huoli miehen pilvenpoltosta, mikä on liikaa?

Hei. Olen lukenut muita ketjuja samasta aiheesta, mutta meillä tähän liittyy niin paljon muutakin taustaa yms, että halusin nyt vata ihan uuden keskustelun. En tiedä mitä odotan tästä, mutta kai haluaisin kuulla vähän muiden, ulkopuolisten, mielipiteitä asiaan ja vertaistukea…

Olemme siis molemmat entisiä narkomaaneja, itsellä käyttöä takana n. 5 vuotta ja miehellä tuplasti Se. Käytimme siis ihan kaikkea amfetamiinista bentsoihin ja psykedeeleihin, mutta pääpäihde oli pupre. Sitten tulin raskaaksi ja raitistuimme. Tosin avuksi tarvitsimme pitkän lähes vuoden mittaisen laitoskuntoutuksen sekä korvaushoidon. Nyt olemme olleet kotona vajaa vuoden ja raittiutta takana kohta 2 vuotta. Lapsi on nyt 1,5 vuotias, ja joka päivä olen suunnattoman kiitollinen hänestä ja raittiudestani.

Korvaushoidoss olemme kuitenkin molemmat edelleen ja uskonkin sen olleen meidän pelastus. Toki siitäkin on tavoite jssn vaiheessa päästä irti. Kaikki on siis mennyt muuten loistavasti, mutta keväällä mies retkahti lääkkeisiin. Se oli minulle entisenä käyttäjänä kova paikka, sillä itsellänikin edelleen välillä raskasta. Käyttö tulee uniin yms. Rakastan kuitenkin lastani Nii, paljon etten ikinä vaarantaisi kaikkea retkahtamalla taas käyttämään. Otin miehen retkahduksen todella raskaasti, varsinkin kun ei meinannut aluss edes myöntää tapahtunutta. Lopulta kuitenkin tunnusti. Noin kk sen jälkeen lapsemme oli ensimmäistä kerta iaovanhemmilla yökylässä ja puheeksi tuli pilven poltto. Sanoin miehelle, että ei kai Se nyt ihan maailmanloppu olisi jos joskus polttaisi. Tarkoitin sillä siis tyyliin kerran kuussa tai harvemmin. Tuota lausetta olenkin jälkeenpäin saanut katua monesti. Mies haki pilveä heti seuraavana päivänä ja poltti 3 iltaa putkeen. Siitä asti polttaminen on ollut vikkottaist kahtena-4 iltana heti seulojen jälkeen ja usein vielä kahdet savut illan aika .sitten istuu moppuviikon hulluna saunassa ja juo älyttömästi vettä. meillä siks molemmilla viikottaiset seulat.ihmettelen suuresti miten tätä on voinutj jatkua jo yli puoli vuotta, ilman kiinnijäämistä. Minua tämä asia vaivaa suuresti, mies on välillä polttanut myös päivisin ja jopa työharjoittelupaikallaan. Yleensä kuitenkin illalla kun lapsi on nukkumassa. Minusta tämä on liikaa, varsinkin kun ottaa huomioon miehen pahan päihderiippuvuustaustan. Nytkin tuntuu että polttaa niin usein kun mahdollista, ettei kuitenkaan näy swuloissa. On luvannut monta kertaa pitää kahden viikon tauon siinä onnistumatta. Salailee ja vähättelee myös käyttöään ja sen haittoja. Ongelma olen minä ja asenteeni eikä hänen pilvenpolttonsa. Minusta taas pilvenpolttoa suurempi ongelma on hänen suhtautumisensa asiaan, hän ei pidä sitä minään, vertaa tupakanpolttoon ja puhuu kuin pilvenpoltto olisi hänelle uskonto. Kaikenlisäksi sitä pitää aina olla jossain jemmassa vaikkei polttaisikaan, ja sitten, kun sitä on niin ne täytyy kuulemma polttaa pois häiritsemästä.

itselleni myös pilven haju tai näkeminen tuo mieleen todella ikäviä muistoja siitä kun itse polttelin ja käytin kaikkea muutakin, ja Se kaikki mitä siihen elämään liittyy tulvii mieleeni. Ahdistun. En enää tiedä mitä pitäisi tehdä, en uskalla klinikallakaan puhua, koska koen olevani itse osasyyllinen tähän tilanteeseen koska olen antanut tämän jatkua näin pitkään. Onhan tuo tottakai pienempi pahe kuin vahvemmat huumeet, mutta en tiedä pystyykö addikti koskaan kohtuukäyttöön? Edes sen pilven kanssa. Lisäksi pelkään mitä lastensuojelu tästä sanoisi jos saisi tietää, voidaanko minulta viedä lapsi kun en ole kertonut tästä? Jos kannabis olisi laillista en kokisi tätä läheskään näin isona ongelmana, mutta mieheni ei tunnu edes mikeltävän koko kannabista laittomaksi.

