevan paradigman puitteissa eikä Kuhnin väittämiä tieteelllisiä vallankumouksia niin vain tapahdu
  • usein hypoteesiin liitetään sana keskimäärin (Foucaultin painottama keskimääräistäminen) esim. työlliset, keskimäärin, ovat onnellisempia suuryrityksissä kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä
  • on mahdollista jakaa päähypoteesi alahypotesseihin (tyypillisesti 2-3 kpl jolloin tulokset ovat robustimpia ja lujempia) esim. Pääomamarkkinat kokevat konservatiiviset signaalit positiivisina:

H1a: republikaanisen presidentin valinnalla, keskimäärin, on positiivinen markkinareaktio
H1b: republikaanien vaalivoitolla, keskimäärin, on positiivinen markkinareaktio
H1c: sosiaalidemokraattien vaalitappiolla, keskimäärin, on positiivinen markkinareaktio

Tutkijoiden suhtautuminen hypoteesien testaamiseen vaihtelee. Esim. prof Matti Urrila painottaa kausaalisuhteiden löytämisen merkitystä (menetelmänä alkeellisimmillaan regressioanalyysi, jonka tulokset on sitten selitettävä esim. talousteorian avulla) kun taas prof. Erkki K. Laitinen painottaa sitä, että tutkimuksen erottaa selvityksestä lähinnä lähdeaineisto (tutkimuksia) ja se, että on hypoteesit jotka testataan. Yhteiskuntatieteissä vallitsee kuitenkin melkoinen sekamelska menetelmien, menetelmäryhmien, tutkimusotteiden (muotia 70-luvulla) ja nimikkeiden suhteen on vaikkapa toimintatutkimusta (tosiasiassa konsultointia), hermeneuttista tutkimusta (josta 90% on paskaa). Jos jotain - jostain kumman syystä - sattuisivat tieteenfilosofiset kysymykset kiinnostamaan voi selailla esim. kirjaa Positivismi ja ihmistiede.

Hypoteesi 1. On totta, että Jumalani piti minut tänäänkin raittiina.
Hypoteesi 1. On epätotta, että Jumalani piti minut tänäänkin raittiina.

Oma haluko minut piti raittiina, vai usko, vai vain uteliaisuus mitä raittius tänään tuo tullessaan. Voinko sanoa, kuten kahdennessatoista askeleessa luvataan, että Jumalani pitää minusta huolen ja raittiinakin, vai onko tämä tieteenala lainkaan tiedettä tai edes totta, vaikka itse koen noin, että Jumalani huolehtii ja pitää minut iloisena, onnellisena ja vapaana, kun vain teen mitä pyydetään.

Ymmärrän kyllä, että joillekin se juomisen tarve on niin suuri, ettei siitä voi koskaan luopua, vaikkei joisikaan, kun kerran haluaa pitää langat “omissa” käsissään, mutta siitä voimme vetää hypoteesit tähän malliin.

Hypoteesi 1. Totta: Raittius on sama asia, kuin en juo juuri nyt.
Hypoteesi 1. Epätotta: Raittius on sama asia, kuin en juo juuri nyt.

Pelkkä juomisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen ei aiheuta yksinään sitä euforiaa, jonka todellinen raitistuminen aiheuttaa, kun tarve juoda loppuu.
Tarve juoda on näin piilevänäkin yhtä sairastavaa, kuin narsismin olemassaolo ilman kykyä hyväksyä ja nähdä todellinen itsensä.

“Jumala sellaisena kuin sinä hänet käsität”.

Mielenkiintoisa on genetiivi eli omistusmuoto Jumalasta puhuessa. Jumalani. Ihminen luo Jumalan omaksi kuvakseen. Tai omiin tarpeisiinsa sopivaksi.
Tämä on siis objektiivinen näkökanta.

Raittius on vapautta haitallisista riippuvuuksista. Pelkkä juomattomuus on vasta kuivilla olemista, tai kuivana olemista.
Mutta olemme havainneet, että raittiuden käsite on kuin AA:n Jumala-käsite.
“Raittius sellaisena kuin sinä sen käsität”.

