Hei, oon nyt käyttänyt alkoholia ongelmaisesti 11 vuotta. Keskivaikea masennus todettiin 1998 ja arvelen sen juontavan juurensa 9 vuotta kestäneestä koulukiusaamisesta. Ensioireet tulivat jo 1995, hoitoon minut ohjattiin opiskelupaikassa sattuneen välikohtauksen jälkeen -98.
Mulla on myös todettu ADHD.
Nuoruudessani käytin kyllä alkoholia mutta kaksin käsin kiskominen alkoi vasta 2005 avoeron jälkeen. Kukaan ei minulle sitä ennen tuonut esille huolta juomisestani ainakaan.
Nykyään opiskelen toista ammattia ja olen huolissani jaksamisesta työelämässä kun useita kertoja viikossa on pakko riipaista kännit. Mieliala heittelee eikä lääkitystäni suostuta tarkistamaan koska hoitotahot tietää juomisestani. Ikävä pattitilanne…
Hei. Oletko miettinyt juomisen lopettamista? Tai ainakin vähentämistä? Minulla on menneisyydessä aika rankkojakin kokemuksia joiden vuoksi sairastuin vaikeaan masennukseen ja en kyennyt vuosiin töihin. Raitistuin ja pääsin terapiaan ja usean vertaistukiryhmän avulla olen kuntoutunut työkykyiseksikin välillä. Mutta apua hain muualta kuin lääkkeistä tai lääkäreiltä, luin ja etsin ilmaisia oma-apuryhmiä, vertaistukiryhmiä sekä alkoholismiin että muihin vaivoihin.
paras hetki oli se kun tajusin etten enää tarvi syyttää lapsuuttani, muita ihmisiä ym. siitä miten minun kävi, vaan voin nyt aikuisena valita oman tavan elää ja toimia. Ja oikeastaan rukoilu ja usko Jumalan apuun oli se voima millä jaksoin aina eteenpäin.
tsemppiä sinulle ja etsi niin löydät oman tien ja avun itsellesi.