En välttämättä edes vaatisi että hänen täytyy kokonaan lopettaa, mutta olen huolissani siitä kuinka usein hän polttaa ja siitä että koen itse tekeväni väärin lastani ja itseänikin kohtaan kun annan tämän jatkua. Olen itkenyt, huutanut, uhkaillut, koittanut ymmärtää, mikään ei auta. Mies kieltää koko ongelman olemassaolon. “jos polttaisin joka päivä niin olisi ongelma. Nyt ei ole” mutta kuka haluaa jatkuvasti aiheuttaa puolisolleen pahan mielen ja loukata tätä ja tapella samasta asiasta, jos mitään ongelmaa ei ole. Luulisi että pystyisi sitten edes näyttämisen halusta vähentämään ede kerta viikkon. Lisäksi olen harmissani kuinka paljon riitelemme tästä asiasta. Väistämättä tällainen vaikuttaa jollain lailla lapseenkin, vaikkei mies hänen läsnäollessaan poltakkaan.

että tällainen avautuminen. Pakko olo jonnekkon purkaa. En ole kenellekkään tästä asiasta puhunut. Sori useat kirjoitusvirheet, kiitos kännykän.

^ Hei “Addikti itsekkin” ja tervetuloa päihdelinkkiin!

Vaikealta kyllä kuulostaa tilanteenne. Minä en jaksa nähdä tuossa teidän tilanteessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin laittaa miehesi ns. selkä seinää vasten, eli pajauttelun on loputtava jos haluaa teidän kanssa yhdessä elää (ellei sitten tosiaan kykene merkittävästi vähentämään jota pidän kohtuullisen epätodennäköisenä tässä tapauksessa). Saattaa kuulostaa tosi “tiukkismaiselta”, mutta miehesi päihdehistorian huomioonottaen polttelu tuskin tulee koskaan pysymään ns. lapasessa tai sellaisena etteikö se vaikuttaisi voimakkaan negatiivisesti juuri sinuun.

Miehesi vaikuttaa olevan kohtuu pahasti psyykkisesti koukussa kyseiseen kasviin. Haluaisitko hieman avata miksi miehesi sanoo polttelevansa (ja miksi ei voi olla ilman, pystyihän aikaisemminkin olemaan?). Entä millaiseksi miehesi muuttuu polttaessaan (vaikutuksethan ovat hyvin yksilöllisiä), entä millaisia konkreettisia haittavaikutuksia olet huomannut?

Mielestäni jos miehelläsi ei oikeasti ole kannabiksen kanssa mitään ongelmaa hän pystyy sen lopettamaan tai ainakin pitämään merkittävän pitkiä taukoja jo ihan sen vuoksi, että sinä et siitä tykkää (puhumattakaan siitä, että pajautus on kiellettya korvaushoidossa ja Suomessa kasvi on kuitenkin vielä laiton mikäli ei reseptiä löydy). Eikös toimivaan parisuhteeseen nimenomaan kuulu, että myös toisen tunteita ja ajatuksia kuunnellaan sekä yritetään parantaa omia negatiivisia tapoja jos niistä toiselle aiheutuu selkeästi pahaa mieltä.

Mutta koukussahan sitä tosiaan taidetaan olla ja addikti harvoin pystyy edes sen pilven kanssa kohtuukäyttöön jos siitä sattuu erityisesti pitämään. Ainakin kertomasi mukaan siihen on useita viitteitä (salailu, vähättely, jemmailu, polttamisen ajattelu ja työaikanakin jopa polttelu jne…)

Lastensuojelu saattaa puuttua teidän tilanteeseenne huomattavasti jyrkemmin kuin ns. “tavis perheessä” koska teidän historia nyt on mikä on (tämän varmaan ymmärrätkin). Varmasti tosin hyvin paikkakuntakohtaista. Kannabis kuitenkin lasketaan laittomaksi huumausaineeksi kuten esim. amfetamiini ja täten sossut saattavat tulkita juuri sinun altistavan lasta erilaisille vaaroille tai tulkitsevat miehesi polttelun aiheuttavan lapsen kehitykselle haittoja.

Ongelma luonnollisesti pienenisi jos homma olisi laillista tai edes jos kannabis olisi dekriminalisoitu. Mutta turha tätä asiaa on sen enempää pohtia sillä tilanne nyt on mikä on, eikä kukaan tiedä kuinka pitkään.

Itse siis ehdottaisin tiukan kannan ottamista miehesi poltteluun ja tekisin selväksi, että sinä et halua kuvaamasi kaltaista perhe-elämää ja miehesi saa itse päättää haluako siihen kuulua. Sitäpaitsi ei tuo pajauttelu loputtomiin voi pysyä salassa, ei siihen tarvita kuin hieman väärät laskelmat ja sauna/veden lutkutus ei enään auta. Tilanne saattaa myös mennä sinun kannaltasi vittumaseksi jos miehesi jää kiinni ja sinä olet ollut mukana salailemassa käyttöä…

Tsemppiä!

Ps. tästä linkistä viewtopic.php?f=114&t=35062 voit kuudennen viestin kohdalta lukea omasta tilanteestani. Olen myös itse perheellinen ja väitän jotakin tästä asiasta tietävän.

Pss. Jos miehesi perustelee ongelmattomuuttaan sillä, että “enhän minä edes polttele joka päivä”, niin se ei kannabiksen kohdalla tarkoita yhtään mitään. Kannabiksen päihdyttävät vaikutuksethan loppuvat kohtuullisen nopealla tahdilla (1-3viikkoa) jos sitä tehdään 24/7 kuten esim. lääkekäytössä tapahtuu. Viihde/päihde/ongelmakäyttäjien on pidettävä niitä taukoja (kuten miehesi juuri tekeekin) jos haluaa tavaran ylipäätään kolisevan.

Moi, entä jos hän joisi kaljaa ja sanoisi “enhän minä edes juo jokapäivä?” Tyytyisitkö tilanteeseen?

Jollei hänellä ole ongelmaa, miksi ei olisi selvinpäin perheen hyvinvoinnin hyväksi?

Kaverin poika kertoi päiväkodissa hoitajille “meidän isi kun polttaa tupakkaa, se menee känniin”.

Kylä pilvi taitaa passivoida ja viedä energiaa mujlta tekemiseltä. Perheessä elävää ajatellen: keneltä tuo menetetty energia on pois?

Voimia sinulle!

P.s meidän perheessä taistellaan kaljanjuonnim kanssa. Olen kirjoitellut Kotikanavalla "kyllästynyt perheen alkoholikontrolleri"ja aikaisemmin vähentäjissä “Muisti menee nykyään aina”. Minäkin aloin radikaalisti muuttaa alkotottumuksiani lapsia saatuani. Miehelle se on ollut vaikeampaa, mutta tällä hetkellä menee ihan hyvin asian tiimoilla.

Jos otetaan huomioon semmoiset faktat, että tupakkaan kuolee maailmanlaajuisesti joka vuosi 6 miljoonaa, alkoholiin 3 miljoonaa, kaikkiin huumeisiin yhteensä 200 tuhatta, pähkinöihin noin tuhat, ja kannabikseen tasan nolla, niin en olisi huolissani mistään muusta kuin yhteiskunnan asenteesta kannabista kohtaan. Terveydelle kannabis ei ole vaarallista, vaan ainoastaan vapaudelle ja lompakolle sen kriminalisoinnin johdosta.

Suosittelen edottomasti kaikkia välittömästi lopettamaan tupakan polttamisen ja alkoholin juomisen, sillä ne ovat miljoona kertaa vaarallisempia harrastuksia kuin kannabiksen käyttö. Kannabista ei tietenkään kannata polttaa, koska riskit keuhkolle ovat samat kuin tupakassa. [Poistettu hehkutusta -Päihdelinkin moderaattori]

Hei!

Aloittajalle: Saat ehkä apua jo siitä, että lueskelet tarinoita täältä Kotikanavalta. Riippuvaisen läheinen kärsii aina melko samoilla tavoilla, oli riippuvaisen riippuvuuden kohde mikä tahansa. Puhutaan mahdollistamisesta ja läheisen itsensä sairastumisesta. Voimia sinulle, toivottavasti löydät oikeat ratkaisut.

Puutarhuri-pitkä lista numeroita-: Minusta olet oikeassa tupakan ja alkon suhteen. On kuitenkin todella ikävää, että tulet tänne vähättelemään kärsivän läheisen kokemuksia. Siihen sinulla ei ole mitään oikeutta, oli mielipiteesi mikä tahansa. Kotikanavan tarkoitus on auttaa meitä läheisiä, eikä glorifioida jotakin ainetta, joka tekee toisten ihmisten elämästä helvettiä. Vitamiinilisien nauttiminen kun harvemmin vetää perhe-elämän ja läheisten hyvinvoinnin vituroilleen.

Luulen tajuavan pointtisi, mutta nyt ei ollutkaan kyse siitä että pelkäisin/luulisin mieheni kuolevan kannabiksen käytön takia.

Vaan siitä että meillä on pieni lapsi, ja kannabis suomessa päihdekäytössä edelleen laitonta. Ja meidän taustojemme takia olemme olleeet todella tarkan seurannan alaisena lapsen syntymän jälkeen. Minusta tähän kuvioon ei vaan sovi päihteet, oli se päihde sitten kannabis tai joku muu. Varsinkin jos homma lipsuu samantien säännölliseksi käytöksi, niinkuin meillä on käynyt,.

Olen kysynyt häneltä syitä tuohon poltteluun ja siihen miksi pystyi aiemmin olemaan polttamatta, niin hän tunnusti polttaneensa “pari kertaa” myös kuntoutuksemme aikana. En siis tiedä kuinka pitkään oli sitten yhtäjaksoisesti polttamatta, veikkaan kuitenkin useita kuukausia.
Sanoi sen olleen aivan eri asia olla siellä selvinpäin, laitosolosuhteissa, tiukkojen sääntöjen keskellä, kuin nyt täällä kotona, jossa kaikki houkutukset ja mahdollisuudet ovat lähempänä. Ymmärrän tämän. Olenhan itsekkin entinen käyttäjä.
Homma muuttui kuitenkin tällaiseksi säännölliseksi siinä vaiheessa kun minä tyhmänä menin sanomaan etten pitäisi sitä niin pahana jos joskus polttaisi. Ennen sitä oli siis jo poltellut joitakin kertoja salaa minulta, mutta sitten kun sai ns. luvan siihen, niin tuntui että heti meni överiksi.
Olin silloin jotenkin ihan rikki sen hänen lääke retkahduksensa vuoksi, että olin valmis lupaamaan ja tekemään lähes mitä vain ettei minun enää koskaan tarvitsisi kokea samaa. Nähdä häntä sekaisin, ilmottaa a klinikalle, sossupalaverit yms… Tein silloin hyvin selväksi että vetämistä en tule koskaan enää hyväksymään, mutta Ajattelin että jos hän joskus polttaisi, ei ehkä tekisi niin paljon muuta mieli.

