Olen kärsinyt pitkään yleistyneestä ahdistuneisuudesta ja paniikista. Näiden ohella on ollut masentuneisuutta eria asteisena jo kymmenisen vuotta. Olen ollut kaupungin kautta hoidossa psykiatrisen poliklinikan kautta. Masennus on pysynyt suht hyvin aisoissa Efexor Depot 375 mg aamuisin ja iltaisin Ketipinor 25-50 mg/tarvittaessa. Joskus vinkumalla olen saanut 30 paketin Opamox 15 mg paketin…
Olen pohtinut käväistä yksityisellä puolella kysymässä Xanor 0,5 - 1 mg tabletteja. Osaatteko neuvoa miten asia pitää esittää, kun olen niin monta vuotta tottunut vinkumaan ja rukoilemaan rauhoittavaa paniikkiin?
^ Kerrot lääkärille, että olet niin ahdistunut, että tarvitset siihen lääkettä ja olet kuullut/lukenut, että Xanor olisi hyvä lääke. Siitä se dialogi sitten lähtee rullaamaan, miten lähteekään. Vaikeaa antaa mitään valmista käsikirjoitusta, kun siellä yksityiselläkin on kovasti erilaisia lääkäreitä töissä. Yksi voi olla sillä asenteella, että kirjoittaa ihan mitä vain, kunhan olet hiljaa ja toinen haluaa tietää hyvinkin seikkaperäisesti oireistasi ja historiastasi ja kaikkea mahdollista noiden väliltä. Rukoilut, vinkumiset sun muut draamat ja esiintymiset kannattaa suosilla jättää harrastelijateatterin puolelle. Sillä tyylillä annat itsestäsi kuvan lähinnä kitkuisena pilleristinä tai muutoin vain niin epävakaana tapauksena, että sellaiselle ei kovin hövelisti kannata ihan kaikkia nappeja määräillä. Asiallisuudella pärjää näissäKIN tilanteissa parhaiten noin lähtökohtaisesti. Tietenkään oireitaan ja olojaan ei pidä vähätellä, vaan ennemmin hieman liioitella(Tämä pätee lääkärissä ihan yleensäkin, haki sieltä sitten lääkkeitä tai lähetettä magneettikuvaukseen), mutta senkin voi tehdä ihan asiallisesti puhumalla.
Harvempi sitä turhasta haluaa maksaa tai muutoinkaan hukkareissua heittää. Kannattaa mennä psykiatriaan erikoistuneelle lääkärille. Ei psykiatri tietenkään välttämättä ole benzojen määräämisessä yleislääkäriä myötämielisempi, saattaa joskus olla toisinpäinkin, mutta lähtökohtaisesti psykiatrilla on kuitenkin paremmat rahkeet määrätä rauhoittavia, siis sen kannalta, että Iso Veli valvoo sitä hommaa.
Jos lääkäri on enemmänkin juttutuulella, eikä vain mukisematta kirjoita respaa, niin kannattaa kertoa, että sulla on tarkoituksena hoitaa ahdistustasi ja paniikkiasi muutenkin, kuin lääkkeillä, eli haluaisit terapiaan tmv. Jos olet työelämässä tai opiskelet tai sun on tarkoitus mennä töihin/opiskelemaan, niin sanot, että näistä hommista ei tahdo tulla mitään ilman pätevää lääkitystä ahdistukseen.
Eivät nämä mitään pomminvarmoja taikasanoja ole, koska eipä sitä osaa ennustaa millainen tohtori siellä on vastassa, mutta noista tuskin on mitään haittaakaan. Tietty jo aikaa varatessa voi puhelimessa vähän tiedustella, millainen linja lääkärillä X on tässä asiassa.
Panikkiihäriö on todella ikävä tauti. Itselläni se on pysynyt kurissa SSRI lääkityksellä ja bentsoilla viimeiset 20-vuotta. Mut nyt se on lauennut uudelleen niskassa olevan välilevn pullistuman vuoksi. Selkää on ennenkin operoitu kaksi kertaa mutta silloin pullistumat olivat ristiselässä.
Mitenkäs on jos kirjoituttaa reseptin jossain muussa maassa? Joissain maissa saatetaan antaa jopa Barbituraatteja paniikihäiriöön… vaikka Brasiliassa ja Venezuelassa ja Etelä-Afrikassa… Egyptissä myös
Bellergal, on vielä myynissä Suomessa migreenin estoon ja lihakarjan vaikean unettomuuden hoitoon. Tätä Nnaana ei ole vielä kokeillut. Sveitsissä taas barbituraatteja käytetään avustetussa itsemurhassa.
Saahan sitä monestakin maailmankolkasta varsin hövelisti sellaisia lääkkeitä, joiden kanssa Suomessa ollaan paljon tiukempia tai joita Suomessa ei käytännössä juurikaan määrätä yksityishenkilöiden käyttöön. Esim. mainitsemastasi Egyptistä saa kuulemma morfiinipillereitä ilman reseptiä vatsatautiin. Tästä en tosin päätäni panttaa. Perustuu kuulopuheeseen ja vaikka tuo täysin totta olisikin, niin siitä on niin kauan aikaa, että Egyptin lainsäädäntö on ehtinyt muuttua moneen kertaan.
Ongelma tulee vastaan siinä, että Suomeen ei saa lain mukaan kuljettaa PKV-lääkkeitä, joihin ei ole kirjoitettu alkuperäistä reseptiä Suomessa. Eihän tuo käytännössä niiden tuomista estä, eivätkä ne lentokentillä ym. tulleissa ehdi millään läheskään jokaisen reppureissaajan lääkkeitä kollata, mutta aina siinä aikamoisen riskin ottaa. No, vähän jännitystä elämään, jos joku paniikkihäiriöinen sellaista kaipaa . Sitten jos tarvitsee jatkuvaa lääkitystä ja asuu vakituiseen Suomessa, homma mutkistuu entisestään, kun pitäisi alvariinsa laukata jossakin Ambomaalla(tai ihan vaikka Virossa tai Venäjällä) uusimassa respojaan/hakemassa lääkkeitään ja taas kuumotella tullissa. Toki nykyinen tekniikka mahdollistaa helpostikin sen, että saa yhteyden siihen ulkomaalaiseen lääkäriin, mutta eipä sillä pelkällä reseptillä paljoa tee, jos ei niitä lääkkeitä saa mistään ulos.
Eiköhän dark web ole huomattavasti simppelimpi ratkaisu, jos haluaa jotakin roipetta, mitä ei laillisesti Suomesta saa. En yllytä tässä ketään rikokseen. Ihan vain vertailun vuoksi tähän Jorgin ideaan.