Perkele! Kirjoitin pitkät sepustukset kahteen kertaan, ja kummallakin kerralla tekstini katosi, kun yritin postata! Aiheena siis miesten tasa-arvo-ongelmat ja feminismi ja näihin liittyvät diskurssit. Voisin nyt lähteä vaikka siitä, että ei voi olla kyse juuri muusta kuin vahvasta feministisestä hegemoniasta, jos saa paskasateen niskaansa heti, kun esittää kysymyksiä tai etsii vastauksia tyyliin “onko tässä nyt kaikki ihan kohdillaan, mitä feministinen tutkimus/naistutkimus touhuaa?” - perustason kriittistä ajattelua siis. Oppiaineen nimikin kun nyt on muutettu sukupuolen tutkimukseksi, niin olettaisi sitä miestutkimustakin löytävän! Eli voisiko mies olla uhri omilla tavoillaan, siinä missä nainenkin omillaan?
Nämä ajatuskulut lähtivät siis luettuani Henry Laasasen blogitekstejä. Hän on miestutkija, feministit sanoisivat varmaan “anti-feministi”. Hänellä on yli 70 blogia, joten selailtavaa riittää. Hän on tehnyt gradun miestutkimuksesta, ja kirjoittanut kirjan Naisten seksuaalinen valta. Käsittääkseni idea pyörii siinä, että mies ja nainen ikään kuin neuvottelevat käyttäen käytettävissään olevia voimavaroja/“hyödykkeitä”, ikään kuin markkinoilla oltaisiin. Eli siis perinteinen asetelma, jossa miehet kilvoittelevat naisesta. Mutta kuka saa suurimman hyödyn? Blogien kautta sain tietää toisestakin alan kirjasta, nimeltään Mies vailla tasa-arvoa, jonka Arno Kotro ja Hannu T. Sepponen ovat toimittaneet, ja saaneet kolmisenkymmentä miestä kertomaan miehenä olemisen haasteista. Kirjasta tuli avoimen pilkan kohde: “Ettäs kehtaavat aikuiset miehet ruikuttaa”. Uhrin asema onkin naisen etuoikeus! Warren Farrellin (1993) mukaan “men’s weakness is their facade of strength; women’s strength is their facade of weakness“. Miesten on pidettävä yllä vahvuuden kulissia, mikä itsessään ei ole valtaa. Heikkous on puolestaan naisten vallan lähde, koska se oikeuttaa naiset saamaan etuja.
Lainaan vielä tähän kirjan kirjoittajien kommentteja:
Lopuksi hyvänä yhteenvetona aiheeseen ja johdatuksena Laasasen juttuihin käy blogiteksti “Miesten tasa-arvo-ongelmien top 10”, joka jokaisen olisi hyvä lukaista. Alla vain otsikot blogista:
1. Miesnäkökulmaisen edustuksen puute tasa-arvohallinnossa
2. Asevelvollisuus
3. Mieskurjaliston huono asema
4. Miehiin ja miesten ongelmiin sukupuolinäkökulmasta kohdistuvan tutkimuksen ja tutkimustiedon puute
5. Miesten ongelmat huoltajuuskiistoissa
6. Poikien ja miesten ongelmat koulutuksessa
7. Miesten terveyteen liittyvät ongelmat
8. Miehen elämä on vaarallista
9. Yhteiskuntaa hallitsevat feministiset uhridiskurssit
10. Maskuliininen rooliodotus
Tarkoitukseni tässä on tuoda näitä ajatuksia esille, kun ne ovat aikamoisen hyssyttelyn alaisina. Niin aattelin, että kai minä nyt tunnettuna antimachoilijana sentään voin näitä tänne postata ilman, että kamalasti provoan naissukupuolta. Mikä ei kyllä oikeassa elämässä todellakaan aina onnistu… Kunpa voitaisiinkin, sitten kun seksillä kiristäminen on hoidettu, tulla juttuun ihan vaan ihmisinä.
Aihe sinänsä kiinnostava, mutta Laasanen nyt vaan ei oo millään muotoa täysissä järjissään kulkeva tyyppi. Kaverin teesit voi kiteyttää hyvin pitkälti muotoon “pillun saaminen on perusoikeus, mutta naiset eivät tätä tajua”. Tästä se sitten kehitteli tuon markkinateoriansa, johon viittasit, eli että ihmiset on asteikolla yhdestä kymppiin haluttavuusasteikossa, ja kymppien pitäs panna kymppejä ja kakkosen ihmisten kakkosia (tai pysyä suunnilleen omassa sarjassaan siis), mutta ne pahuksen naiset pääsee panemaan kymppejä vaikka olisivat ite esim. kutosia, minkä johdosta ihan tavalliset nelosen miehet jää ilman pesää. Ja tämä on epistä!