Hän on sanonut että pilvenpoltto on hänen tapansa rentoutua, hän kun ei alkoholia käytä päihtymistarkoituksessa kuin hyvin hyvin harvoin. Tästä olen tottakai hyvin onnellinen.
Hänellä ei myöskään ole ystäviä, niinkuin minulla.
Minulla on kavereita joille jutella jne, hänellä on pilvi. Hän ei myös pidä pilveä “minään”, eikä koe siitä olevan mitään haittaa.
Hän on luvannut että jos jää kiinni niin sitten lopettaa. en sitten tiedä pystyisikö tosipaikan tullen niin tekemään.
Siinä joitakin syitä joita hän on polttamiselleen kertonut. En tiedä onko masentunutkin, välillä vaikuttaa siltä.
Kun hän polttaa ei hänen käytöksensä paljoa muutu, ehkä on rauhallisempi ja hieman “hilpeämpi” kuin muuten.
Yleensä kuitenkin huomaan pienistä merkeistä että milloin on polttanut, ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Haittavaikutukset ovatkin enempi meidän väliseen luottamukseen liittyviä ja valehtelu yms. Ja tietty kärttyisyys silloin kun ei voi polttaa. Ja suurin ongelma juuri tuo käytön laittomuus.

Välillä taas olen enemmän huolissaan hänen suhtautumisestaan/asenteestaan pilveä kohtaan, kuin itse polttamisesta. Hän puhuu siitä kuin se olisi hänelle kuin uskonto. Ja välillä tunnen jääväni täysin kakkoseksi kyseiselle kasville. Tunnen että hän viettää ennemmin pilvensä kanssa aikaa kuin minun, ja vähät välittää kuinka pahasti minua sanoillaan, teoillaan, ja tyhjillä lupauksillaan loukkaa. Pääasia että on kukkaa.

Tästä huolimatta hän on muuten kuitenkin hyvä isä lapsellemme ja rakastan häntä. Olen uhannut että josse mitään muutosta tapahdu, ennenpitkää hän saa muuttaa pois. tai minä ja lapsi muutamme. En vain tiedä kuinka pystyisin lopulta noin ison päätöksen tekemään.
Välillä tuntuu itsestänikin, että vaadinko sittenkin liikaa, ja onko vika sittenkin omassa päässäni…Hän on kuitenkin lopettanut kaiken muun. Se ei ole ollut helppoa minulle, eikä varmasti hänellekkään ja silti hän on siihen pystynyt… Se kertoo jotain. Hän on tehnyt ison työn meidän perheemme vuoksi. Mutta ehkä se onkin yksi syy miksi minun on niin vaikea ymmärtää, että jos pystyy kaikki muut vahvemmat aineet lopettamaan niin mikä tässä kannabiksessa on niin vaikeaa, että sitä ei. Hän itse on sanonutkin että ei halua lopettaa kokonaan, ei näe syytä miksi pitäisi lopettaa…Tätä en ymmärrä…

Kirjoitan taas myöhemmin lisää…

Tuo teidän tilanteenne kyllä kuulostaa hankalalta :confused: Jos et kuitenkaan ole valmis ehdottamaani “tiukkisteluun” (koska hän on hyvä isä lapsellenne, haittoja ei pahemmin ilmene ja häntä rakastat sekä aikaisemmat uhkailutkaan eivät ole tehonneet), niin oletko itse ajatellut muuttavasi perspektiiviä hänen poltteluunsa?

Omassa parisuhteessani lääkekäytön aloittaessani meillä oli hiukan saman tyyppisiä ongelmia. Kumppanini oli hyvin huolissaan laittomuudesta ja polttomääristäni sekä mahdollisista tulevista haitoista. Itse ajattelin silloin (n.2 vuotta sitten), että ainoa tapa saada hänet vakuuttuneeksi asian “järkevyydestä” oli lopettaa turhat puheet ja ihan konkreettisilla teoilla/käytöksellä näyttää, että ongelmia ei ilmene (kuten ei sitten ole ilmennytkään). Nyt hän omien sanojensa mukaan osaa hyväksyä täysin lääkekäyttöni ja ymmärtää miksi sitä tarvitsen sekä miksi suhtaudun siihen hieman fanaattisesti (pelastihan se henkeni).

Oletteko keskustelleet siitä mistä tämä epäluottamus suhteessanne kumpuaa? Voisiko olla mahdollista, että jos sinä muuttaisit suhtautumistasi tähän asiaan suhteenne kohentuisi? Kerrot, että hän mieluummin seurustelee ja viettää aikaansa kukkiensa parissa kuin sinun kanssasi. Voisiko tämä mitenkään johtua siitä, että sinä tuomitset hänen toimintansa ja hän kokee ettei voi polttaneena olla luonnollisesti kanssasi?

Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että hamppu on tärkeä asia miehellesi (ja tuskin saat hänen päätään käännettyä). On varmasti vaikea ymmärtää miten pajauttamisen lopetus voi olla niin vaikeaa verrattuna koviin huumeisiin, mutta entäpä jos miehesi todellakin kokee saavansa hampusta enemmän kuin menettää? Tämä kasvi on kuitenkin lähtökohtaisesti lääke jolla on vain sivuvaikutuksena se päihtymisen tunne (joka katoaa säännöllisessä käytössä). On sinällään hassua, että tuomitset miehesi polttelusta vaikka kuitenkin itse käytät korvaushoitolääkettä (joka on kova huumausaine). Tietystikkään se ei teitä kumpaakaan päihdytä koska olette tottuneet opioideihin ja se toimii teillä nimenomaan lääkkeenä. Mutta lääkkeenä mihin? Ilmeisesti siihen, että ei tarvi jatkaa sitä huumausaine helvettiä ja olla ns. “kentällä”. Mitäpä jos kannabis toimii miehelläsi hieman samaan tapaan sen korvaushoitolääkkeen rinnalla? Asiaa muuten tutkitaan tällä hetkellä kovasti maailmalla fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4kekannabis

Ymmärrän harvinaisen hyvin tämän laittomuus aspektin hankaluuden sekä elämäntilanteenne ongelmallisuuden (korvaushoidossa ja sossujen silmätikkuna ei pahemmin kärsisi pajautella). Mutta en itse voi tässä teidän tilanteessanne nähdä muita vaihtoehtoja kuin, että lähdet tälle “tiukkistelu linjalle” (ja toteutat myös ne uhkaukset jos menet sellaisia antamaan jos miehesi ei muutu) tai sitten pyrit itse sopeutumaan tilanteeseen ja ymmärtämään miehesi käytöstä (tuskin hän sinun mieltäsi pahoittaakseen polttelee). Tämä teidän nykytilanteenne kuulostaa kaikista huonoimmalta vaihtoehdolta ja tälläinen ristiriitatilanne myös aivan varmasti vaikuttaa ja alkaa vaikuttamaan entistä enemmän myös lapseenne kun hän tuosta hieman kasvaa.

Ps. Oletko miettinyt muuten asiaa miehesi kantilta? Miltä mahtaisi tuntua jos oma rakas suhtautuisi itselle hyvin tärkeään asiaa erittäin negatiivisesti? Ei ymmärtäisi, eikä pystyisi hyväksymään sinua sellaisena kuin olet ja kaiken lisäksi vielä mahdollisesti haluaisi erota ja viedä mahdollisuuden toimia täyspainoisena isänä lapselleen?

Tähän täytyy sanoa, että vaikuttaa piitsu ettet lainkaan ymmärrä mistä puhut. On täysin eri asia juoda kaljaa säännöllisesti kuin pajautella säännöllisesti (addikti itsekkin on varmasti asiasta samaa mieltä). Ensimmäisessä vaihtoehdossa ihminen myrkyttää alituiseen kehoansa ja psyykettään liuottimella (ja kovalla huumausaineella) ja toisessa stimuloidaan myrkyttömillä kannabinoideilla meidän ihmisten kannabinoidijärjestelmää kehossamme ja vaikutukset ovat tunnettuja.

Kaikkia ihmisiä kannabis ei todellakaan passivoi, tämä on juuri sitä propagandan (ja leffojen) aiheuttamaa vääristynyttä mielikuvaa. Tottakai se joillekin sitä tekee, mutta ketjun aloittajahan juuri itse on kertonut, että mies on hyvä isä lapselleen ja kykene toimimaan suht normaalisti (käymään myös töissä).

Ihan al-anoon kamaa eli pitää irrottautua. Yrittää pitää toisen ongelma hänen omanaan.
Se vain on hankalaa jos oma lapsi viedään sitten?
Mut kyllä mä noille pilven puolustelijoille sanon, että ihan vastaavaa kuraa se on katsoa sellaista velttoa hihittelevää ilmansyytä hilpeää tai erityisen syrjäänvetäytyvää hiissaajaa kämpillään, kuin katsoa kaljaa kittaavaa velttoa hihittelevää ilman syytä hilpeää tai erityisen syrjäänvetäytyvää puliukkoa. Puliukko tosin haisee pahemmalle.
Kun toiset ottaa “ihan vaan lääkkeeksi” ja toiset on keksineet selityksen että kun vedän tätä huumetta niin pysyn pois toisista huumeista…Sen mitä olen pössyttelijöissä ja alkkiksissa nähnyt yhteistä aina on että selitykset on niin jumal-auta viimeisen päälle tieteellistä että ne voisi kirjoittaa tästä päihteestään ja sen sopivuudesta juuri heille vaikka kirjan.
KUKAAN ei voi kenellekään sanoa näin henkilökohtaisessa asiassa että “olet väärässä, piste”…
ja niille raamatun pituisille selityspuheillehan ei loppua tulekaan koskaan.
JOten ainut lähestymistapa on jälleen että mitä minä siedän, mitä minä jaksan, ja mikä minulle on hyväksi ja minkä ratkaisun pystyn tekemään vahingoittamatta ketään pahemmin, mutta silti turhaa sääliä tuntematta olla rohkeakin.
Mä suosittelisin aloittajalle tuollaisesssa patti tilanteessa (pössyttelyä puolustava addikti on erittäin vahva “vastustaja”) vertaistukea. Ihan siis anonyymiä vertaistukea läheisille, että saa rauhassa ratkoa tuota koska tuolle ei oikeen voi tehdä mitään, eikä mikää varmaan sen miehen päätä ainakaan käännä, niin saisi oman sisäisen rauhan takaisin ja voisi tehdä ratkaisuja joiden kanssa pystyy jatkossa elämään ja rauhoittumaan: Oli se sitten hyväksyä tai tehdä jokin pesäero.

Kukaan ei voi pössyttelijälle sanoa että hänellä on ongelma jos hänellä ei ole.
Mutta ei kukaan voi sanoa sullekaan, että sulla ei olisi ongelmaa.
siinä molemmat ylittää rajan, kun kertoo toiselle mikä hänen ongelmansa on.
Jokaisella on se oma henkilökohtainen totuutensa, ja sehän täytyy meidän uskoa.
Mut mä en usko että pössyttelijän antama vakuutus “ei ole ongelmaa” riittäisi ainakaan vastaavassa tilanteessa poistamaan mun pahan olon.
Kun paha olo syntyy, ei sitä taiota pois kuten esim mun mies tyypillisesti “Kato ei ole mitään ongelmaa niin ei sulla sit ole paha mielikään”.:smiley:
Mut en mäkään voi sanoa, että mun paha oloni tarkoittaa että “sulla on alkoholi/pössy/nettiriippuvuus ongelma”
Jokaisen on valitettavasti itse tiedettävä ne omat ongelmansa, ja noudatettava niitä.

Iltaa,

Heti alkuun kommentoin tähän Soi Kannel- kommenttiin. On tietysti hienoa että sinä olet (ilmeisesti?) löytänyt kannabiksesta lääkkeen joihinkin vaivoihisi. Itse en tunne ketään lääkekäyttäjää. Ilmeisesti “Addikti Itsekin” ei myöskään puhu miehensä lääkekäytöstä, vai olenko ymmärtänyt väärin? Korjatkaa ihmeessä.

Vertaukseni kaljanjuontiin on toki ihan eri asia, mutta yhtäläistä näiden molempien käytössä on mielestäni se, että jos joku perheenjäsen kärsii on perheessä silloin ongelma. Yhtälailla sen aiheuttaja voisi olla vaikka peliriippuvuus tai vaikka riippuvuus urheiluun tai seksiin tai mitä hyvänsä.
Erityisen mutkikkaaksi ja huolestuttavaksi ketjun aloittajalle tekee tilanteen jos se saattaa aiheuttaa pelkoa lapsen huostaanotosta.
Pilvenpoltto on tavallaan helpompaa, koska se ei haise samalla tavalla kuin alkoholi, silti en vähättelisi kummankaan negatiivisia vaikutuksia. Molemmissahan on myös positiivisia vaikutuksia, jos ainetta käyttää ns kohtuudella(mitä se sitten ikinä kullekkin on…).
Mutta mullahan ei ole omakohtaista kokemusta miltä tuntuu olla koukussa pilveen, joten en tiedä. Mulla on kyllä ollut elämäni varrella useita ja useita pilvenpolttaja poikakavereita ja kavereita, en näkisi että vuosikymmenten pössyttely on heitä elämässään mitenkään edesauttanut tai elämänlaatuaan kohentanut. Passivoitumisen olen nähnyt ja kuinka pössyttely on monilla ajanut muidenkin päihteiden käyttöön . tosin onhan vaikutin voinut oll ajokin muukin, mistä sitä varmaksi tiedä.

Juurikin näin :stuck_out_tongue:

Kuka sitä nyt näkisi mitään negatiivista omassa parhaassa kaverissaan. Munkin mies on ennenvanhaan sanonut että hän juo kaljaa vain janoon tai koska vaan tykkää sen mausta. Sixpäkki isoja kaljoja ei myöskään hänen omien sanojen mukaan aiheuta hänessä mitään tuntemuksia eikä aamuväsymyksiä jne… :laughing: Uskokoon ken tahtoo! Kalja on ilmeisen huono janonsammuttaja kun sitä pitää juoda sitten niin paljon. Vichyä jos juo, niin riittää paaaaaljon vähemmän. Järki sanoisi silloin että kannattaa juoda sitä vichyä, olisi niin paljon halvempaakin :wink: :sunglasses:

Addikti itsekin, oletko tosiaan ikinä ajatellut tuota al-anon vaihtoehtoa?

Mä ymmärrän huolesi ihan täysin, mistä sitä voi koskaan olla vakuuttunut ettei tuo pössyttely aiheuta jossain vaiheessa jotakin muuta käyttöä tai haittaa. Se että on toi sossukuvio niin huh huh mikä pelko ja ahdistus sulla varmaan on :frowning: Sitä kun lapsia saatuaan ajattele asioita niin uusin silmin ja eritavalla.

Voimia!

-Tao tao eli Piitsu ei kirj.

Juu, kyllä olen löytänyt ja asiasta voi enemmän lukea tämän ketjun ensimmäisen viestini linkistä, joten ei siitä tässä sen enempää.

