festariörvellyksiä

Muita Suomen festarikesässä sählänneitä? Pitkän aikaa ajattelin, että tämä sopan otto on jokseenkin hallinnassa, mutta kyllä se taas lähti aivan laukalle festareiden ensimmäisenä päivänä. On se perkele, kun tietää varsin hyvin, että viina ei itselle sovi niin pakkohan sitä oli taas ottaa. Pullollisen viinaa jälkeenhän sitä oli (muiden kertoman) perusteella kuin mikäkin John Travolta ja muistikuvia, että miten festarialueelta mökille pääsi ei tietenkään ole. (Onneksi omalla) terassilla riekuttiin munasilleen niin, että oma nimi tiedetään kyllä omasta kylästä Jyväskylään asti.

Jos ei niin “nolo” niin ainakin sitäkin vaarallisempi juttu kyllä, että lepiä ottaessa kävi oksennus jo kurkussa mihin kyllä hetkellisesti heräsin. Niinkin on kyllä kerran käynyt, että alkoi laatoitus nukkuessa, enkä ollut herännyt vaan kaverit onneksi huomasivat. Joten tämä ahdistaa aivan saatanasti. Vaikka tämä juopottelu ei terveellistä puuhaa olekaan, niin päävieraana monttubileissä ei huvita olla sen takia, että ei herää oksentamaan.

#millätästätaasselvitään

vitnes,
Itse en ole festari-ihmisiä, mutta huolestuin tuosta sinun oksentamisesta nukkuessa…
olisikohan se sulle tarpeeksi hyvä motivaattori juomismäärän motivaattorina? Kuulostaa hyvin vaaralliselta. Jos uhraisit hetkisen niin, että olisit mielikuvan itsestäsi tuossa tilanteessa. Kuvittelisit mille näytät ja mille tuntuu? Ja pohdit miten tilanne ei pääsisi enää toistumaan.

Käykö sulle niin, ettet enää tajua juovasi lisää?
Pärjäile ja kirjoittele tänne. Jos asettaisit itsellesi tavoitteen: juhlissa en juo itseäni ”tajuttomaksi”. Silloin voisit nauttia festareista varmasti enemmän kuin nyt. Se ON mahdollista.

No ei tarvitse turvautua edes mielikuviin, kun tästä kanttuvei-tilasta on ihan kuvamateriaalikin olemassa. Jotakuinkin niinhän se meni, että tietyn rajan yli, kun meni niin ei juominen tuntunut enää missään, kunnes taju lähtikin aivan tyystin.

Ja se oli todellakin tavoite, että ei juoda itseä aivan tolkuttomaan kondikseen, mutta toisin kävi. Niin kauan kuin läträä miedoilla niin ei mitään suurempia ongelmia tule, joten se lienee ainoa ratkaisu jättää väkevät muille. Ainoa ongelma vaan, että riittävästi, kun on mietoja juonut niin kynnys väkevien ottamiseen on melko matala varsinkin, kun joku tarjoaa… :unamused:

Mietin kannattaisiko sun hakea apua työterveydestä tai vastaavasta? Mulla Naltreksoni käytännössä katkaisi tarpeen juoda lisää. Parin bissen jälkeen ei ollut ongelma kävellä baarin ohi kotiin. Ja myös “tunnejuominen” jäi kokonaan kun sen kanssa nousuhumala ei tunnu miltään. Oikeastaan se tuntuu vain epämukavalta kun hyväfiilisaivokemia ei peitä viinan makua.

Vaikken festari -ihmisiä ole, ole itsekin ollut kanttuvei ja joskus krapulassa oksennellutkin.
Hyvä kun olet pyrkinyt vähentämään. Kavereille voi hyvin sanoa, etteivät tarjoile tahallaan liikaa. Ystävät kyllä ymmärtävät. Ei se ole helppoa sanoa… mutta hyvä vaihtoehto sille mitä voisi tapahtua.

Aivot oppivat uusia tapoja käyttäytyä tietyissä tilanteissa. Se on lohdullista. Päätös olla juomatta on ennakolta iskostettava päähän. Osa laskee juomisiaan tai juo tarkoituksella alkoholitonta välillä.

Minulla alkoi itseinho vaivata niin, etten enää halunnut olla krapulainen. Pelkäsin lipsuvani kierteeseen, josta nousu olisi ollut tosi hankalaa. Siksi päätin, että koetan pysyä himostani hetkisen erossa. Minulle toimi paremmin, etten juo lainkaan. Jokaisella on se oma ja itselleen sopiva keino.
Tsempit

Moi

Mä olen ollut varsinainen ördausnuori, vaikka väliin mahtuu myös fiksumpia aikoja. Kuitenkin festareilla rälläys on hyvin tuttua. Mulla on matala oksennuskynnys joten saatan oksentaa suht helposti ihan ilman alkoholiakin. Joskus olen mennyt nukkumaan ja oksentanut sängystä lattialle.

Se krapula ja morkkis on kaikessa kaameudessaan se mitä käyttäisin nyt motivaation lähteenä. On toiminut mulla ainakin. Kun on muutaman kerran (tai ehkä noin 20 kertaa) kokenut sen häpeäkrapulan missä oikeasti ajattelee, että elämä on lopullisesti pilalla ja tekisi mieli kuolla, siitä saa kummasti voimaa alkoholin juomisen hillitsemiseen.

Nyt vaan sanot itsellesi että v**tu tämä en ole minä, nyt loppuu!!! Ajatusharjoituksia ja toistoja. Ihan varmasti alkaa pikkuhiljaa onnistua.

Kyllähän noita häpeäkrapuloita on ollut, että olisi vain tehnyt mieli vetää itsensä narun jatkoksi. Kumma vaan, että ne viimeistään kahdessa viikossa tuppaa unohtua.

Juomien laskemistakin on koitettu, esim. otetaan saunailtaan 5 olutta matkaan, mutta ne kun on saatu (yleensä aika nopeasti) juotua niin aletaan katsomaan kelloa, että vieläkö olisi lähin marketti auki. En ole varmaan ainoa jolla on se ongelma, että riittävässä kännissä tuntee olevansa hauskin seuramies tällä puolen maapalloa. Totuushan on kyllä varmaan melko toinen jos omia juttujaan kuuntelisi videolta seuraavana päivänä…