SoiKannel ja muut, kiitos hyvistä kommenteistanne.
Kyllä palavereihin kannattaa osallistua jos muuten periaatteessa hyväksyy AA:n. Eihän tuo halu lopettaa juominen kovin kummoinenkaan monella tulokkaalla ole. Pikemminkin halu hakea helpotusta tuskalliseen elämätilanteeseen ja juomisen aiheuttamiin seuraamuuksiin. Moniahan helpottaa jo kokemusten kuuntelu ja jos itse pystyy puhumalla avautumaan jotensakin niin sen parempi.
Saattaa olla että pelkästään kuuntelemalla oivaltaa oman tilansa ja sen itsepetoksen sotkun johon on ajautunut ja sitä kautta halu elämänmuutokseen ja juomisen lopettamiseen herääkin ja vahvistuu kun huomaa että on paljon ihmisiä jotka ovat tai olleet samassa jamassa ja vielä pahemmassakin.
Halu lopettaa juominen tarkoittaa nyt käytännössä että palavereihin tulee osallistua selvinpäin. Maistaneet ohjataan ystävällisen päättäväisesti pois ja kehoitetaan tulemaan seuraavana päivänä uudestaan.
Eli se hyöty palavereista on että tulee oltua ainakin selvinpäin. Kun käy joka ilta kokouksissa ensimmäiset puoli vuotta niin siinähän se kuuden kuukauden raittius tuleekin kuin Mnaulle illallinen. 
^ Muistan kun olin katkolla syksyllä 2007 (ihan tasan 5 vuotta sitten), niin voinnin salliessa kävin iltasin AA-paltsuissa ihan vaan sen takia kun oli levoton olo enkä jaksanut istua pitkiä iltoja katkolla telkkarin ääressä vertaisten kuivahuikkaamista kuuntelemassa.
Tavalliselta alkokatkolta Espoon A-klinikalta oli tosi vapaa liikkuvuus omin nokkineenkin, ja vaikka “kotiintuloaika” taisi olla klo 18, poikkeuksen muodosti AA-palaverit joissä käydessä sai olla ulkona pidempään, kunhan puhalsi alkometriin osastolle palatessa.
(Aikamoinen ero siis vapaudessa verrattuna sittemmin tutuksi tulleeseen huumevierotukseen, jossa ollaan lukkojen takana ja tarkkailun alla 24/7, mutta se ei kuulu tähän juttuun. Paitsi että sieltäkin pääsee NA:han valvotusti kerran viikossa ilman että on omattava todistettava aie raitistua : ))
Kai niistä AA-paltsuista joku hyöty oli katkolta käytynäkin, muukin kuin se että pääsi ulkoilemaan iltasin. Vaikka enhän mä siihen aikaan pystynyt kuin kuukauden pätkäraittiuksiin, tai oikeestaan alkuvuonna 2007 olin puol vuotta mutta en sen jälkeen kuin max. kuukauden pätkiä.
Eli siis Garden tyylinen jatkuva uudelleen tapahtuva lopettaminen ja alottaminen ja lopettaminen ja alottaminen on mullekin ihan tosi tuttua. 
Juhlia?! No sitten se on “juhlittava” kun on juhlan aika ja aihetta juhlaan! Eli olen samaa mieltä kuin Kanteleensoittaja.
Juomisen lopettaminen lie alkoholistille mahdollista vasta sitten kun se ei ole enää mitään juhlaa.
Huomenia Garde !
Vinetto tuossa yllä esitteli omia uskomuksiaan …
" Saattaapi olla ja saattaapi olla olemattaki " lausein ei raitistu kukaan sattumaa suuremmalla todennäköisyydellä
Kun ei varmaksi sanota ei joudu myöskään vastuuseen . Niimpä jäänee omaan arvoonsa Juttu tuo.
Suosittelen asiasi kanssa jonkin järkevän tason konsultaatiota.
Nää hurlumheit ei ole sinua auttanu aikaisemmin , miksi siis luulet juomisesi loppumisesta tulleen hyvänolon
johtuneen aiemmista käynneistä ?
Mietippä Sitä t… Kanthoona 
Huomenta “Garde”!
Yritä tehdä itsellesi juomatauon ja raittiuden ero selväksi ja toimi sen mukaan! 
Hyvää päivän ja viikon jatkoa.
Kyllä alkoholistille viinanjuonnin lopettaminen on lähes mahdotonta. Itse en ole sitä pystynyt kyllä tekemään, ainoastaan olen pystynyt lopettamaan sen että lupaan että lopetan. Omakohtainen kokemus on ollut se että olen vaan koittanut mennä hetki kerrallaan ja mulla on muitten raittiiden alkoholistien numeroita puhelimessa ja niihin olin soittanut ja sitten olen käynyt säännöllisesti ryhmässä, välillä kahvia keittämässä ja milloin mitenkin osallistumalla. Ei tämä ainakaan mulla millään itteensä niskasta kiinni hommalla kovin kauaa toimisi,ja onhan tässä kyllä saanut kokea paljon sellaisia tunteita mitä ei aiemmin uskaltanut tai voinut kokea.
Emmä mikään aa fanaatikko ole mutta mulle se on toiminut, jollekin voi auttaa joku muu juttu. Tärkeintä kai on että haluaa lopettaa ja on valmis ottamaan avun vastaan saadakseen raittiuden ja olla vamis jakamaan toipumiskokemustaan eteenpäin, että saa raittiuden samalla itsekin pitää.
Mä en toivota sulle voimia vaan voimattomuutta enkä hyvää vaan parasta ja samoja myös kaikille muilekin, onhan raitis pohjoismaalainen mies (ja tietty nainenkin) sentään ravintoketjun huipulla 
Sirkkeli, olipas ajatuksia herättelevä kirjoitus. Kiitos!
Voimattomuuden avulla voitan!
Moikka “garde”!
Kiva, että olet paikalla! Suhteutan lausettasi sen verran, että voimattomuus - myös omani- koskee pääsääntöisesti asennettani alkoholiin. Muissa aisoissa voimme vielä saavuttaa hyvinkin paljon. Kuitenkin tärkeä oivaltaa, että vahvempaa vastaan ei kannata tapella. Tulee turhaan nokka veriseksi. :mrgreen:
Hyvät viikonloput!
Olen maailman parhain tai maailman pahin luuseri, keskimäärin siis hyvin nöyrä.
Raittius on parasta, myös silloin kun se tuntuu pahimmalta vaihtoehdolta!
Tänään raitis, tänään elämää, tänään olemista, tänään tuntemista, tänään reagoimista
aistien kautta tuleviin ärsykkeisiin.
Nyt-hetki, minun määritelmäni mukaan aika tästä hetkestä arviolta 3-7 sekuntia tulevaisuuteen ja
4-8 sekuntia menneeseen; se on se ajanjakso, jonka aikana pitäisi pystyä oleilemaan aina silloin
tällöin. Hyvä! Noin tehkäämme!
heissan,
luovuttamista minäkin olen harjoittanut ja se on ollut oikeastaan tähän asti yksi parhaimmista keinoista ja tuonut tulosta (?). Siis hampaat irvessä yrittäminen ei onnistunut ja lisäksi aiheutti sitten retkahdusten sattuessa pahempaa tuhoa joteskin. Se liittyy varmaan johonkin Freudin teorioihin…
Kiva kuulla, että Garde on takasin. Yritän kas ite väsyttää juomahimon pois. En jaksa nyt asiasta enempää.