Addikti itsekkin ei ole puhunut mitään varsinaisesta miehensä lääkekäytöstä. Syitä joita on tullut esiin on ollut miehen halu rentoutua juuri tällä tavalla (eikä hän halua käyttää mitään kovia huumeita johon myös tietysti etanolikin kuuluu). Minusta vaikuttaa yleisesti ottaen siltä, kuten ensimmäisessäkin viestissä totesinkin, että mies on psyykkisesti kovin koukussa hamppuun. Mutta minusta tärkeää olisi tietää käyttääkö mies kannabista päihdeongelmansa korvaushoitolääkkeenä tiedostamattaan? Tälläisen kuvan nimittäin saa helposti ketjun aloittajan teksteistä.

Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi, että jos joku perheenjäsen kärsii toisen toiminnasta on perheessä vakava ongelma. Puhumattakaan, että pitäisi pelätä lapsen huostaanottoa joka tässä tapauksessa on ihan konkreettinen vaara (vanhemmat entisiä narkomaaneja jotka korvaushoidossa joten eipähän sitä paljon enempää voi olla sossujen suurennuslasin alla, joka tietysti yleisesti ottaen on hyvä asia).

Minäkään en missään nimessä halua väheksyä kannabiksen mahdollisia haittavaikutuksia tai riippuvuusriskiä, mutta kannabis ja etanoli eroaa hyvin paljon lähtökohtaisesti toisistaan siinä, että ensimmäinen voi toimia ihan oikeasti lääkkeenä (tai joillekin hyvin haitattomana päihteenä) kun taas toinen ei todellakaan voi, varsinkaan jos sitä käyttää ahkerasti (paitsi alkoholistin omassa mielikuvituksessa). Tietysti alkoholiakin voi käyttää asiallisesti ja ilman haittavaikutuksia silloin kun sitä ihan aidosti kohtuukäytetään. Tällöin se voi antaa ongelmattomalle ihmiselle enemmän kuin se ottaa.

Ketjun aloittajan tilanne on kyllä niin hankala, että vaikea tuohon tilanteeseen on antaa mitään yksinkertaista neuvoa muutakuin, että jotakin on mielestäni asialle tehtävä.

Ps. Et sinä Tao Tao sittenkään ilmeisesti ole aivan pihalla mitä tähän kyseiseen kasviin tulee :smiley:

Alkoholissa ja pössyssä on yhteistä kans se, että molempien koukkukäyttäjät on niitä että läheiset voi selittää maailman tappiin että “hei sun maksasi poksahtaa tuota menoa”
tai “saat pössykohtauksen ja lapset viedään”…
kun on koukussa, ei ole seurauksia joita pelätään etukäteen.
Alkoholisteista voi oppia sen että vaikka alkoholi ON kiistaton myrkky, ja päinvastoin kuin pössyn niin alkoholin vieroitusoireisiin ja sairauksiin VOI kuolla ihan fyysisien syiden takia, niin ei nää terveysseikat montaakaan alkoholistia riitä vakuuttamaan tietyssä sairauden vaiheessa.
Eikä riitä syyksi lopettamieselle se, että siksi kun läheinen pyytää, ei edes vaikka pieni lapsi ottaisi kädestä kiinni ja pyytäisi.
Ei mikään.
Pössystä riippuvaiset ei ole tavallaan tavoitettavissa minkään suhteen, mutta ei ne olisi kuitenkaan jos jotain ainetta haluaa käyttää, niin tuntuu olevan että läheisellä se ongelma on, ei käyttäjällä. Mun mielestä edelleen niitä oikeutuksia omalle ololle ei tarvitse olla huoli toisen terveydestä…vaan ihan oma terveys riittää.

Kiitos teille kirjoittaneille, olette herättäneet minussa monta ajatusta!

Riippuvuus pilven polttamisesta on hirmuisen hankala kysymys… ilmeiset haita läheiselle ovat pienemmät kuin viinassa, ei känniörvellystä vaan hiljaista makailua sohvalla. Rahaa kuluu kuitenkin paljon ja masentuneen oloinen makailu puuduttaa. Harvempi juoppo hehkuttelee viinan maulla mutta pilven polttamisessa sen sijaan kehuskellaan eri lajikkeiden eroja ja luetellaan, mitä sairauksia polttamisella voidaan kenties välttää tms. sen kuuntelu on raskasta kun samaan aikaan toivoisi itse, että käytäisiin töissä ja harrastettaisiin liikuntaa pelkän makailun sijaan.

Läheisenä haluaisi tukea lopettamisyritystä, mutta se tuntuu vaikealta, kun toinen on kuin perseeseen ammuttu karhu… läheisen pitäisi olla kotona tukemassa mutta sinne ei uskalla mennä kun pelkää, että sattuu kun onkin vahingossa käyttänyt väärää kattilaa tms.

Vaikka poltteluun ei kukaan kuolekaan niin haitatonta se ei ainakaan näin läheisen näkökulmasta ole!

En halua väheksyä eri lajikkeiden eroja/potentiaalia tai mahdollisia yksilöllisiä lääkinnällisiä vaikutuksia, mutta miehesi toiminta kyllä vaikuttaa hyvin tyypilliseltä addiktin toiminnalta ja hän ei ilmeisesti kykene/halua nähdä kannabiksen haittavaikutuksia itselleen ja perheelleen. Rahan meno (+random lajikkeiden käyttö, ei siis voi itse kontrolloida vaikutuksia täysin), passivoituminen, ärtyisyys kun ei polta, sossun silmätikkuna oleminen(oleellinen huostaanoton riski) ja oman kumppanin mielipiteiden/tunnetilojen väheksyminen.

