Hannunvaakuna suojelee pahalta

Moikka, olen siirtynyt tuolta lopettajista tänne vähentäjiin, koska en varmasti koskaan tule olemaan täysin raitis. Juuri tällä hetkellä ei kuitenkaan tarvetta juomiselle ole.

Varmaan jos joku on tuolta lopettajista lukenut juttuja niin tietääkin minun historiaani mutta kerrataan nyt vähän.

Eli olen -86 syntynyt mies, juonut 11-12 vuotiaasta asti aina tähän päivään. Pidempiä pätkiä ollut juomatta viimeisten vuosien aikana, mutta aina ratkennut uudestaan. Muisti on mennyt huonoksi asti ja monet muut mielenterveysongelmat tulleet siinä samalla. Ne kuitenkin nyt lääkkeillä kurissa. Diagnoosina mm. Erilaistumaton skitsofrenia.

Minulle aloitettiin nyt muutama päivä sitten uusi lääke nimeltään Brintellix. Se määrättiin paniikkihäiriöön ja ahdistuneisuushäiriöön, mutta minulla on epäilty myös AD/HD:ta, ja se selvästi auttaa myös siihen. Tuolta AD/HD aikuisten foorumilta sain tietoa että tämä lääke on periaatteessa sama kun söisin Stratteraa noin niinkuin AD/HD näkökulmasta, mutta vaikuttaa moneen muuhunkin vaivaan.
Aloitin lääkityksen ja meinasin että otan vielä kaljaa samana päivänä, mutta kun lääke kolahti nuppiin (rupesi vaikuttamaan keskittymiseen), niin yhtäkkiä mieleni ei tehnyt enää pätkääkään juoda kaljojani loppuun, vaikka normaalisti olisin kiskonut ne ja hakenut vielä lisääkin. Joudun ensimmäistä kertaa elämässäni antamaan kaverille loput kaljat kun en pystynyt itse niitä juomaan. :laughing:

No, ihmelääkkeissä on tietysti kääntöpuolensa. Ensimmäinen päivä meni heittämällä, mutta toisena päivänä alkoi järkyttävä närästys ja vatsanpolte, ja tuntui että kuolen siihen paikkaan. Kärsin koko päivän ennenkuin soitin terveysasemalle että saisin lääkärille ajan. Sainkin sen heti ja lääkäri määräsi sellaiset lääkkeet että ei pitäisi enää ikinä närästää. Sanoi vielä että koska minulta on leikattu maha, ja että koska tulehdus on krooninen, niin joudun lääkkeitä siihen syömään lopun ikäni. Tämä ei sinänsä minua haittaa, koska vatsaongelmat on pirullisia ja niihin voi pitkässä juoksussa kuolla.

Nyt tuntuu että olen vihdoinkin siinä tilassa että voisin jopa lopettaa kokonaan juomisen, mutta en ole päättänyt niin tehdä. Olen valinnut sellaisen tien, että jos joskus janottaa niin sitten on juotava. Ei kai tuo keltään ole pois. :mrgreen: