Fincocon raitistuminen

Tällä viikolla tuli 7 kk selvinpäin. Olen niin tyytyväinen saavutukseeni. Näin pitkään en ole ollut raittiina vapaaehtoisesti sitten vuoden 2008.
Pahimpina aikoina join joka toinen päivä kännit. Etsin rahaa juomiseen ja ravintoloihin jokaisen kiven alta. Sitten hoitava taho määräsi valvotun antabuksen ja siitä lähti oikeastaan tie raitistumiseen. Aloin käsitellä juomistani mutta en myöntänyt olevani alkoholisti.
Juominen väheni kerran tai kahdesti kuussa juomiseen kunnes viime juhannuksena sain ahaa elämyksen ja myönsin olevani alkoholisti.
Juhannuspäivänä 24.6.2023 tein päätöksen etten juo enää ikinä.
Päätöksen tehtyäni on ollut tavattoman helppoa. En tee joka päivä päätöstä etten juo tänään kun tein päätöksen jo kerran että lopetan kokonaan. Tämä tyyli sopii itselleni.

Olen osallistunut näiden 7 kuukauden aikana muutamiin aa palavereihin zoomin kautta mutta en kokenut sen olevan oma juttuni. Varmaan kuitenkin tulevaisuudessa kuitenkin osallistun niihin satunnaisesti. Ehkä joskus osallistun kivijalka ryhmäänkin.
Aa kirjallisuudesta on ollut hyötyä.
Nimettömät alkoholistit kirja on silmiä avaava ja antaa paljon ajateltavaa.

Kohta talven selkä taittuu. Päivä on pidentynyt jo paljon ja mieliala piristyy ihan itsekseen valon ja elämän lisääntyessä ympärillä.

En kaipaa alkoholia. En tarvitse sitä. Tiedostan, että jos joisin alkoholia niin tie avautuisi uudelleen hallitsemattomaan käyttöön.

Täytin elokuussa 40 vuotta. Päätin neljännen kymmenennen raittiina ja aloitin uuden vuosikymmenen selvinpäin. Edessä toivottavasti ainakin reilu 30 vuotta raitista elämää.

Tekosyitä juomiseen olisi ollut. Isän kuolema ja äidin diagnosoitu muistisairaus mutta selviän niistä ilman olutta. Elämä on välillä luopumista mutta sressaavista tilanteista selviää parhaiten ja helpommin raittiina.

Tsemppiä juuri sinulle raittiuden tielle.
Käyn tähän ketjuun kertomassa noin kuukauden välein siitä miten on mennyt

12 tykkäystä

Onneksi olkoon 7kk:sta. AA:n kirjallisuus on minullekin ollut tosi tärkeä, varsinkin kun lukeminen ja kirjoittaminen on helpompaa kuin puhuminen. Ja tämä päihdelinkki myös viimeiset vuodet ollut tärkeä. Aina ei kehtaa soittaa kaverille, vaikka sekin on joskus tosi tärkeä että on Aa:lainen ystävä jolle soittaa tai kuunnella kun toisella on huolia. Neuvojahan ei anneta vaan itsekukin tekee omat ratkaisut ja miten haluaa elää. Itse kuuntelen muita mielelläni sillä muiden kokemukset ovat kuitenkin joskus tärkeitä siinä mitä itse valitsee.
Ryhmiä on monenlaisia, jos asuu isolla paikkakunnalla, pienellä paikkakunnalla ei tietenkään kovin paljon valinnan varaa ole jos ei ole kuin yksi ryhmä, mutta ainahan voi itse perustaa oman ryhmän ja vetää sitä. keinoja on.
Tsemppiä ja raitista jatkoa.

Enpä olis muistanut että huomenna täytyy 8 kuukautta raittiina Ellen olisi sitä jossain vaiheessa merkinnyt seinäkalenteriin. Taas on yksi kuukausi pysytty selvinpäin ja olo on mitä mainioin.
Kaksoisveljeni sortui juomaan monen kk jälkeen ja se oli itselleni varoitus siitä että suojausta ei pidä laskea. Jos lähtee neuvottelemaan mielihalun kanssa tai ajattelee että hallitsisi juomisen niin kiusaus juoda voisi kasvaa liian suureksi.
Muistan hyvin ne krapula-aamut kun neljän jälkeen hortoilin kotiin ja nukuin neljä tuntia. Siitä ylös ja loppupäivä menikin sängyssä hyvin pitkälti. Ei mulla koskenut ikinä päähän joka kertoo siitä, että olin tottunut liiaksi alkoholiin. Väsytti vain.
Krapula päivät oli kyllä täysin hukkaan heitettyjä päiviä. Niitä päiviä ei saa takaisin.

Halua juoda ei ole ollut.
Kevät koittaa pian ja elämä herää ympärillä. Ensimmäinen raitis kevät moneen moneen vuoteen.

Eilen suihkussa ollessa tuli mieleen paikallinen räkälä. Jäin miettimään etten ole siellä käynyt yli 9 kuukauteen ja varmaan siellä edelleenkin istuu samat onnettomat ja yksinäiset miehet kuin aina ennenkin. Ei ole ikävä heidän seuraansa. Lähellä oli etten minä liittynyt vakituisesti heidän joukkoonsa.

Hei. Muistan kuinka menin toisen raittiin AA-laisen seurassa siihen kapakkaan jossa juodessa olin käynyt, olipa se järkytys, ja selkeytti vielä enemmän sen tajuamista kuinka pohjalla olin käynyt. En moiti enkä arvostele niitä ihmisiä jotka siellä oli, vaan sitä että itse join niin paljon että sinne menin, muualle en kehdannut ja varmaan oisi portsari sanonut, etten ole tervetullut sinne, siis parempiin paikkoihin. Niinkuin minulle kävikin, ei päästetty sisään erääseen ravintolaan. Olin jo nuorena sellainen etten kehdannut mennä normaaliin ravintolaan, en ujoudeltani saanut lähdettyä normaaliin tansseihin. Koin olevani huonompi, en osaa olla, en osaa puhua tai tanssia, en kelpaa, olin hirveän ujo.
Nyt tulee ihan kyyneleet silmiin kun muistan kuinka ujo olin. Korkeimmalle kiitos että pääsin AA:han ja raittiiksi, sen jälkeen olen uskaltanut kokeilla monia asioita joita en ennen uskaltanut enkä kehdannut. Esim. opettelin tanssimaan, menin tanssikurssille vaikka hirvitti koko asia (enhän minä opi, häpäisen itseni siellä muiden osaavien joukossa) mutta huomasin että siellä muutkin vasta opetteli, matkustin yksin ympäri Suomea, menin kahvilaan ihan yksin, menin yksin sellaisiin paikkoihin ja tilanteisiin, esim. luennoille ja ryhmiin, etten olisi koskaan edes kuvitellut meneväni sellaisiin paikkoihin. Siten ymmärsin myös sen mitä alkoholismi minussa sai aikaan, se kutisti minäni, esti minua, lannisti. Olen raittiina opiskellut monenlaisia asioita kursseilla ja kouluissa.
Mutta sen myös havaitsin etten kaikkeen sentään lähde mukaan, enkä joka paikkaan halua mennä vain sen takia että olisin rohkea.
Rohkea haluan olla että menen toisten raittiiden seuraan johonkin, ryhmään tai vaikka tänne kirjoittelemaan, tämäkin oli kova ponnistus aikoinaan että kehtasi alkaa kirjoittamaan, onneksi nimettömänä, nimimerkin suojassa.

2 tykkäystä

250 päivää raittiina ja on karkauspäivä. Hyvä merkki oikeasta tiestä.
Tänään on tiedossa kiva päivä. Sukulaisvierailu parin tunnin ajomatkan päähän. Huomenna presidentin virkaanastujaiset.
Naapuri uhkasi kosia minua tänään ja sanoi että jos en suostu niin joudun ostamaan hamekankaan. Totesin siihen että se ei tule kalliiksi kun hän käyttää vain minihameita.

