Huonommuus ja paremmuus

Me Lopettajat
21

Hyvin kirjoitit, Rain666.
Siitäkin huolimatta että suhtautumiseni kilvoitteluun ja paremmuuteen pyrkimiseen on kovin erilainen.
On hyvä, jos itsetuntosi on nyt kohdillaan.

Ehkä eniten olen sitten kanssasi eri mieltä tuossa “kaiken hyväksymisessä”. Just lueskelin miten joku persupoliisi nuoruuden innolla ja voimantunnossa esitti tämän alkaneen vuoden olevan myös kunnianpalautusvuosi Lapuanliikkeelle ja sen kanssa toimineille järjestöille ja aatteille,

Vahvempien oikeus, väkivallan ja voiman ylistäminen, ihmisten eriarvoisuus mm rodun tai syntyperän mukaan… ne nyt ainakin ovat asioita joita minä täällä metsänreunassa, asioihin vaikuttamaan pystymättömänä, en aio edelleenkään hyväksyä. Tietäen senkin ettei se juuri mihinkään vaikuta, hyväksynkö vai en. Eikä sillä minun itsetuntoni kanssa mitään tekemistä ole. Ei juuri mielenrauhanikaan kanssa, kun olen sen jotenkin hyväksynyt että ei tällaisella miehellä juuri vaikutusvaltaa ole. Niin monessa siassa toimii entisen presidenttiehdokkaan slogani: Ei mitään mies ja ääni, vaan markka ja ääni sen olla pitää!".

Tiedä tässä sit paljon muutenkaan mistään itsetunnosta… on parempia päivä ja huonompia päiviä tässä elämässä, ja meikäläisen on sit vaan ne kaikki elettävä. Jos elää meinaa.

22

Ehkä mä sanailin tota sillei vähän väärin että en mäkään hyväksy esim. väkivaltaa, epäoikeudenmukaisuutta jne. Tai sanotaan vaikka niin että mulla on moraali ja mun on vaikea hyväksyä niitä asioita jotka eivät ole mun moraalini mukaisia.

Mut se että olenko mä joku tuomari jolla on valta sanoa mikä on oikein ja väärin niin en ole. Se mikä on mulle moraalitonta ei kaikille ole. Mun on vaikea perustella miksi minun moraalini olisi oikeampi kuin jonkun toisen.

Sit on tietysti se kuka toimii oman moraalinsa mukaan ja kuka ei.

Meillä on lait ja asetukset sitä varten että ne tuomitsee, ettei mun tarvitse.

Mut joo, kunhan koitin liittyä mukaan näihin keskusteluihin.

Se unohtui tuosta edellisestä että muiden kanssa en kilpaile. Eli voin voittaa vain itseni. Tää on poistanut sen että mun ei tarvitse asettaa rimaa kuin omalle itselleni. Sit sitä rimaa on voinut ylittää tai alittaa, oman toiminnan seurauksena. Syy onnistumiseen ja epäonnistumiseen on aina löytynyt sit itsestä.

23

Voi jos pääsisin noin helpolla.
Lait ja asetukset ovat muuttuneet niin monesti. Aina ei ole kysytty oikeutta vaan lakia. Usein laki on laadittu siksi että se on ollut tarkoituksenmukaista jonkun ryhmän kannalta. Usein enemmistön kannalta. Usein vallan omistajan kannalta.

Minun ristini on se, että ajattelen liikaa. Kysyn, onko laki heikomman vai vahvemman puolella.

24

Kuolleeksi luultu ketju onkin elossa. Yllätyin ja iloitsin tästä tapahtumien yllättävästä ja dramaattisesta käänteestä.
Ei teidän pelkästään minun vuokseni tarvii heitellä laadukkaita ja mielenkiintoisia kommentteja ja näkemyksiä.
No, eihän niin asia olekaan. Nykyplinkissä on vaan viime vuosina ollut vaikea saada ketään keskustelemaan oikein mistään.

Vain siten ja kirjallisin keinoin lopulta syntyy legendoja, kun joku innostuu heittämään jotain kuolematonta matskua kehään.
(tämä oli kansallisromantiikkaa, uuskaurismäkeläistä urbaniaa ja sutkauttavien duunarien ironissatiiria).

=>

Toisinaan voi olla, että tarkoitamme samoja asioita eri sanoilla. ja että kaikkea ei ole tullut mietittyä ihan loppuun saakka.
Sementtiin painettuja lopullisuuksia ja omiatotuuksia on hyvä tuuletella välillä ja päivittää,
mihin suuntaan omat periaatteet, moraali ja tavoitteiden toteutustapa kasvavat.

Tässä langassa huonommuudella olen tarkoittanut lähinnä sitä itsensä alaspolkemista, mitä tietenkin mielialamyrkky buustaa.
Vaikka juoppo oliskin viikkoja ja kuukausia juomatta, hän vieläkin voi tuntea selittämätöntä ja sietämätöntä alemmuutta.
Että on b-luokan taapertaja halvassa c-luokan leffassa. Kehno ja kurja ekstra, jonka ylitse muut helposti kiipeävät.

Tyystin lääkkeettömänä tapauksena nykyään olen täysin saletti, että alkoholi kaikista eri aineista on tehokkain masenne.
Aggressioherkkyyttä lisäävänä hermomyrkkynä se on myös ollut monesti paristosuhdanteessa pettäjäntien siloittajana, ihmisillä.

No, ei siitä aineesta olekaan haittakäytössä mitään iloa. Silti n. 90 % hanskaa sen kaatamisen ns. normitavisten seurustelueliksiirinä.
Mut se on vissiin eri palstan aihe.

Paremmuus on vilpittömästi sitä kuuluisaa kehittymistä, usein juuri sosiaalisesti ja ajankäytöllisesti, elämäntapojen suhteen.
Suhteen suhteen. Harrastuksia unohtamatta ja jos on muutoinkin skarpimpi, eikä vain kelaa huonommuuttaan, näkee muutakin.

Rakkaus, tietenkin.

Itse en ole kunnianhimoinen tai ees kamalasti kilvoittele. Siitä tulee ressi ja jotenkin kateus tuntuu olevan mukana, eikä sitä voi syödä.
Sellaset jutskat on enempi teinitouhua tai tukka putkella jossain ultrahienossa putkessa kiitävien uraohjusten, jollanen en liene ! :laughing:

Eikä mua saa muutenkaan kuormittaa, olen edelleen herkässä vaiheessa ja
kehitykseni on niin kovin kesken, ja niin vähän on vasta kredittiä kertynyt…
(ja tämä oli sitten sitä realismia).

Okei, nyt voidaan tää ketju laittaa månttuun.
Tätä ei saa lukea tai nostaa enää päivänvaloon.

Kiitos ja hyvää yötä

[size=150]2021 !![/size]

:arrow_right: