Onko kellään kokemusta hoitokoti Kangaskartanosta? Perjantaina olis lähtö kuukaudeksi sinne. Pelottaa vaan, et onko se vankila…
Hei maantiekiitäjä!
Olen ollut itse hieman samankaltaisessa paikassa hoidossa pari kuukautta (en siis valitettavasti juuri Kangaskartanossa) ja en voi kuin kehua sekä suositella varauksettomasti. Hoitomenetelmät ja lähestymiskulma ovat tuolla täysin samat kuin oli omassa hoidossani… Näkisin tuonkaltaisten paikkojen olevan kaikista parasta hoitoa mitä ylipäätään jostakin päihdeongelmasta kärsivä voi saada joten pelon sijaan suhtautuisin asiaan suurella innolla ja parempaa tulevaisuutta silmälläpitäen.
Onhan noissa paikoissa omat sääntönsä mutta mistään vankilan kaltaisista olosuhteista ei ole kysymys. Minä esim. jaoin ihan kiltisti huoneeni erään subutex-narkomaanin kanssa ja viereisissä huoneissa oli vaikka mitä piriin ja bentsoihin/viinaan kallellaan olevia henkilöitä.
Aika usein yhteisöhoidoissa ihan tahallaan sekoitetaan pakkaa, eli ihmiset hieman lomittuen sijoittuvat “omiin yksikköihinsä” sen perusteella millainen tausta, persoona ja päihdeongelma saattuu olemaan. Tarkoituksena on pystyä peilaamaan itsäensä muihin, pyrkiä muuttamaan ajatusmallejaan ja ymmärtämään oma tilanteensa sekä sairauden laatu turvallisissa olosuhteissa.
Eli samassa paikassa voivat kohdata lähes päivittäin viiniä liikaa tissutteleva nuori insinööri, puoltoista koria keskiketterää päivittäin imevä työtön 44v alkoholistimies jolla alkaa jo olemaan deliriumin tynkää välillä ilmassa, subu-iv-narkomaani joka vaan möllöttää päivät pitkät kotonaan erakoituen, vauhtia+subua+alkoo+pilvee+bentsoja hehkuttava todellinen sekakäyttäjä jolla koordinaatit aivan hukassa ja jo 10vuotta NA-ryhmässä raittiina käynyt vahvoihin täysagonisti opioideihin iv-tyylillä yllättäen uudestaan langennut yksityisyrittäjä joka on ollut aivan varma, että kaikki päihteet on jo selätetty lopullisesti.
Olen vakuuttunut siitä, että kyseessä on loistopaikka ja ihminen jonka kanssa olin yhteydessä kuulosti tosi mukavalta. Silti on pelko persiissä…ikävä tulee kotia, miestä, eläimiä. Koiran saan ottaa mukaan! Uuden ja raittiin elämän alku kai siin pelottaa.
^ Sepä se. Kun tuntee olevansa suuren muutoksen edessä, se ymmärrettävästi voi vähän pelottaa tai vähintään jännittää, vaikka muutos olisi kaivattukin.
Kivaa että tälle foorumille nostetaan esiin kysymyksiä ja kommentteja yhteisöhoitopaikoista, ja hoitopaikoista ylipäätään. Itse en ollut kuullutkaan vielä tuosta Kangaskartanosta, mutta nyt tsekkasin nettisivujaankin.
Hienoa muuten, että lemmikkieläimen saa mukaan. Moniin muihin hoitopaikkoihin ei saa.
Olkoon hoitojaksosi antoisa ja hyödyllinen!
Kiitoksia kovasti kannustuksista! Ilmoittelen sit kun mahdollista, miten kävi ja kerron kokemuksista tännekkinpäin.