On rauha

5 tykkäystä

Veljeni lähti illalla juomaan. On 6 v lapsen isä ja hänellä on myös naisystävä. Oli pitkään raittiina mutta kun aloitti työt niin päihteiden käyttö alkoi uudestaan. Viime kerralla kun oli töitä hän sortui huumeisiin. Syksyllä oli eka kerta pitkään aikaan kun joi kun tyttö oli tukiperheessä. Sitten joi taas kun tyttö lähti uudelleen varakotiin. Viimeksi joi helmikuun 16. Päivä ja nyt meni kaksi viikkoa ja taas on juomassa.
Enää ei edes lapsensa kotona oleminen estä juomaan lähtemistä. Väli on lyhentynyt. Lapsi kyseli äidiltään illalla hädissään että milloin iskä tulee kotiin ja missä iskä on. Toivottavasti on saanut nukuttua.
Hänellä on vielä se tapa ettei suostu keskustelemaan asiasta naisystävänsä kanssa vaan suuttuu jos se yritetään ottaa puheeksi.

Tämä tällainen vaikka niin inhottavaa onkin saa minut taistelemaan selvän elämän edestä vielä kovemmin. Tiedän itse kokemuksesta millainen veljeni päivä tulee olemaan. Ei ole yhtään ikävä krapuloita eikä kyllä edes sen puoleen myöskään nousuhumalaa. Sen tajusin eräs päivä etten ole aikoihin kaivannut parin ensimmäisen oluen tuomaa nousuhumalaa. Se on petollinen tunne ja johtaa aika nopeasti siihen ettei puhe luista ja jalkakäytävä ei riitä leveyssuunnassa.

Onneksi en koskaan sammunut ravintolasta kotiin kävellessä. Lähellä se on ollut monta kertaa ja vielä talvella.

Minun pitäisi ottaa veljen koira hoitoon parin VK päästä viikonlopuksi. Taidan ilmoittaa että ottaa koiransa mukaan lomalle. En ollut ihastunut ajatuksesta alunperinkään koska kissamme voivat hyökätä sen kimppuun mutta nyt omalta osaltani osoitan että lapsen satuttaminen lähtemällä juomaan ei jää ilman seuraamuksia.

Hyvin menee. Elämä on mallillaan ja tunnen itseni onnelliseksi. Voin hyvin, nukun hyvin ja päiväni miellyttävät minua. Elämässä on sopivasti sisältöä ja nautin elämästäni

3 tykkäystä

Hyvä olla. Perjantai koitti ja kohta on ilta. Kasilta nukkumaan kun jo viideltä joka aamu soi herätys. Pitää olla jokin rytmi elämässä ja olen aamuisin parhaimmillani. Näin klo 16 pintaan huomaan jo tuntevani väsymystä.
Unirytmi on tuonut mukanaan paljon hyvää ja rytmittänyt elämää. Siihen kun lisää kolme ulkoilua päivässä ja kauppareissun heti aamusta niin saa raitista ilmaa ja näkee myös ihmisiä.
Näin on menty ja näin jatkan

1 tykkäys

266 päivää raittiina. Olipa kiva herätä aamulla klo 5.00 moni herää tähänkin päivään sitten joskus krapulaisena ja huonovointisena. Paikallinen räkälä on ollut taatusti taas aamuyöstä tupaten täynnä. Siellä on itketty ja riidelty.
En ole itse käynyt paikallisessa yli 9 kuukauteen. Ei ole lainkaan ikävä sinne.
Tunnen, että olen pelastunut jostain vakavasta vaarasta. Ja niinhän se on. Olen pelastanut elämäni ja terveyteni.

