Huolissani yhteisestä lapsesta

Kirjoitan tänne, koska tajusin, että Al-Anon -ryhmästä voisi olla minulle hyötyä, mutta niiden aikataulut eivät sovi minulle. Toivottavasti saan täältä vertaistukea.

Tilanne on seuraava: ollaan eroamassa miehen kanssa. Hän juo useimpina iltoina viikossa. Omien sanojensa mukaan “silloin tällöin lasin viiniä ruoan kanssa”, mutta todellisuudessa liikutaan lähellä viittätoista annosta viikkotasolla, joka on uusi kohtuullisen riskin raja - mitä se sitten tarkoittaakaan. Ja tuskin edes olen tietoinen kaikista naukuista. Iltavuoro ei estä “muutamien” ottamista edeltävänä iltana.

Olen huolissani, koska erilleen muuton jälkeen lapsen olisi tarkoitus viettää öitä myös isänsä hoidossa. Ja nuo juomismäärät alkaa minusta kuulostaa jos nyt ei riippuvuudelta niin siltä, että sellainen voi hyvin pian kehittyä. Miten voin antaa lapsen miehen hoitoon, jos en voi olla varma pystyykö hän olemaan selvin päin? Vai onko tämä alkoholinkäyttö nyt ihan hanskassa ja minä vaan niuho? Mies on ollut aina kova juomaan, lähinnä tissuttelee kotosalla. Hänestä huomaa kyllä kun on juonut, ei ole mikään paras versio itsestään. Yritän olla provosoitumatta, mutta harvoin onnistun. :neutral_face:

Eli vinkkejä huoltajuus- ym. asioista sopimiseen juomarin kanssa. Jokin kertoo, ettei ole helppo työmaa edessä.

Ota huolesi puheeksi lastenvalvojan kanssa. Mulla semmoinen tavallaan onnellinen tilanne, että juomari ei edes halua lapsia yöksi, ainakaan niin kauan kuin asuu nykyisessä paikassa, josta luultavasti tulee aika pitkäaikainen. Pitää lapsia aamuvuoronsa jälkeen neljä tuntia illassa. Tosin tämä mun exä on sen tason juomari, että (yhtään vähättelemättä, jos toisen juominen sua haittaa, se on liikaa ja lasten kanssa pitää aina olla selvinpäin) ei se edes taida haluta lapsia sitä kuvioo sotkemaan. Mikä on hyvä. Tiedostaako lapsen isä, että ei voi juoda lapsen ollessa hänellä? Toiset tietysti valehtelee suut ja silmät täyteen siinäkin asiassa…

Luin aloittajan kirjoituksen ja tulipa vain mieleen että ei kait ole tarkoitus että jos lapsi on kodissa jossa vanhemmat ottavat saunaoluet tai sen viinilasillisen illassa niin sekö on sitten lastensuojeluasia?

Siis lastenvalvojalle mennään sopimaan lasten huollosta… Ja siellä voi ottaa esiin huolensa alkoholinkäytöstä. Ja ei tietenkään normaalikäyttäjän saunaolut ole mikään “kääk, soitan lastensuojelun paikalle” Tilanne vaan on aivan eri alkoholistin kanssa, jonka saunaolut ei koskaan siihen yhteen jää…

Kiitos vastauksista.

Tietenkään en olisi huolissani, jos toinen joisi sen saunaoluen silloin tällöin, juonhan toki itsekin. Olen seuraillut mieheni juomista, ja määrät siis ovat luokkaa 15 viikossa. Tästä sitten voi laskea, kuinka usein se sauna täällä lämpenee, “heh”.

Ihan vakavissaan, niin kun tuo 15 annosta ei jakaudu viikon jokaiselle illalle (ei mies sentään aamuvuoroa edeltävänä iltana juo) niin tyypillinen annos per juomakerta on 3. Joskus enemmän, joskus vähemmän - eli ei ajokunnossa eikä muutenkaan skarppi saati läheskään selvin päin. Juominen on toistuvaa, siitä on tullut tapa, yleensä ei jää vain yhteen, viinakaapin antimet näyttävät kuluvan omia aikojaan, mies on kaljapäissään ikävää seuraa, elää eri rytmissä muun perheen kanssa, luistaa sopimuksista (mm. siitä sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että lapsen ollessa kotona ei juoda kuin korkeintaan pari eikä todellakaan joka ilta). Minun maallikkokorvaani kuulostaa jos nyt ei alkoholismilta niin ainakin jonkinlaisen ongelman rajalla taiteilulta.

