Hei Niinuska kiitos palautteesta, ei minua ole pelit alkaneet kiinnostamaan päin vastoin, haluaisin että kaikki joille se on ongelma pääsisivät siitä eroon ja saisivat elää parempaa elämää. Ei jatkuva paapominen ja ymmärtäminen peliongelmaista auta.Kyllä minun tarkoituksenani oli lähinnä auttaa muitakin kuin tuomita. Miten itse näen että peliongelmasta voi selvitä on se että käy tietenkin läpi sen miksi tähän on joutunut mutta sen jälkeen asettaa itselleen selkeän tavoitteen mihin pyrkiä. Se että ei tee selkeää päätöstä pelien lopettamisesta ei helpota asiaa yhtään. En halua tietenkään ketään määräillä kaikki saa tehdä elämälleen aivan mitä haluaa, jos haluaa ajaa molemmilla raiteilla niin siitä vaan.
Vielä PT_:lle ehkä halusin tietoisesti provosoida tuolla Valtin jakamisella. Mielestäni peliongelma on niin vakava asia että se pitää ottaa tosissaan jos siitä aikoo selviytyä. Sinun tuo uusi ajattelu mikä sinulla on viime aikoina ollut on mielestäni juuri oikea suhtautumisessa rahapeleihin. Minäkin kannustan mielelläni uusia tulijoita jotka haluavat päästä peliongelmista eroon mutta kyllä minulla alkaa olla vaikeuksia myötäelää jos ihminen haluaa olla kuin pyörreoven välissä.
Samaa mieltä pelit poikin kanssa. On jotenkin jännä, kun itse päässyt vähän pidemmälle tämän pelien lopettamisen kanssa ja lueskellut tuhansia muiden tekstejä niin alkaa jo heti ensimmäisistä teksteistä huomaamaan kuinka tosissaan ja missä vaiheessa lopettamista kukin kirjoittaja on. Monet alkavat kirjoittamaan kun tajuavat, että on peliriippuvainen ja asialle täytyy jotain tehdä, mutta sitten katoaa, koska tuosta on vielä usein pitkä matka siihen, että oikeasti on valmis siihen lopettamiseen ja kohtaamaan kunnolla kaikki möröt. Itsekkin tiedostanu oman ongelmani vuosikaudet, mutta ei ole vaan halunnut hyväksyä tosiasioita ja mitä kaikkea se vaatii, jotta tästä paskasta irti pääsee. Uskon kuitenkin, että jokaisella tulee se oma pohja lopulta vastaan ja sitten herätään työntekoon. Toisten pitää vain käydä syvemmällä kuin toisten. Pääasia, että kaikki menee kohti sitä lopettamista ja jos ei ole valmis luopumaan peleistä niin silloin pelaamalla mennään kohti sitä omaa pohjaa eikä millään muulla. Niin se alkoholisteillakin pullon pohja vastaan tulee ennemmin tai myöhemmin. Kaikki pystyy lopettamaan kunhan oikea tahtotila ja tukiverkosto löytyy. Itselläkin vasta reilu 2,5kk takana pelaamattomuutta, mutta päivä ja viikko kerrallaan se menee eteenpäin. Joutuu vain tekemään päätöksen että ei enä ikinä mitään peliä ja tekemään aivotyötä ja oikeita ratkaisuja yksi kerrallaan…siitä se lähtee jos on lähteäkseen…
therikulla taas hyvä vastaus. Puhutaan pohjakosketuksesta, mutta pohjakosketusta ei välttämättä tule koskaan. Kyllä moni on menettänyt kaiken peleille, ja vielä niillä vähillä rahoilla pelaa kaiken. Pohjakosketus on ikävä kyllä joskus vasta se viinmeinen eli kuolema. Siinä sivussa kärsivät peliriippuvaisen läheiset, ja sukupolvien ketju on valmis toistumaan jollain muulla riippuvuudella.
Tarvitaan se oivallus. Sain sen omassa ketjussani vähittelen ja viimeinen oli se likainen raha Niinuska ( ihana sinä!) . Tarvitaan totaalinen silmien avautuminen. Tai minä ainakin tarvitsin sen.
Myötätunto ja myötäeläminen. Meitä, jotka olemme saaneet oivalluksen vaikka tuskaisina yhtälailla vain käperryimme siihen omaan tuskaamme ja ehkä katkerina, tosi katkerina, menetestä ajasta, rahasta, mielenrauhasta, oman aikamme, niin meitä tarvitaan heitä tukemaan. Sitä varten vertaistukiryhmä on.
Ja kun on itse kokenut masennuksen ja ahdistuksen, ja tämän peliriippuvuuden, voi antaa neuvoja omalta kantiltaan.
Liian paljon näkee täällä keskusteluja, kun ihminen on toipunut itse, ettei enää laita mitään viestiä perään, ja kuulumisia. Meitä on niin moneksi ihmisiä täällä maapallolla tallaamassa. Monille on tärkeintä vain oma itsensä. Voi olla, että minullakin kirjoittaminen jossain välissä jää. Tästä tuli vasta keväällä turvallinen palsta kirjoitella rekisteröitymispakon takia. Muut saivat sellaista ryöpytystä osakseen, etten ikinä uskaltautunut tänne avautumaan ennen tätä toukokuuta. Voi olla, että moni heistä on niitä, jotka häpeävät niin paljon, etteivät edes halua rekisteröityä.
Palopuhe tästä taas… Muuten pidän sitä musanurkkaa täällä.
EDIT: poistin turhat löpinät lopusta
Kirjoittelin tuossa aamulla aika kovaa tekstiä, en tekstiäni varsinaisesti ole muuttamassa, mutta se ehkä unohtui minulta että tämä Valtti on tarkoitettu paikaksi mihin kaikki ovat tervetulleita purkamaan pettymystään ja pahaa oloaan johtuipa se pelihäviöistä tai velkaongelmasta tai niistä johtuvista parisuhdeongelmista eli mistä vain mikä liittyy pelaamiseen…
Pahaa oloa olen itsekkin tänne saanut purkaa ja varmaan puran edelleenkin tulevaisuudessa. Se mitä halusin korostaa oli se että kun pelaamisesta alkaa irrottautumaan on sen eteen hyvä tehdä töitä ja sitoutua päätöseen ihan itse.
Päätös ei tahdo pitää jos se tulee ulkopuolisen painostuksen vuoksi, se pitää olla hyvä asia ensimmäseksi itselle ja vain itselle, myöhemmin sitten kun päätös pitää siitä on hyötyä lähimmäisille ja koko yhteiskunnalle.
En toivoisi että kaikkien pitäisi mennä niin pohjalle ennen kuin tajuaa vakavan riippuvaisuuden ja tuhon tien kuin minä menin.
Olisi hyvä jos mahdollisimman aikaisin hyväksyisi miten asia laita on ja lähtisi tekemään työtä sen eteen että pelaaminen loppuu.
Anteeksi, että käytän ketjuasi nyt vieläkin. Muo ottaa hattuun eniten auktoriteetit ja meidän suomalaisten hyväuskoisuus heitä kohtaan. Täällähän näkee jos minkäkinlaista diagnoosia. Ihmiset uskovat, että sairastavat jotain yhden tai parin lääkärin diagnoosin takia, mutta lääkäritkin ovat vain ihmisiä. Sellaisia kuin me kaikki olemme. Älkää uskoko heitä liian paljon. Tarvitaan tosi monta lääkäriä vahvistamaan diagnoosi. Hekin katselevat asioita omalta kannaltaan ja kaikki on kategorioitu nykyisen lääketieeteen tietämyksen mukaan.
EDIT: poistin suunnattoman typerän tekstini.
On minullekin tuota kaksisuuntaista mielialahäiriötä tarjottu kun alkoholiongelmaani olin hoitamassa. En kuitenkaan ottanut sitä omakseni vaikka kaipa tässä joitakin häiriöitä ainakin ajattelussa on ollutkin ei kai sitä olisi pelannutkaan hullun lailla ellei jotain olisi vialla. Toisaalta ajattelen niin ettei täysin terveitä, täydellisiä ihmisiä ole olemassakaan, kaikista löytyy pimeitä puolia jos pitempään seuraa, onneksi niin.
Eihän se haittaa PT että tänne kirjoittelet sehän on vain hienoa, eihän tälle alottaimalleen sivulle haluaisi vain yksinään kirjoittaa!
On tietysti vaikeitakin mielenterveydellisiä ongelmia ja niitä ei pidä missään nimessä vähätellä mutta voi olla että riippuvuuksia liiankin paljon perustellaan sellaisilla asioilla ja taudeilla mitä ei olisi ollenkaan olemassa ellei pelaisi tai olisi muuten haitallisen riippuvainen jostain.
Hyvä jos PT hoidat sitä kansalaisaloite asiaa, olen tarpeellisuudesta kanssasi samaa mieltä.
Pyydän anteeksi jos joitakin olen tämän päivän kannanotoillani loukannut, tarkoitukseni oli herätellä mutta saatoin kirjoittaa joidenkin mielestä liiankin kriitisesti .
EDIT: Sori
Naiset siis tyypillisesti lankeavat peliriippuvuuteen ns kypsällä iällä. Olen hyvä esimerkki siitä, vaikka toivoisin, ettei niin olisi koskaan tapahtunut. Ja täällä Suomessa nimenomaan uhkapelit ovat erittäin hyvin mainostettuja, ja saatavilla, eikä millään lailla rajoitettuja kuten muissa maissa, johtuen koko vääristyneestä valtiojärjestelmästä. Siitä tulee hyvää rahaa jaettavaksi hyviin ja huonoihin tarkoituksiin.
Poliitikot, ammattiyhdistykset, koko pienyrittäjyys ovat siinä mukana. Sen takia noita ulkomaisia kasinoita ei rajoiteta millään tavalla, eihän voi olla kaksinaismoralisti. Tämä meidän kaikkien peliriippuvaisten pitää ymmärtää ja se, että meidät on lapsesta lähtien kasvatettu siihen uskoon, että iso voitto vielä tulee.
Pelikoneet ovat silmissäni aina olleet tahmaisen ja bakteeristen näköisiä, luotaantyöntäviä. Mutta eilisiltana tehdyn yhden kyselyni tuloksella ymmärsin, että se on iso bisnes. Käänteinen “mafian suojelurahajärjestelmä”. Nämä peliautomaattipaikat saavat ison siivun koneiden tuotosta ( 16-18%) sain vastauksena tältä yhdeltä, että vain pitävät ne siellä ja jollain tavalla valvovat.
Minä vielä toukokuussa arvoin mukamas intuition voimasta numeroita lotto-tai kenoarvontoihin, mutta sekin on sama. Laitoin pelittömyyden alkamiseksi sen, jolloin lopetin veikkauksen pelit . Ne minut velkaannuttaneet nettikasinot olivat jo aikaa sitten jääneet.
Anteeksi Pelit Poikki, että täällä vielä paasaan ketjussasi.
.
Ei ollut ajattelematon - Kaaleppinen vastasi sen jo sille ihmenaiselle 
Se oli viisautta
Lisää poistoa, mutta poistin turhat anteeksipyynnöt, koska ei minun tai ei kenenkään tarvitse pyytää anteeksi olemassaoloaan. Tässä oli varmaan kyllä edelleen jotain täysin turhaa tuubaa
Täällä on nyt viime päivinä ollut vahvasti esillä ärsyttäminen. Mikä ärsyttää? Toisten ihmisten asiat tai tekemiset lähinnä pelaaminen. Mutta miksi? Minä en ymmärrä mitä merkitystä esim jonkun toisen ihmisen lääkityksellä on minulle. Ei se minuun vaikuta mitenkään eikä ole tarkoituskaan varsinkaan, kun en ota niitä lääkkeitä. No miksi muiden pelaaminen ärsyttää? Onko tässä kohtaa ulkoistettu omat pelihalut? Kun on itse vahvalla pohjalla pelaamattomuuden kanssa ei edes huomaa muiden pelaamista 
.
Se ärsyttäminen on jokaisen ihan oma juttu ja se pitää käydä itse läpi eikä siihen saa vetää muita mukaan mutta tietysti apua saa pyytää ja pitääkin, jos tuntuu siltä, ettei itse selviä. Tässä lyhyt versio. En nyt jaksa kirjoittaa enempää.
Hyvä Niinuska kun tuot tuonkin puolen esille, kyllä kaikkien pitää saada tehdä sitä mitä haluaa ja esimerkiksi minä olen väärä henkilö neuvomaan ketään. Pelaamattomuutta minulla ei ole takana kuin reilu 5 kuukautta, ehkä juuri siksi toivon että voitte ymmärtää lapsellisen innokkuuteni osallistua myös yleisellä tasolla keskusteluun pelaamisesta täällä. Haluaisin tietenkin sitä että me kaikki päästäisiin pelaamattomuudessa eteenpäin ja olen siksi halunnut kertoa oman keinoni millä olen tähän vaatimattomaan alkuun päässyt ja mihin vieläkin uskon.
