Hyvä nettifoorumi addikteille ja läheisille!

Vilpola
1

Moi, en tiedä, onko tämä tuttu, mutta törmäsin hyvään englanninkieliseen foorumiin, jossa on tukea niin riippuvuuksista kärsiville kuin heidän läheisilleenkin.

soberrecovery.com/forums/best-soberrecovery/

Sivustolla on paljon muutakin, mutta laitan linkin tähän kyseiseen “Best of” -osioon, koska itse tykkäsin monista jutuista tässä, suosittelen läheisille erityisesti ketjuja: “10 Ways to Tell When an Addict or Alcoholic is Full of Crap” sekä “How to Tell if a Codependent is Serious About Recovery”, joka antoi itselle ajattelemisen aihetta omasta suhtautumisesta. Itsellekin on tuttua moni juttu tuosta, esimerkiksi numero 8: "They will no longer feel the need to give the “report of the day” on what the addict is doing/not doing, saying/not saying. ". Oli hyvä tulla ajatelleeksi, että omassa “toipumisessa” suhteesta addiktiin on erilaista kieltämistä ja vääränlaista suhtautumista.

Mukavaa päivää kaikille!

2

Kiitos kiitos kiitos!

Wau, tuolla on paljon samaa kuin meillä täällä p-linkissä, mutta musta tuntuu, että paljon suurempi volyymi antaa myös enemmän.

Sinun ansiosta, noppapeli, linkkasin tätä nettisivustoa eteenpäin, omassa ja toisessa ketjussa. Uskon, että et pistä pahakseks :slight_smile:

Tästä voitais kehittää keskustelua, jos jengi vaan jaksaa.

Mua ravistutti toi siellä mainittu RR, eli Rational Recovery. Ei välttämättä juuri addiktin kohdalla vaan itseni kohdalla.

Mun pitäis varmaan keskustella siellä tästä, mutta haluan kuitenkin jakaa seuraavan:
Mä oon ollut ja olen alkoholistin lapsi, huumekauppiaan puoliso ja huumeiden käyttäjän puoliso, alkoholistien ystävä etc.

Olen käynyt Al-Anonissa, AAL:ssa ja AA:ssa ja NA:ssa. Kaikissa näissä on askeleita ja ensimmäinenhän on myöntäminen, että olemme voimattomia jne.

Olen käynyt n askelta läpi ja se on ollut hyväksi minulle. Nyt löysin ihan uusia ulottuvuuksia tämän sivuston kautta.
Mahtavaa :slight_smile:

-piiras

3

Moi!
Kiva, että löytämästäni linkistä oli muillekin iloa! Tästä innostuneena käänsin suomeksi tuon yhden ketjun. Itse en ole foorumia lukenut vielä kovin paljon, tämä allaoleva on juuri tuosta best of-osiosta. Ihan hyviä ajatuksia mielestäni!

How to Tell if a Codependent is Serious About Recovery

Mistä tietää läheisen olevan tosissaan oman toipumisensa suhteen?

  1. Hän hankkii oma-aloitteisesti tietoa riippuvuussairaudesta.

  2. Hän lukee kaiken saatavilla olevan koskien mahdollistamista, käyttäjän läheisenä olemista, rajoja ja väärinkäyttöä (vai hyväksikäyttöä? ”abuse”).

  3. Hän todella käy (Nar-Anon, Al-Anon) ryhmissä sen sijaan, että keksisi tekosyitä olla menemättä.

  4. Hän hankkii kummin – vahvimman, minkä voi löytää – joka saa hänet tajuamaan oman voimattomuutensa toisiin ihmisiin nähden ja että mikään, mitä hän sanoo tai tekee ei vaikuta siihen, käyttääkö addikti tai onko käyttämättä.

  5. Hän alkaa puhua myönteisesti ryhmistä, joissa käy – ei keksiä niistä valittamisen aihetta. Häntä ei nolota käydä ryhmissä.

  6. Hän ei enää kiellä ongelmaa, esimerkiksi ajattelemalla, että hän on itse toisenlainen kuin muut läheiset, että hänen käyttäjäläheisensä olisi toisenlainen tai että he yhdessä olisivat toisenlaisia. Hänestä ei myöskään enää tunnu, että pitäisi puolustautua kun toiset sanovat jotakin häiritsevää – sen sijaan hän ottaa toisten sanomisista sen mitä tarvitsee ja jättää loput.

  7. Hän ei enää etsi todisteita huumeiden käytöstä tarkkailemalla puhelinta, kyselemällä ystäviltä tai perheenjäseniltä, vakoile käyttäjää tai tutki tämän taskuja tai lompakkoa.

  8. Hänellä ei enää ole tarvetta antaa ”päivän raporttia” käyttäjän sen hetkisistä sanomisista tai tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

  9. On nähtävissä merkkejä siitä, että hän huolehtii itsestään: syö kunnolla, nukkuu hyvin, liikkuu, rentoutuu, tapaa ystäviä, pitää hauskaa.

  10. Hän puhuu toipumisesta sen sijaan, että puhuisi käyttäjän tekemisistä.

  11. Hän itse välttää ihmisiä, paikkoja ja asioita, joihin liittyy väärinkäyttöä tai laittomia touhuja.

  12. Manipulointi luultavasti jatkuu, mutta se on vähemmän ilmeistä koska hän tulee tietoisemmaksi siitä, että viha, loukkaantuminen ja katkeruus ovat tunteita, jotka hän SALLII itselleen ja jotka ovat ainoastaan vahingollisia hänelle.

  13. Toiset luultavasti kommentoivat yllättäen, että näkevät sinussa muutoksen, joka liittyy siihen, että et enää tarvitse toisia ihmisiä kelpuuttaaksesi itsesi, että vaikutat itsevarmemmalta ja että onnellisuutesi ei enää ole toisten ihmisten tekemisistä riippuvaista.

Pakko lisätä, että nämä ohjeethan ovat aika 12-askelta-pitoiset, mutta osa ohjeista sopii mun mielestä kyllä niillekin, jotka eivät ole niin innostuneita vertaisryhmistä.

4

Hei Noppapeli

Hurjasti kiitoksia suomennoksestasi, miten viisaita ja kypsiä asioita, mutta niin vaikea toteuttaa!

Luin pari vuotta sitten kirjan: Rakkaasta raitis, siinä myös kerrottiin positiivisesta suhtautumisesta päihdeongelmaiseen, siis vastakohta nalkuttamiselle. Ymmärsin kyllä lukemaani, mutta ajattelin asenteenmuutoksen olevan vaivalloista ja miksi vain minun täytyisi muuttua, enhän edes narkkaa tai juopottele. Ja olin niin täynnä pyhää vihaa näitä saastoja kohtaan, että en kuvitellutkaan muuttavani asenteitani, ENHÄN MINÄ OLE TEHNYT MITÄÄN!!!

Kerran myös NA:n avoimessa kokouksessa, ennen kokouksen alkua, kerroin tutulleni, runsaasti rönsyillen, mitä paskaa narkkarimme oli tehnyt ja sanonut ja miten kusettanut jälleen minua poloista. No, hän kuunteli ja kertoi rauhallisesti, että he keskittyvät yrittämään raittiutta, eikä kuivanarkkaamaan! Ajattele, sanoi MINULLE!!!

No, nyt olen ehkä hiukan muuttunut, ehkä ymmärrän vähän jotakin. Tosin poika on ollut tunnollisesti yli 1,5 vuotta korvaushoidossa ja mitään kauhean kuohuttavaa ei ole tapahtanut pitkään aikaan. Olisinko yhtä tyyni, jos hän vielä käyttäisi, en tiedä.

Alko-poikamme tilanne on ennallaan, mutta näytti Kelan päätöstä, että saa päivärahaa. Ja kysyin asunnon hommaamisesta, joo,kohta hoitaa. Jännä, että minua ei kauheasti asia häiritse, missä on minun kaikkivoipaisuuteni ja päällepäsmäröintini? Poika on ollut ikänsä kiltti, ujo, rauhallinen jne. haluaa yleensä kännissä jutella ja selvinpäin on sulkeutunut.

Noppapeli, miten sinun oma tilanteesi on? Käyn kohta lukemassa viestejäsi, kun en nyt muista (itsekästä minulta, eikö)

Paljon kiitoksia sinulle ja hyvää alkavaa kevättä! t. Särkynytsydän

5

Heippa te kaikki ihanaiset :slight_smile:

Ei, en ole kemiallisessa pilvessä, vaan perheeseemme on tullut uusi jäsen :slight_smile:

Ei siitä enempää :slight_smile:

Kiitos kiitos, että olette pitäneet yhteisöä yllä, on mulla ollut vähän muita reaalielämään liittyviä juttuja.

Iso kiitos Noppis suomennoksesta!

Mutta anyways… eiks oo hienoa, että on vaihtoehtoja 12-askeleen jutuille. Niitähän on vaikka kuinka paljon usassa, Thö land of tö hope änd gloori tai jsp.

Oikeastaan kaikki Noppapelin suomentamalta listalta mulla on jo ruksattuna, mutta tuo kummin hankkiminen, se on jotenkin vaikeaa mulle. Oon käynyt ryhmissä jo aika monta kuukautta/vuotta, mutta en ole löytänyt sitä oikeaa :wink:
Tarviiko mun edes hankkia kummia? Niin, ei varmaan tarviis, mut oishan se hyvä höpötellä ja asiaakin puhua jonkun konkarin kanssa… Siinäpä mulle haaste… mmmm…haaste…ja toimintaan seuraavassa kokouksessa :wink:

-mietteliäs piiras

6

Missä ryhmissä käytte, siis al anoninko? Olisi kivaa, jos Suomessa olisi nar-anon-ryhmiä, mutta ei taida olla? Pystyttekö soveltamaan alkoholistien läheisten ohjelmaa itsellenne täysin tai riittävästi? Olen käynyt al-anonissa, ja ehdottomasti vaikuttaa sellaiselta jutulta, josta saan apua, mutta joitain juttuja liittyy nimenomaan huumeidenkäyttöön. Yksi sellainen mun kohdalla on se, että ainakin oman mieheni suhteen olen mustavalkoinen siinä, että jos hän käyttää, on käyttö sitä luokkaa tai menee sellaiseksi, että tekemisissä ei voi olla. Varmasti sama voi koskea myös alkoholisteja, mutta ainakin itselläni mahdollisuudet ovat olla tekemisissä raitistuneen addiktin kanssa tai ei ollenkaan, muu ei ole turvallista eikä mahdollista. Ainakin minun al anon- ryhmässäni monet asuvat edelleen juovan alkoholistin kanssa ja ryhmä auttaa heitä selviämään hänen kanssaan elämisestä.

Ei minullakaan ole kummia, ei edes kenenkään puhelinnumeroa ryhmästä toistaiseksi. Ryhmään luotan, mutta en ole kokenut ketään yksittäistä jäsentä sellaiseksi, jolle saattaisin jutella kahden kesken. Ehkä juuri tämä alkoholi - huumeet -ero on siinä asiassa esteenä. Minulla on sen sijaan yksi perhetuttu, joka on vuosikymmeniä käynyt aa:ssa ja al anonissa, jonka kanssa olen puhunut 12 askeleen ohjelmassa askarruttavista asioista kahdestaan. Ehkä hän on jonkinlainen kummi minulle tällä hetkellä vaikkemme ole niin sopineetkaan.