Minusta tuossa on jo sen verran selkeitä haittavaikutuksia, että minä sinuna lähtisin etsimään lapsen kanssa ihan toisenlaisia kuvioita enkä muutenkaan haluasi elää jatkuvassa huostaanoton pelossa. Se lapsi kuitenkin kannattaa laittaa etusijalle ja tälläinen meno varmasti alkaa vaikuttamaan häneen yhä kiihtyvällä tahdilla kun hän tuosta kasvaa…

Ps. Varmasti kannabinoidit voivat mahdollisesti ehkäistä joitakin sairauksia, mutta aivan varmasti niitä sairauksia ehkäisee paremmin/tehokkaammin liikunta, terveellinen ruokavalio ja terveet sosiaaliset suhteet niin ystäviin kuin läheisiinkin.

Pss. Tämä ylläoleva kirjoitus siis ketjun aloittajalle jos hän sattuu tämä “vierailija_” olemaan (muuten kirjoitukseni voi ottaa näin ihan yleisenä mielipiteenä).

Ettei koko asia menisi jälleen kannabis vs. alkoholi -keskusteluksi voitaisiin ehkä puhua vain päihteidenkäytöstä? Jos kumppanisi päihteiden käyttö häiritsee perhe-elämää ja lasten hyvinvointia on viisasta hakeutua itse läheisten ryhmiin. Vain auttamalla itseäsi voit auttaa muita myöhemmin (nk. happinaamari-teoria). Tulin eilen työmatkalta ja sain lentokoneessa taas muistutuksen siitä, että happinaamari pitää laittaa ensin itselle :slight_smile:

Kiitos kaikille vastanneille, en ole hetkeen käynyt täällä lukemassa kun on ollut muka niin kiirettä, ja puhelimella kirjoittaminen hankalaa… Aina tulee älyttömästi kirjoitusvorheitä jne…

Meillä tilanne pysynyt miehen pilven polton suhteen suht ennallaan, eli n.3 kertaa viikossa kotona illalla ja siihen sitten päälle vielä ne päivisin tapahtuvat mistä minä en tiedä. Taukoja ei ole ollut, enkä ole sellaisia viimeaikoina jaksanut olla vaatimassakaan. Sehän on nähty monta kertaa ettei tule onnistumaan, ainakaan minun toiveestani. Tosin itse muutaman kerran oma-aloitteisesti luvannut ettei huomenna polta tai polttaa vaan 1-2 x viikossa, mutta aina on joku selitys miksi täytyykin polttaa. “eilistä ei lasketa, oli niin huonolaatuista” “poltin vaan vähän” jne. Tuntuu että kusettaa enemmän itseään kuin mua noilla selityksillä.

no tässä on nyt tullut hiukka muitakin murheita kuin tuo kannabis. Selvisi että mies retkahtanut taas lääkkeisiin, en tiedä monta kertaa mutta ainakin useamman kerran on ollut niitä hommaamassa. Väittää ettei ole aina edes onnistunut. Tunnen itseni niin tyhmäksi, miten en ole muka huomannut?? Mies väittää etten ole ollut kotona, mutta en enää tiedä mitä uskoa. Muutamia kertoja olen hänen käytöstään ihmetellyt (mm.normaalia väsyneempi, välillä taas todella puhelias jne.) mutta olen luottanut ettei enää muuta menisi vetämään, enkä siksi tosissani ole epäillytkään. Nyt tuntuu että luottamus mennyt ihan totaalisesti. Tuntuu pahalta meidän koko perheen puolesta. Välillä tulee fiilis, että mitä helvettiä minä teen kaikkeni että asiat olisi hyvin, pysyn selvin päin yms, kun toinen touhuaa selän takana vaikka mitä. Miksen minäkin sitten voisi käyttää? Edes kostoksi. Rakastan lastani enkä aio varmasti omilla teoillani häntä riskeerata, mutta väkisinkin on itselle tullut välillä hirveät himot vetää. Tuntuu niin pahalta tämä kaikki.

Mies ei ole puhunut minulle mitään että kukaan olisi hänelle tarjonnut mitään eikä että olisi edes tehnyt mieli käyttää. Kuulin aivan toisaalta näistä asioista ja vasta kun jäi kiinni valehtelusta niin myönsi käyttäneensä lääkkeitä jotka ei näy seuloissa. En tiedä miten saamme suhteemme kuntoon, luottamus molemmin puolin yms, vai saammeko mitenkään. Oliko kyse vain muutamasta retkahduksesta vai ajatteleeko mies että käyttäminen silloin tällöin on ok, niin kauan kun ei jää kiinni, seuloissa, tai kotona. Vastaus tulee varmaan ajan kanssa, näin toivon. Olen alkanut yhä enemmän henkisesti valmistautua siihen että jään vielä lapsen kanssa kahden. Sydämmestä puristaa ajatellakkin eroa, mutta jos sama meno jatkuu vaarannan vielä myös oman raittiuteni ja samalla minulle rakkaimman ihmisen, lapseni…