Kuuluuko nämä sanat useinkin juopon sanavarastoon? Ei vain siinä, että lopettaisi juomisen tulevaisuudessa vaan nämä sanat koskee meillä myös seksiä, yhteisiä ajanvietteitä ja kotitöitäkin.
jaa-a. Minun exän sanavarastosta kuulen nykyään enää sanat “ens tilistä”. Hän aina maksaa mulle velkojaan ensi tilistä. En vaan tiedä, milloin se ens tili tulee kun ei ole vuoteen tullut.
Ja toinen mitä hoetaan: “mä en ole juonut moneen päivään, nyt otin”. Ei muista raukka että soitti vuorokautta aikaisemmin kapakkailtansa jälkeen.
Välillä käy niin sääli —
Mutta jos yrittää auttaa on kohta itse avannossa, ei häntä saa sieltä revityksi, yritin kyllä.
Niinhän se on “juu juu, mut ei just nyt, nyt on vähän kiire” jos on kyse jostain ei niin mukavasta asiasta ja ennenkaikkea jos on kyse siitä, että pitäis puhua perheen/parisuhteen tilasta ja sitäkautta juomisesta ja sen vaikutuksista arjen pyörimiseen.
pahinta asiassa on, että se asenne tarttuu läheisiinkin. Itse olen koko ikäni eläny “ens maanantaina mä aloitan” elämää, koska selvää oli, että jotain pitäs tehdä, elämä ei oo ihan lapasessa, mutta tuntui mahdottomalta ja liian isolta tehdä mitään just nyt, ens maanantai oli aina oikein hyvä aika! Sitä ens maanantaita ei vaan koskaan tullu ja elämä meni kaikenaikaa enemmän solmuu.
Kun elämä on tarpeeksi kaaoksessa tässä hetkessä eläminen on mahdotonta, vaan asiat pitää aina lykätä johonkin. Samaan aikaan sitä kuitenkin elää niin tässä sekunin sadasosassa, että asioiden syy-seuraus suhteet hämärtyy, joten vaikka asia pitäis tehdä just nyt ja sillä että sen lykkää ens maanantaihin on seurauksensa, voi ihan hyvin lykätä sitä miettimättä seurauksia yhtään, koska ne seurauksetkin on edessä vasta sitten “ens maanantaina”, ei just nyt!
“ens rahoista” “ens viikolla” " kun ei pysty lopettaan" " ei mulla enää mitää huumeongelmaa ole"
Näissä tilanteissa, kun tunteiden myrsky oli suurimmillaan ja taistelin oman rakkauteni, välittämisen ja hylätyksitulemisen pelkojeni kanssa tai tunsin suoranaista vihaa puolisoani kohtaan, minua auttoi asioiden ‘ulkoistaminen’. Toisin sanoen kuvittelin, että joku ystävistäni kertoisi minulle ‘minun tarinaani’… Että puoliso juo/narkkaa/vie rahat/ei pysty olemaan luotettava vanhempi/kohtelee minua huonosti. Mitä sanoisin hänelle pelkästään tosiasioihin - ei tunteisiin - vedoten? Ilman mitään ‘mutku raittiina se on ihana’ tai ‘sitku se ei enää käytä niin meidän elämä on hienoa’…
Miten todennäköistä normaali elämä on ‘mutkun’ tai ‘sitkun’ kanssa?
Mitä itse vastaisit ystävällesi?
Kyllä!
Ja ihmeellistä on “rakkaus” … Kun olin hänen kanssaan, toivoin joka aamu ja ilta että lopettaisi juomisen… nyt kun hänellä on toinen, toivon että jatkaisipa juomista! Alhainen on ihmismieli! Ja moninaisia tunteet jotka tätä myrskyä pyörittävät.
Niin tuttua ja niin vaikeaa minulle. Itselläni on aina kalenteri täynnä tekemistä ja kaiken on tapahduttava heti nyt jotta ehdin sitten taas seuraavaan hommaan. Alkolisoituneen ja muita päihteitä käyttävän rakkaan ystävän kanssa yhteiselo saman katon alla ei ole kovin ruusuista kun
- kaikki kotityöt voi aina siirtää huomiseen
- tuhansien eurojen velkojen lyhentäminen aloitetaan aina seuraavan kuun tilistä, koska “ensi kuussa mä saan enemmän rahaa niin on sitten varaa laittaa sullekin” (kun tän kuun raha on kadonnut jo viinaan, pillereihin jne.)
- hoitoon ja apua hakemaan ei tarvitse ikinä mennä silloin kun aika on varattuna, vaan sen voi siirtää huomiseen
- kaikista asioista puhumisen voi siirtää tuonnemmaksi koska nyt on huono hetki/väsyttää/ahdistaa/on menoa…
- rahat jää saamatta, koska työkkärissä/sossussa/kelassa asioinnin voi aina siirtää huomiseen minkä seurauksena papereiden toimittamisen dedikset onkin jo menneet, mutta syy on vain “kusipäisessä virkailijassa, ei minussa”
Sitten kun minä valitan, huudan ja itken, niin kuulemma ylireagoin. Koitetaan kestää päivä kerrallaan ja iloitaan pienen pienistäkin onnistumisista ihan täysillä…
Tämä ei sovi erityisemmin tähän yhteyteen mutta johonkin haluan kiekaista SUUREN VAHINGONILONI tunteen, nimittäin voi itku ja harmi kun mut lokakuussa toisen takia jättänyt juoppo apina on jo eronnut sydänkäpysestään! Tiedän, että tämä on alhaista mutta on olemassa sellainen pettymysten kuoppa mikä on korventunut sisään ja tällaiset asiat antavat lohtua, jotain pientä sinne kuopan pohjalle.
Ens tilistä jne…
soitanko ja sanon, että ehkä ens kerralla se suhdekin sit taas onnistuu.
Tämä apina haluaa olla ystävä: nyt taas - syksyllä halusi olla ihan rauhassa eikä tietoakaan ens tileistä.
Mulle tuli mieleen, että Marian Keyes on kirjoittanut hulppean ihanan kirjan Rachelin loma sen päihteiden käyttäjän näkökulmasta. Kovin paljon kirjassa ei ehditä kämppiksen ja Rachelin elämän ihanuudeta kertoa, ennen kuin Rachel lähtee “lomalle”, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja!
Päihdeongelmaisen on saatava apua silloin, kun se on valmis sitä vastaanottamaan, ei silloin, kun on aika varattuna. Tosi harmillista, että yhteiskunta ei oikein kaikkialla tahdo sitä ymmärtää! Mä olen itse vieny puilison hoitoon silloin kun se oli sinne valmis menemään ja kävi tuuri; sosiaalitäti ymmärsi oikein hyvin, että se on tehtävä silloin kun pihdeongelmaiselle sopii, ei silloin kun on aika varattuna ja järjesti maksusitoumuksen jälkikäteen.
Kiitos, laitanpa tuon kirjan nimen muistiin!
Mies pääsee 1,5 viikon kuluttua katkaisuhoitoon laitokseen. Olisi päässyt jo muutaman päivän päästä, mutta muutto uuteen kotiin on hoidettava ensin. Muuttoon olisi tosin ollut jo aikaa tämä kuukausi, mutta alkoholisti-sekakäyttäjällä kaikki siirtyy aina huomiseen ja sitten taas huomiseen… ja se riippuu miehen lisäksi siitä, milloin hänen kaverinsa ovat ajokunnossa. Mies menetti korttinsa kun on saanut viinakramppeja niin paljon. Minäkin voisin toki kuskina olla, mutta kaksi edellistä muuttoa miehen kanssa ovat olleet elämäni kaameimpia päiviä, joten haluaisin kiertää ne kaukaa.
Viikonloppu piti olla rauhallisesti miehen kanssa minun luonani. Perjantai menikin kaljan + pirin voimalla rauhallisesti, mut eilen kolmen viinapullon jälkeen oli piru irti. Tänä aamuna mies lähti sitten jatkamaan viinan juontiaan kavereidensa kanssa vaikka huomenna piti hoitaa asunto-asioita. En jaksanut oikeastaan enää estellä kovin paljoa lähtemistä kun olin itse niin väsynyt tuohon kaaokseen. Lähdin uimahalliin: nyt 1,5km uinnin jälkeen ja saunan lauteilla makoilun jälkeen olo on niin hyvä kuin tässä tilanteessa voi olla. Onneksi huomenna pääsee taas töihin pakoon tätä kaaosta.