piki77, varmasti helpottaa elämää ja omaa oloa, jos lapsia ei tarvitse pitkiksi ajoiksi uskoa juovan hoitoon. Täällä ei valitettavasti ole mitään viitettä sellaisesta, vaan mies vaatii lasta “tasapuolisesti” hoitoonsa myös öiksi sittenkin, kun muutamme erilleen. Kyllä hän varmasti nyt tajuaa, ettei lapsen kanssa voi tissutella, mutta mitenkä lienee jonkin ajan kuluttua, jos juominen jatkuu säännöllisenä. Nyt hänen ei vaan tarvitse olla juomatta sillä minä olen hoitovapaalla = lähes aina kotona jos lapsikin on = lapsella on yksi selvin päin oleva aikuinen. Lastenvalvojalle aionkin olla yhteydessä, toivon että huoleni otetaan siellä todesta. Mies tulee varmasti silmille kun kuulee, että olen puhunut hänen juomisestaan. :unamused:

Hei. Laitoin kysymykseni ihan sen takia että ei mentäis kohtuuttomuuksiin ja saada aikaan vain riitaa ja epäsopua joka vahingoittaa lasta kaikista eniten.
Sivusta seuranneena olen huomannut kuinka aletaan liian innokkaasti heti hakemaan apua lastenvalvojalta yms. mikä jättää jälkensä ikuisesti kaikkien päälle. Eikö ensin pitäisi rauhoittua ja antaa aikaa kummallekin puolelle? Voi olla että puolisokin on ahdistunut erosta ja vaikeasta suhteesta ja juo ne muutaman oluen kun ei jaksa pingoittunutta tilannetta kun ei ole sopuisa liitto.
Miettikääpä jos muuttaisitte omaa käytöstänne hieman rauhallisempaan suuntaan ja olisitte ystävällisiä ja keskustelisitte toisen kanssa ensin.
Kun luen täällä kirjoituksia niin huomaan että aika herkästi annetaan neuvoa siihen että pitää ottaa ero heti, ja siihen annetaan hyviä neuvoja.
Missä on ihmiset jotka antaisivat neuvoja miten sopia asioista ilman ainaista käräjöintiä? missä on rauhoittava ja anteeksi antava ilmapiiri missä voisi jatkaa ilman loputonta riitelyä?
Tulee vaan mieleen lähipiirissä olevat taistelut erotilanteessa ja missä nainen riitelee joka asiasta, nostaa hirveän mekkalan pienestäkin virheestä. Sitä on jatkunut jo vuosia ja varmaan jatkuu hamaan loppuun. Joka asiassa mitä tapahtuu on seurauksena kauhea syyttely ja riitely. Lapset sitä sitten kuuntelee kun vanhemmat soittelee vuoron perään johonkin saadakseen tukea omalle näkökannalle.
Siis ei ennakkkoon jo pelotella kaikkia että mies juo kun lapset on hänellä. Mistä sen tietää kuinka hyvin miehellä lähtee asiat rullaamaan eron jälkeen. Eli rauhoittua ja ei ennakkoon pelätä asioita mitä ei tiedä.
ja lapset vaistoaa ja kärsii riidoista, sanasodista, ahdistuksesta, pelosta yms. Eihän meistä kukaan halua antaa lapselle sellaisia kärsimyksiä?
mielenmalttia ja rauhallista eloa toivotan.

Meillä ei ollut lapsia mutta kyllä yksikin aamu sujui niin että ensin juoppis somessa haukkui minua serkulleen, ja minä vastavuoroisesti haukuin juoppista siskolleni. Ja kumpikin tietysti sai tukea omalle näkökannalleen. Todella väsyttävää kaikille osapuolille. Vaikea löytää myötämielinen suhtautuminen jos riidat on jatkunut jo kauan, parempi silloin päästää toinen menemään ja mieluusti ennen kuin riidat äityvät fyysiseen väkivaltaan. Tietysti tapauskohtaista. Itsellä mennyt yli vuosi EROSSA ennenkuin nyt olen löytänyt myötämielisen suhtautumisen exään, haukkumiset on unohtunut aika hyvin kun niitä ei enää päivittäin ole kuullut.

Samoin täällä on onnistuttu katkaisemaan syyttely ja toisen elämän arvostelu. Jos joku haluaa juoda niin hän juo, silti ei ole alkoholisti ja holtiton. Voi kertoa ja muistella hyviä asioita ja hyviä puolia, vaikka ensin hieman väkisin ja unohtaa ne huonot.
Voihan se olla jonkinlainen herätyskin jollekkin jos kertoo lastenvalvojalle huolensa, mutta voi se olla aikamoinen loukkauskin. Itsekunkin kannattaa miettiä että teetkö toiselle sen mitä teet itsellekin.

Kiitos taas kaikille vastauksista.

Me emme eroa siksi että mies juo, eikä mies juo siksi, että eroamme. Tai varmaankin jos häneltä nyt kysyisi syitä juomiseen hän mainitsisi eron. Tosi asia on kuitenkin, että ei hän juomiseen syitä tarvitse, tai paremminkin syyksi käy ilo, suru, hyvä päivä, huono päivä, jne. Ymmärrys on hieno asia ja sitä kyllä tuntuukin riittävän loputtomasti heille, jotka käsittelevät normaaleja aikuisen ihmisen elämään kuuluvia tunteita ja asioita alkoholin avustuksella. Heidät (meidät), jotka kohtaavat nämä asiat selvin päin on helppo leimata riidanhaluisiksi, jokaisesta pienestäkin virheestä (vai miten se oli) sätkättäviksi akoiksi.

Sinulle ensimmäinen vieras vielä haluaisin sanoa, että sivusta katsoen näkee usein yllättävän huonosti.

Hei,
itselläni on samanlainen tilanne päällä sillä erotuksella, että erottiin 3 kk sitten, kolme lasta ja exäni juomamäärät paljon suurempia. Hänellä on alkoholiongelma ja siitä myös johtui hirveät riidat ja niiden myötä ero. Lapset on alle kouluikäisiä eli huollon tarve on suuri. Minä pelkäsin samoja asioita etukäteen ja ne on huolena edelleen. Lapset vaihtaa kotia 3-4 yön välein mutta ovat pääsääntöisesti viikonloput minulla. Tämä johtuu päivähoitojärjestelyistä ja taustalla oli myös ajatus siitä, että huoli olisi mahdollisimmam pieni (tätä en exälke sanonut tokikaan).

Emme ole käyneet vielä lastenvalvojalla mutta työn alla on meidän keskinäinen sopimus. Isä jää toistaiseksi lähivanhemmaksi, jotta lasten päivöhoitopaikka ei vaihtuisi eikä kaikki muutokset olisi niin suuria. On nurinkurista, että päihdeongelmainen aikuinen on lähivanhempi MUTTA: en voi syyttää häntä etukäteen mistään, mitä ei ole tapahtunut. Hän pitää lapsistaan, haluaa olla heidän kanssaan ja hoitaa isän vastuuta. Hän tietää, että jos mokaa, minä en jätä asiaa siihen. Hän varmasti tietää, ettei lasten kanssa saisi päihteillä ja jos se tulee ilmi, syntyy hänelle ongelmia. Ei ole kuitenkaan mielestäni minun tehtävä tuomita häntä etukäteen - juurikin siitä syystä, etten minä voi tietää, miten hänen elämänsä muuttuu eron myötä. Loistavaahan olisi, jos hän nyt lisääntyneen vapaa(kännäily)ajan myötä voisi juoda silloin, kun on itsekseen ja olla todellakin selvinpäin, kun on lasten kanssa. Viikossa kun on nyt puolet tai ylikin päivistä, jolloin voi kännätä kenenkään häiritsemättä. Se, juoko hän itsensä tajuttomaksi silloin, kun lapset ovat minulla, ei ole enää minun asia.

Ja näin tuntuu käyneen. Elämä on ollut todella kosteaa ja rankkaa, kun lapset ovat minulla. Luotan, että se riittää toistaiseksi ja koska kuitenkin on vielä työssä käyvä ihminen, tarvitsee myös alkottomia päiviä viikossa ja ne todennäköisesti ovat niitä päiviä, jolloin lapset ovat siellä. En toki voi olla varma. Mutta en voi syyttää tai tuomita ilman varmaa tietoa. Mielestäni se ei ole oikein. Fakta toki on, että herkällä korvalla ollaan ja jos viitteitä raskaan elämän vietosta lapsipäivinä ilmenee, niin sitten pitää toimia…

Lastenvalvoja ei voi tehdä hänkään asialle mitään. Eri asia on,jos teet tai joku tekee lastensuojeluilmoituksen, niin sitten alkaa tapahtumaan. Olisin kuitenkin hieman ehkä varovainen, jos haluat tässä vaiheessa pysyä hyvissä väleissä isän kanssa. Hyvät välit, ongelmasta huolimatta, on kuitenkin parempi asia, kuon jäätävä riita. Silloin, kun ihminen ei vielä ole ihan toivoton taoaus ja mielestäni tuo 15 juomaa viikossa ei ihan vielä sitä ole.

Tsemppiä ja voimia erilaisiin ratkaisuihin!