Kuinka sitä pystyinkin tuhoamaan omaa elämääni alkoholilla? Sen humalan tuoman tunteen takia. Uskalsin humalassa jututtaa ihmisiä. Se oli kuin tosielämän tietokonepeli. Ei ollut rajoitteita. Koko maailma oli tutkittavana ja ihmisiä jututettavana.
En minä selvinpäin ole lähellekään niin puhelias mutta pystyn kyllä juttelemaan ihmisille ainakin nykyään. Siinä suhteessa olen muuttunut. Joskus olin hyvin arka keskustelemaan ihmisten kanssa ja alkoholi vapautti kielenkantani. Nyt kun olen pian ollut raittiina 9 kuukautta niin olen uskaltautunut juttelemaan ihmisille. En tee vieläkään aloitteita ellei ole oikeaa asiaa mutta en ahdistu jos joku tulee puhumaan minulle.
Kaikki ystävyyssuhteeni 14 vuoden ajan on perustunut alkoholiin. Kaikki ne entiset “ystävät” joiden kanssa oli yhteistä vain alkoholi, olen jättänyt. Olin hetken ilman ystäviä kunnes raitistuttuani ystävystyin uuden ihmisen kanssa. Hänen kanssaan suhde ei perustu alkoholiin emmekä ole tutustuneet ravintolassa. Ensimmäinen aito ystävyyssuhde aikuisiällä.

Äidin muistisairaus etenee. Kutsuu naapureita uusilla nimillä. Kirjojen lukeminen on hänellä jäänyt. Television kaukosäädintä ei osaa käyttää mutta ei ole vielä eksynyt. Haluan hänen takiaan myös pysyä raittiina. En halua menettää yhtäkään yhteistä päivää alkoholin takia. Haluan olla läsnä selvänä ja onhan se myös hänen turvallisuutensa takia tärkeää etten juo.

Raitista päivää kaikille

3 tykkäystä

Voi että kun on aamuisin niin energinen fiilis. Jännästi kuitenkin viimeistään kello 17.00 uuvahdan. Olen aamuihminen henkeen ja vereen. On niin kiva käydä koiran kanssa ulkona viiden jälkeen. Ketään muita ei näy ja saa käppäillä rauhassa. Nyt oli vielä kiva pieni pakkanen ja ilma oli niin raikas. Ennustettuja lumisateita ei täällä pohjois-savossa ole näkynyt.
Ei tarvitse kärsiä krapulasta. Jostain syystä silloin kun join alkoholia niin yöunet jäi todella lyhyeksi. 4-5 tunnin unilla heräilin uuteen päivään vielä humalassa ja olo oli todella uupunut ja heikko. Suussa oli paha maku ja mieli kelaili edellistä iltaa, sitä, kenelle olin laittanut viestiä tai soitellut ja mitä olin heille kännissä viestinyt.
Eilen kerroin että ystävieni kanssa oli yhteistä vain alkoholi. Selvinpäin en heihin yhteyttä juuri pitänyt mutta kun saapui nousuhumala niin julistin heille ystävyyttä.

Viime tammikuussa eräs näistä ihmisistä otti yhteyttä. Olin estänyt hänen numeronsa ja olin iloinen ettei tarvitse häneen pitää yhteyttä. Hän kuitenkin oli vaihtanut numeronsa ja soitti tuntemattomasta numerosta. Päälle 60 v nainen. Olimme olleet viimeksi yhteydessä kesäkuun alussa.
Kerroin hänelle että olen ollut kesäkuun lopusta lähtien raitis. Hän ei oikein innostunut asiasta ja puhelun jälkeen laittoi viestiä ettei ole varma haluaako minuun pitää enää yhteyttä. Tämä siitä huolimatta että hän ei käytä alkoholia vaan on oli jollain oudolla tavalla viehättynyt siitä että soittelimme kun olin humalassa. Hän piti minusta kun olin kännissä puhelias. Kerroin hänelle suoraan että ystävyyssuhteeni oli perustunut alkoholiin. Hän luovutti suhteeni ja tunnen iloa että siteeni häneen on katkennut. Emme onneksi edes asu samalla paikkakunnalla.