Minusta myös kaikki muut keinot ja startegiat millä peleistä pääsee eroon on oikeita, ei kai tässä tapauksessa ole väärin sammutettuja tulipaloja.
Me ihmiset ollaan kovin erilaisia, me peluritkin, mikä sopii toiselle ei sovi ollenkaan toiselle. Kai tähänkin sopii se että yritetään tosiaan niin kuin Niinuskan viestistä käy ymmärtääkseni ilmi, antaa kaikkien kukkien kukkia, kukkia vaan.
Nyt on järkyttänyt tuo Espoolais nuorten kohtalo kun on tuttuja paikkoja missä onnettomuus sattui. Sitä on monenlaista tuskaa elämässä, nuorienkin elämä saattaa lähteä aivan väärille urille. Jotenkin ei nuo onnettomuudet ole pitkään aikaan koskettaneet mutta tässä kun näki miten asiat kehittyivät illan aikana se pysähdytti todella ajattelemaan.
Sen verran omasta nuoruudestani muistan, että vauhdinhurma oli aika monella. Kerran oltiin porukalla meren jäällå ajalemassa rallia. Se oli pelottavaa, mutta osaltaan jännittävää. Onneksi oltiin kuitenkin varovaisia ja jos joku tiedettiin kaahariksi, sen kyytiin ei menty.
Surullinen tuo tapaus, koska tyttö joutui pelkäämään ja nuoret menehtyivät tarpeettomasti, ihan liian aikaisin.
Vielä surullisempi mielestäni kuitenkin helmikuun isemurha-aikeissa aiheutettu viattomien nuorten kuolema mopoautossa.
EDIT: Tässä ensimmäisessä ehkä ensimmäisen kännin jälkeen poika kaahaili. Jälkimmäisessä riippuvuusongelmainen yritti tehdä itsemurhaa, ja kaksi viatonta ihan liian nuorta kuoli. Tällä joka sen teki, on tosi raskas virhe hartioillaan riippuvuuden lisäksi, mutta kai hänkin voi toipua ja päästä jaloilleen. Ei kenenkään kuulu joutua tuollaiseen, ei kummankaan kuskin, ei varsinkaan sen Espoon tytön tai niiden kahden nuoren mopoautossa.
Tuossa kun oli aikaa laskin miten paljon viimeisen 10 vuoden aikana on palanut rahaa pelaamiseen, ryyppämiseen ja päiväkaupantekoon pörssissä sain summaksi vähintään 200K€. Se olisi viisaalla elämällä helposti jäänyt säästöön kun olen siitäkin huolimattakin pärjännyt. Mietin mistä holtiton elämänvaiheeni on johtunut löysin syyksi ainakin yhden asian, hyvästä rahantulosta huolimatta paskan työpaikan mikä on ahdistanut minua nämä vuodet, minun on pitänyt ylittää resurssini koko ajan ja sekään ei tietysti ole riittänyt. On tietysti muitakin paineita mutta kyllä tuo on ollut pahin, Sitten olen tyhmän lailla paennut pahaa oloani milloin mihinkin jännittävään jolloin olen taas tuntenut edes hetken eläväni.
En nyt ala katua tekemisiäni sen enempää mutta on tärkeää oppia tietämään miten itse toimii. Se ei ole niinkään helppoa tietää vaikka luulisi itsensä tuntevan kaikkein parhaiten mutta ei tunne. Siinä taas vähän lohtua muille jotka ovat vasta menettäneet muutamia tonneja kyllä se elämä kantaa, tällä hetkellä muuten velkaa 30K€ siitäkin saa nauttia jos itsellä ei ole niin paljon, no tämä loppu nyt oli mustaa huumoria ei saa loukkaantua!
