Tervehdys,
Olen paininut alkoholismin kanssa nyt viitisen vuotta “aktiivisemmin”, tosin kännit tai parit viikonloppuna ovat kuuluneet asiaan jo 13-vuotiaasta asti. Olen reilu kolmikymppinen ja tätä palstaa olen lueskellut jo useamman vuoden, jotenkin tiedostaen että alkoholinkäyttöni ei ole ihan hallinnassa. Vihdoinkin sain luotua tunnukset itselleni.
Aikaisemmin alkoholin käyttö oli umpilärvit-tyylistä nollausta, johon keskivaikea masennus toi oman mausteensa. Viimeiset pari vuotta on elämä mennyt seestyneemmissä merkeissä – terapian avulla masennus on hellittänyt ja pahimmat ylilyönnit alkoholin kanssa on (toivottavasti) jääneet taakse.
Ongelmana tällä hetkellä on tissuttelu, joka välillä riistäytyy jokapäiväiseksi. Illalla on niin mukava heittää 6-8 olutta kitusiin hyvän musiikin tai muun vastaavan kanssa. Se on se parin tunnin aika päivästä, jolloin tunnen todella eläväni ja olevani onnellinen. Loppuaika on pyhitetty töille ja perheelle. Välillä otan itseäni niskasta kiinni ja saatan olla kuukaudenkin juomatta, mutta jostakin yksittäisestä viikonloppureissusta homma lähtee taas lapasesta.
Toistaiseksi ei tästä alkoholinkäytöstä ole suurempia ongelmia seurannut, lukuunottamatta
painon nousua ja väsymystä aamulla. Perhe on, samoin työpaikka, eikä nämä mielestäni alkoholinkäytöstä ole juuri kärsineet. Hoidan “asiat” ensin ja suon sitten itselleni sen pienen rentoutumishetken. … Perhe tai muutkaan läheiset ei tästä ongelmasta luultavasti tiedä mitään, juon omissa oloissani kun muut nukkuvat ja aamulla olen taas ihan kunnossa.
Tiedän kuitenkin, että jossakin vaiheessa suurempia ongelmiakin on luvassa, ja eihän se olut ilmaistakaan ole, mukava olisi käyttää nekin rahat johonkin järkevämpään.
Vaikeuksia vähentämiseen aiheuttaa se ajatus, että asiathan sujuvat ihan hyvin. Enkä todellakaan ole valmis jättämään alkoholia pois elämästäni, nautin siitä niin paljon. Voin helposti juoda vaikkapa lasillisen punaviiniä, eikä se tarkoita että koko pullo täytyisi tyhjentää saman tien. Jotenkin se yksikin lasi saa neuroottisen mieleni (jatkuva syyllisyys ja tarve tehdä enemmän ja paremmin, tyytymättömyys itseeni, ahdistus jne.) rauhoittumaan hetkeksi.
Järjellä ajatellen tiedostan, että olen päässäni yhdistänyt rentoutumisen alkoholiin, ja että sen tyytyväisen olon voisi varmasti saada jollakin terveellisemmällä tavalla. Liikunta auttaa alkoholinhimoon, mutta nytkin viikon flunssasairasteluiden aikana liikunta on jäänyt ja oluenjuonti lisääntynyt.
Siinäpä pientä tilannekatsausta. Haaveissa olisi siis alkoholinkäytön huomattava vähentäminen, jättäisin sen mielelläni erikoistilaisuuksiin ja pysyttelisin arkipäivinä (ja jopa normiviikonloppuina) selvin päin.