Nyt on oikea ystävä ensimmäistä kertaa aikuisiällä. Tunnen iloa elämästäni ja riemua siitä että kykenen olemaan raitis


Mulla on suomenkielinen kommentaariraamattu. Sivuja siinä on 2673. Tavoitteena lukea se kokonaisuudessaan. Silloin kun aloitin raittiuden matkan tein päätöksen etten juo alkoholia niin pitkään kun kirja on lukematta. Olen lukenut siitä mietiskellen noin 300 sivua. Vielä 2300 sivua jäljellä ja tämä on ollut mulla heinäkuusta lähtien. 300 sivua noin reilussa 8 kuukaudessa joten matkaa koko kirjan lukemiseen on vielä muutama vuosi. Itsessään Raamatun olen lukenut neljästi tai viidesti läpi mutta kommentaariraamattu on siitä erilainen että jakeisiin liittyy kommentteja jotka lisää sivumäärää huimasti.
En kuitenkaan lue kirjaa sillä ajatuksella, että kun se on luettu niin juon. Kun olen saanut sen luettua on raittiutta niin paljon takana ettei enää tule edes juotua.


Uusi viikko alkaa. Viideltä herätty reippaana ja todettu että Putin “voitti” vaalit.
Olen miettinyt että alkoholi on kuin mahtisormus tarusta sormusten herrasta. Kun sen saa haltuunsa tulee tunne että on voimiensa tunnossa. Maailma näyttää erilaiselta tuota alkoholisormusta käyttäessä. Ehkä vähän utuisemmalta mutta erilaiselta. Kaikki tuo sormus kuitenkin pettää. Kun se on hallussa riittävän pitkään se orjuuttaa kantajansa ja riuduttaa elämänvoiman. Lopulta se tappaa kantajansa päästäkseen seuraavan kantajan huomaan.
Sormusta pidetään aarteena josta ei voi olla hetkeäkään erossa. Mikäli sen hukkaa eikä ole mahdollista juoda tulee paniikki, hätä ja ahdistus. Alkoholisti tekee mitä tahansa saadakseen aarteen takaisin haltuunsa.

Toiset taas vaeltavat tuomiovuorelle tuhotakseen sormuksen. Matka on vaivanloinen ja raskas. Lopulta kuitenkin suurten taistelujen ja vaikeuksien jälkeen ihminen seisoo pudotuksen reunalla ja heittää tuon turmion sormuksen tuhoonsa. Näin hän vapautuu riipastaan ja on aika lähteä takaisin onnelliseen kontuun. Elämä täytyy laittaa järjestykseen ja siivota jäljet ja ajaa loput viholliset pakoon kuten tuossa kirjassa.

1 tykkäys

Noinhan se pitääkin olla, kukin tavallaan elää ja voi hyvin. Oman näköistä elämää. Raittiina ja toisista ihmisistä välittävänä ja huolehtivana.

Uusi päivä. Hyvä aamu ja virkeä olo. Kipakka pakkanen joka herätti kivasti kun kävin koiran kanssa kävelyllä.
Kohta kauppaan kun se aukeaa ja sit aamupala. Eilen tein siskonmakkarakeittoa vähän erilaisella twistillä ja tykkäsin paljon ja sitä riittää täksikin päiväksi Ellen tee sitten tänään silakkafileitä ja syödään huomenna keitto loppuun.

Nukun nykyään niin hyvin enkä ole heräillyt paniikissa moneen kuukauteen. Yhteen aikaan kun nukahdin heräsin kun luulin että joku on asunnossa. Kerran kuulin kun joku vanha nainen kysyi että " oletko sinä se fincoco?" ( Oikeasti käytti etunimeäni) Säikähdin ihan hirveästi.
Nämä tällaiset kauhuheräämiset on jäänyt kokonaan pois. Luulen että ne johtui alkoholin käytöstä ja kesti aikansa ennenkuin aivokemia asettui uomiinsa raitistumisen jälkeen.

Edessä selvä päivä. Eilen sain yli 800€ mätkyt mutta en stressaa siitä. Ei mulla ole mahdollista maksaa niitä mutta menköön samaan konkurssiin jossa nyt olen. Elämä kantaa

3 tykkäystä

9 kk etappi lähenee. Päädyin poistamaan tiktokin. Tajusin että kulutan päivästäni aivan älyttömästi aikaa videoiden katseluun. Aivot narikassa makaan sängyssä ja katson toinen toistaan älyttömimpiä videoita. Nyt ei ole sitä mitään muuta sosiaalista mediaa käytössä kuin tämä päihdelinikin keskustelu.