Euforia ei ole tasapainoinen tila, eikä euforiassa oleva ihminen kykene järkevään pitkäjänteiseen toimintaan.
Euforia onkin useimmiten onneksi vain hetkellistä, sai sen millä keinoin hyvänsä; päihteellä, päihteettömyydellä (raittiushumala), urheilulla, rakkaudella tai seksillä.
Terveen ja tasapainoisen ihmisen olotila on tasaisempaa hyvinvointia, jossa pystyy toimimaan ja elämään järkevästi ja pitkäjänteisesti.

Pitkäkestoista euforiaa voi olla vaikkapa esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan maaniset kaudet; hypomania. :slight_smile:

Mikä ettei! Voihan “raittius sellaisena kuin sen käsität,” olla jollekin henkilökohtaisesti elämäntapa, mikä sallii ottaa kuppia silloin tällöin.
Mutta raittiuden määritelmänä yleisemmin se ei ole totta. :wink:

Joo, tästä työniloa kokemaan ja hankkimaan sopimusten mukaista korvausta menetetystä vapaa-ajasta… :wink:

Onneksi wanha kunnon Wikipedia tietää ja kertoo kaiken! :slight_smile:

[i]Raittius tarkoittaa pidättymistä alkoholin käytöstä. Se voi tarkoittaa myös yleisluontoisesti kaikista päihteistä kuten tupakasta ja huumausaineista.

Absolutismi tarkoittaa ehdotonta raittiutta, jossa henkilö pidättäytyy alkoholin käytöstä nautintoaineena täysin. Absolutismin kannattajaa kutsutaan absolutistiksi eli ehdottoman raittiiksi. Absolutismia painottavia liikkeitä on muun muassa punkkareiden Straight Edge -kulttuuri.[/i]

fi.wikipedia.org/wiki/Raittius

Katso myös: raittiusliike, raittiusliike Suomessa, Päihdepolitiikka, Straight edge.

Wikipedian artikkelin kirjoittaja on ollut niin tohkeissaan, että tokasta virkkeestä näyttää puuttuvan yksi sana. Suloista kans, että raittiutta käsittelevässä sanakirja-artikkelissa mainitaan parikin kertaa punkkarit ja pissikset, muttei kertaakaan alkoholismia. :slight_smile:
Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että raittius on nimenomaan yksi alkoholismin muoto, eikös niin?

Joo minäkin lähden nyt töihin hieman hyysäilemään , ja sieltä illaksi kouluun. Tuntuu taas menevän tuttuun rytmiin tämä päiväjärjestys. When the going gets tough, the toughs get going. : )

Kolahtavaa keskiviikkoa!

Eihän tässä kenenkään tarvitse pelätä mitään tai joidenkin mielipiteitä. Päivänselvää on, että joka ei ota alkoa ollenkaan, ei ota. On ottamati. Joka ottaa, niin ottaa ja on ehkä kohtuukäyttäjä, tai ehkä ei. Mutta raittiiksi ei voi mieltää sitä, joka ottaa viinaa. Se nyt vaan sattuu olemaan näin.
Ottakoon kenelle se sopii ja olkoon ottammatta kenelle ei sovi. Piruako tuosta toraamaan?
Jos joku juo välillä viinaa ja tohtii väittää olevansa raitis, niin mitäs sitten? :wink:

Tieteellisesti joku olisi voinut laskea silloin aikanaan juomamääräni ja todeta, ettei tuo ihminen kauaa pysy hengissä ja sitä mieltä minäkin olen tänään, en olisikaan.
Pelko raitistua oli voimakas, mutta kuolemanpelko ihan samaa, mutta kun sillä kylmällä puolella ei ollut lämmintä kättä ojentumassa, että tule poika tänne, niin otin siihen kiinni mikä oli tarjolla ja a’vot, olen tässä ja tänään, kiitos ei ole ammattilaisten vaan ihan amatöörien. Kerran oli eräällä PKV lääkärillä niin nihkeän kylmä käsi, että siitä toi tuli mieleeni.

Tänään ei ole tehnyt viinaa mieli ja huomisesta kun en tiedä, niin taidan mennä ryhmään mietisklemään lisää tätä mysteeristä olotilaa, jossa Jumalani pitää minusta huolen, kunhan minä pidän huolen meidän väleistä.

On muuten todella hyvä kirja! Ja hauska! :smiley: Toivottavasti löydät. Suosittelen.