Heippa kaikki vähentäjät!
Olen 26-vuotias nainen ja nyt yhden katastrofaalisen viikonlopun jälkeen tullut siihen tulokseen, että minun on pakko tehdä jotain humalahakuiselle juomiselleni. Taustaksi, olen ekat humalat juonut ehkä 16-vuotiaana ja sen jälkeen käyttänyt alkoholia satunnaisesti. Nuorempana en ollut kova bilettäjä, koska minulla on emetofobia ja pelkään oksentamista. Tämä hillitsi juomistani, kun en missään nimessä halunnut että alan voimaan pahoin.
Kun muutin opiskelujen perässä uudelle paikkakunnalle enkä saanut kavereita, aloin viikonloppuisin juomaan yksin. Ostin viinipullon ja join sen viikonlopun aikana - tämä oli vielä aika harmitonta, vaikka toki neljä pulloa kuukaudessa on paljon. Määrät ovat kasvaneet hiljalleen, aloitin 0,75l viinipulloilla, jossain vaiheessa siirryin litran pulloihin ja välillä ostin tonkan jonka join viikonlopun aikana. En ole yksin juodessa ikinä kovassa humalassa enkä kärsi krapuloista. Viikolla en juo oikeastaan ikinä. Jos tapaan kumppaniani, käyn työpaikan juhlissa tai tapaan vanhoja kavereitani ja ohjelmassa on jotain mihin liittyy alkoholi, juon aina liikaa. Tämä on uusi, ehkä noin 1,5 vuoden sisällä kehittynyt ongelma, koska olen yhtäkkiä alkanut juomaan todella nopeaa tahtia - kun muut juovat ekaa viinilasia, mulla on jo kolmas menossa. Jossain vaiheessa huomaan olevani tosi humalassa, tämä tulee aina tosi salakavalasti kun yhtäkkiä se kaikki nopeasti kitattu alkoholi kihahtaa päähän. Seurauksena aina se, että teen tai sanon jotain noloa tai pilaan oman iltani ihan vaan sillä että olen niin kovassa humalassa. En juo humalahakuisesti kovinkaan usein, mutta en vaan enää nauti siitä yhtään, kun se ei ikinä jää sellaiseen “kivaan” humalaan vaan olen aina ihan liian kännissä.
Nyt viikonloppuna tapasin kumppanini parin kuukauden tauon jälkeen ja ajatuksen oli pitää kiva koti-ilta, juoda viiniä ja kokkailla. No, itsehän vedin viiniä melkein kaksi pullollista ja olin lopulta niin humalassa että oksensin ja sammuin. Krapula jatkuu edelleen, kaksi päivää tuon jälkeen - henkinen krapula varsinkin nyt pari päivää myöhemmin ihan kamala. Nyt on sellainen olo, että en voi enää jatkaa näin, on pakko saada joku kontrolli siihen, että miten paljon juon. Haluaisin edelleen pystyä juomaan lasin viiniä ruuan kanssa tai joskus siiderin kun katson telkkaria. Sinänsä tuo ei edes ole ongelma, jos en osta isoja määriä alkoholia kotiin. Jos ostan yhtän siiderin, niin juon sen yhden ja jatkan iltaani. Mutta jos tiedän että kotona on viiniä vaikka pullollinen, niin se uppoaa aika nopeasti. 3-4 lasin jälkeen on niin hyvä fiilis että haluan lisää ja sitten kohta olenkin sammumispisteessä. En tiedä saiko tästä sekavasta selityksestä mitään irti, mutta pointtina siis tosiaan se, että haluan lopettaa humalahakuisen juomisen, koska humala menee aina överiksi. Haluaisin siis, että voisin juoda vaikka ravintolassa lasin viiniä, joskus juhlistaa kavereiden kanssa parilla drinkillä, mutta en halua juoda humalahakuisesti. Koen, että olen suht. aikaisin havahtunut ongelmaani ja luulen että muutos on ihan mahdollinen. Minulle ei ole kehittynyt mitään haitallisia tapoja liittyen alkoholiin, en esim. ikinä juo tasoittavia, en ole joutunut perumaan menoja humalan tai krapulan takia eikä kukaan läheiseni ole huomauttanut juomisestani.
Oma äitini on alkoholisti ja myös isäni käyttää alkoholia liikaa. Äitini isä oli myös alkoholisti, joten jonkinlainen sukurasite löytyy. Haluaisin itsekin lapsia, mutta ensin on tehtävä jotain tälle juomiselle. Tiedän miltä tuntuu katsoa vanhempien juomista, enkä halua että omat lapset joutuvat seuraamaan samaa vierestä.
Tämä oli pitkä ja sekava selostus, mutta sain nyt ainakin jotenkin ajatuksiani ulos.