Heräsin tänään jo neljältä pirteänä kun kissa tuli viereeni rakastamaan minua. En osannut olla edes ärsyyntynyt kun se on kesytelty lähes villistä. Täytyy arvostaa että haluaa tulla viereen saamaan silityksiä. Ei ole itsestäänselvyys.

Taidan tänään lähteä käymään levykaupassa. Vielä kun sellaisia on

3 tykkäystä

Tuhnuinen viikonloppu edessä. Sateita tiedossa.
Toissapäivänä minulla ei ollut yhtään musiikkilevyä. Nyt niitä on jo 30. Kiersin kirpparilla ja löysin monta levyä 12 eurolla. Tänään tullee reilu 20 ilmaista levyä ja ilmeisesti vielä kymmenkunta on tarjolla. Levykaupasta on noudettavissa Elviksen 60 luvun tärkeimmät ja postista on noudettavissa rocknroll levyjä.
Älysin etten ole oppinut kuuntelemaan oikein musiikkia kun lapsuudenkodissa ei ollut kuin radio, joka pauhasi aina lauantai aamuisin miljoona miljoona ruusua kun se soitettiin silloin radio Suomella aina viikonloppuna. Isä makasi radion edessä sammuneena tai hoilasi vielä aamulla humalassa että " mandoliinilla soitella suatan"

Nyt on soitin ja levyjäkin. Oikeestaan vasta nyt lähden rakentamaan omaa musiikillista identiteettiäni ja huomaan sen kallistuvan 60-70 luvun musiikkiin. Onhan minä spotifytä kokeillut mutta äänenlaatu on surkea ja tarjontaa ihan liikaa.

Kauppaan täytyy lähteä heti aamusta kun on vähiten jonoa. Tai niitä ei kyllä ole ollenkaan. Sit aamupala ja viestiä täytyy kirjoitella toiselle levyjen lahjoittajalle. Päivällä taas kahvitellaan naapurin kanssa. Siitä on tullut joka päiväinen rutiini. Juodaan aina kapselikahvia. Olen vienyt sinne oman paketin kapseleita niin ei naapurin tarvitse ostaa mulle kahvia. Muuten niitä kapseleita ei tule käytettyä mutta ne on tullut tutuksi naapurin luona.
Tämä naapuri on jo yli 60 vuotias niin hänellä on asioihin vähän perspektiiviä. Paljon on myös yhteisiä kokemuksia ajalta ennenkuin netti ja kännykät tuli kuvioihin.
Vanhempi ystävä on siunaus.
Hänellä on omia murheita niin minä kuuntelen ja hän on sanonutkin että tulisi hulluksi, jos ei minua olisi jolle kertoa asioita. Ja usein myös jakaa ilon aiheita, jotka on myös yhtälailla tärkeää päästä jakamaan.

Hyvä päivä edessä. Rauhallinen viikonloppu ja 9 kuukautta selvinpäin täyttyy sunnuntaina. Sitä kohti

3 tykkäystä

Ihana tuo sinun kahvittelu naapurisi kanssa. Yhteys toisiin ja itseen on raittiudesta tärkeä kulmakivi. Päihde kun vie mukanaan kaiken.

1 tykkäys

Kyllä. Tajusin just että tuo naapuri korvaa mulla AA:n. alkoholista itsestään ei ole niin paljon asiaa mutta puhuminen on se juttu. Ilot, murheet ja puutaheinää. Puhuminen ja asioiden jakaminen luottamuksellisesti on AA: n juttu ja mulle sen täyttää naapuri. Mutta hänelle yhtä tärkeää.

2 tykkäystä

Kyllä olet onnellisessa asemassa että sinulla on tuo naapuri. Ystävät ovat tärkeitä.

1 tykkäys


Nyt tuli niin korkealta paikalta postia että piti varoen aukaista kirje :grinning: laitoin stubille onnittelu kirjeen kuun alussa. Sieltähän tuli vastaus ihan kirjeenä. On niin hienoa paperia etten ole eläissäni pitänyt kädessä. Nämä on just semmosia ilon aiheita että antaa voimaa jatkaa raittiutta

2 tykkäystä