Juuri näin minunkin kohdallani. Pidämme kynsin ja hampain kiinni siitä, josta saamme palkkamme sillä hetkellä, vaikka kokoajan resursseja on vähennetty ja työnnetty enemmän uhkakuvia…
Olen tavallaan ollut palkkakuopassa jo hyvin pitkään ihan vain ikäni vuoksi, ja kyllä siis toukokuussa kuultuani koulutusvelvollisuudesta liittyen siihen, että olen kolme viikkoa poissa, kun muut eivät suostu, ja että työpaikkaani vain halutaan suojella, ja vielä se, että jos pysyn tässä missä olen paras, niin olenko valmis muuttamaan Intiaan. Vastasin muuten, että menen vaikka Timbuktuun
Toivottavasti ei tule sellaista äkillistä purkausta tähän, mutta kyllä minä itse sen näen ja ymmärrän, etten ole ollut valmis muutokseen. Varmaan liian mukavuudenhaluinen. Onneksi en mennyt siihen uuteen koulutukseen nyt ensi viikolla. Sain siis tänään käräjäoikeudelta tiedoksiannon haasteesta. ja löytyihän heti perään toinenkin.
Päästin nämä velat näin pahaksi, koska jos luottotietoni menevät, saatan menettää työpaikkani… EI se mennyt vaikka otin omaehtoisen luottokiellon… no, mutta jos tuomio tulee ( jonkinlainen), niin sitten menee työpaikkanikin.
Oliko se sen arvoista siis minun velkaantua siitä syystä näin paljon? Huokaisu.
Itseään ei kuulu syyttää liikaa Pelit Poikki. Saimme tästä kovan oppiläksyn, mutta joskus se tarvitaan.
EDIT 21.6. Korjasin tätä vähän… eilen kirjoitin kiireessä…
Tuli nyt sitten puoli vuotta täyteen täydellistä pelaamattomuutta. Ajattelin että voisin kertoa joitakin asioita mitkä auttoivat minua viime vuoden lopulla pääsemään todella pahasta pelikierteestä irti.
- olin lopun uupunut ja toivoton, velkaa oli tullut lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia, olin koukussa nettikasinoihin ja
myös uusimpiin RAYN automaatteihin (Pelaamot). - etsin apua ja löysin tämän Valtin ja aloin kirjoitella tänne, löysin täältä kohtalotovereita joihin samaistun, tuli vähän
edes valoa elämään - suljin kasinot ja hain porttikiellon pelaamoon missä aina oli tapana poiketa, irtisanoin kaikki joustoluotot mitä oli
vielä käyttämättä.
-tulin siihen tulokseen että nyt yritän täysillä etten enää vuonna 2017 pelaa mitään enkä minkäänlaisia rahapelejä en
laita rahaa edes veikkaukseen milloin jäät lähtevät järvestä.Pelaamattomuudesta tuli prioriteetti nro1
-aloin noudattamaan kurinalaisesti päätöstäni, aluksi tuntui todella oudolta monta päivää kun muutin arkirutiinejani,
aloin tekemään kävelylenkkejä sen sijaan että olisin räplännyt konettani. Pakotin itseni olemaan menemättä
pelaamoihin joihin olin työmatkallani poikennut.
-aloin selvittämään kuika paljon olin hävinnyt ja miettimään miten viisasta pelaaminen oli ollut ja on( erittäin
tuskallista).
-podin kovia itsesyytöksiä mutta päätin en sittenkään pelaa en saa pelaamalla rahojani takaisin vaan häviän lisää. - kirjoittelin tänne Valttiin, monista kohtalotovereistani tuli hyviä tsemppaajiani, kiito siitä! Toisien kohdalla seurasin
sydän syrjällään mite pelaamattomuus jatkuu kun viestien sävystä sai kuvan että nyt saatetaan olla heikoilla, oli
hienoa huomata että silti moni selvisi eteenpäin. - vähitellen pelihimo on kadonnut, en silti väitä että olisin jo pelastunut mutta elämäni on muuttunut 100 kertaa
paremmaksi. - jatkan kirjoittelemista ainakin toistaiseksi tänne koska se ja muiden palstojen lukeminen tukee edelleen minun pärjäämistäni.
- no se olenko vielä löytänyt juurisyitä pelaamiseeni voin sanoa että olen ja en, ihminen on lopulta niin monimutkainen tapaus ettei sitä täysin opi tuntemaan edes itseään elämänsä aikana, tärkeää on kuitenki ettei elämässä vaikka tahallaan kävele auton alle kun kerran tietää että siinä sattuu. Sama on näissä peleissä että sattuu kun pelaa.
toivon kaikille pelien kanssa vaikeuksiin joutuneille voimia, mielestäni kaikilla on mahdollisuus päästä niistä irti.