Joskus luin Laasasen blogia, ja tulin siihen tulokseen, että olipa minkälaista todellista tai kuviteltua yhteiskunnallis-seksuaalis-patrimatriarkaalis-normatiivista sortoa olemassa tai sitten ei, niin ruikuttava ja uhriutuva mies (tai nainen) ei ole missään tapauksessa kaunis näky.
^^ Ogei, eli ilmeisesti se sovelsi kylmästi jotain taloustieteen vaihdantateoriaa parinmuodostukseen, ja päätteli tästä, että naisilla on hitonmoinen valta jalkojensa välissä. Onhan siellä, mutta lieneekö noin yksinkertainen asia?
Laasasen järki tuntuu juoksevan ihan ok ratoja tietyissä asioissa, mutta selvästi hän menee kyllä radikalismissaan liian pitkälle. Tämä tuli ilmeiseksi viimeistään, kun luin hänen prostituutiojuttujaan.
Mutta siis kyllä on helvetisti asenteellisuutta puoiln ja toisin. Ja minusta mies on nykysuomessa ihan oikeasti monessa suhteessa altavastaajana tasa-arvo -asioissa. Eikö näin ole?
On sinänsä harmi, että oikeasti olennaiset asiat joista ei juuri puhuta (mm. asevelvollisuus, nuorten miesten syrjäytyminen, ahdas maskuliinisuuden/miehekkyyden malli) jäävät sen idioottimaisen markkina-arvoteorian dumaamisen jalkoihin. Monesti tuntuu siltä, että jos joku ottaa nämä asiat puheeksi, tulee perään heti kymmenen puheenvuoroa kuinka samat ongelmat koskettavat naisiakin. No niinhän se on, mutta ei kai se tee niistä em. ongelmista yhtään sen vähäpätöisempiä? En tarkoita, että miehiä ja naisia pitäisi tässä kohtaa kohdella jotenkin eri tavoilla, mutta ongelmien ilmenemismuodot ovat kuitenkin käsittääkseni tilastollisestikin erilaisia, esim. vaikkapa nuorten miesten syrjäytyminen ja tukiverkoston puute. Oli kyse sitten kulttuurillisesta tai biologisesta erosta tai (todennäköisesti) näiden kahden yhteisvaikutuksesta, naiset tuntuvat useimmiten omaavan paremmat verkostoitumistaidot (hitto että vihaankin tuota sanaa), jotka osaltaan taas ennaltaehkäisevät syrjäytymistä… Ite kun oon ollut duunissa lasten parissa vuosia niin on tullut huomattua, kuinka useimmissa tapauksissa vanhemmat edelleen ohjaavat skidejään aika perinteisiin uomiin, enkä tarkoita nyt ainoastaan sitä stereotypiaa kuinka tytöt leikkii nukeilla ja pojat autoilla, vaan sellaista hienovaraisempaa ohjailua eri harrastusten muodossa ja ihan siinä, millaista käytöstä kannustetaan ja toivotaan - tuntuu jopa, että tytöillä on, ainakin alle kouluikäisinä tai ala-asteen ensimmäisillä luokilla paljon enemmän mahdollisuuksia olla tyttö, kun taas pojat, jotka eivät esim. ole kovin liikunnallisia ja puuhastelevat enemmän omissa oloissan koitetaan edelleen viedä kohti sitä perinteistä ja ahdasta aktiivisen ja “reippaan” (tunteita ei näytetä, ainakaan negatiivisia) toimijan roolia…
^ Juu, kaveri voi ehkä olla Halla-Ahomainen kiihkoilija, mutta nämä tässä esitetyt asiat ainakin ovat ihan oikeita juttuja.
En muista mistä luin tämän, mutta jossakin tutkimuksessa apinoille annettiin ihmislasten leluja. Siinähän ne hakeutuivat sukupuolensa mukaisesti joko pinkkien prinsessajuttujen tai toiminnallisten juttujen pariin! Ei ole koskaan mennyt minulle jakeluun sukupuoli puhtaasti sosiaalisena konstruktiona.
Ennen minulla olisi ollut jotain miesnäkökulmaa tähän aiheeseen. Nykyään kun konservatiivisuus on tullut muotiin, olen ehkä jopa feministi itsekin. Ihan vain vastustaakseni tiettyjä tahoja.
