Heippa! Mulle kävi aika paha kömmähdys, olen bipo ja mania päissäni sitten otin 15mg opamoxeja ja join lonkeroa noin 2 viikkoa. Opamoxeja meni alussa 1, mutta sitten lopussa jo 6kpl päivässä. Opamoxit sitten loppui, eli lopetin kuin seinään. Pikku hiljaa olo paheni ja eilen (5. päivä ilman) menin terkkariin vierotusoireiden takia, fyysiset oireet oli ihan järkyttävät. Sain sieltä 2x15mg nappia, otin tänään yhden ja olo oli ihan normaali noin 4 tuntia, nyt alkaa tuleen taas vähän omituinen olo.
En kestä niitä vierotusoireita, mitä mun pitäis tehdä? Torstaina on terapia, aion siellä sanoo totuude, että mitä tulikaan tehtyä ja sitten pyytää jotain niihin vierotusoireisiin. Pyydänkö että sais 15mg opamoxeja, joita ottais alussa yhen päivässä ja sitten alkais puolittamaan? Vai poistaako Rivatril myös nää fyysiset oireet, oon täältä lukenu että se on pitkäkestosempi, eli pyytäisinkö rivoja? Tosiaan haluaisin kokonaan eroon tällasista lääkkeistä, mutta en kestä niitä oloja.
Normilääkitys mulla on Lamotrigin 200mg, Sertralin 100mg ja risperidon 3mgx2 iltasin, jos sen nyt on jotain väliä.
Ps. Tiedän että oon ihan vitun tyhmä ku tein näin, en vaan oikeesti tienny että opamoxit on bentzoja ja että niiden kaa ei leikitä, oon täältä vasta nyt lukenu niistä. Maniassa menee aina vähän yli mutta nyt pelkään oikeesti, että oon tehny peruuttamatonta tuhoa ittelleni, tai saan jonku kouristuskohtauksen. Vähän paniikki fiilikset ollu, auttakaa…
Täs kaupungis tehdään tai on ainakin tehty avokatkoja A-klinikalla. Sieltä voi saada pitkävaikutteisia bentsoja sen verran, ett pahimmat menee ohi. Aamulla soitettava. Jos viiden päivän aikana ei ole oksatsepaamin viekkareista tullut kouristuksia, ei kai niitä enää…??? Minun k o k e m u k s e n i mukaan…
Diatsepaamia (20-100 h puoliintumisaika) käytetään yleisesti bentsoista vieroittautumiseen - myös diatsepaamin kohdalla. 2 viikkoa on kyllä todella lyhyt aika vaikka annoksesi kohtuullisen isoja olivatkin, joten imo jos kantti millään kestää niin kärsi ne viekkarit pois äläkä koske bentsoihin, ellet oikeasti niitä tarvitse. Etenkin yllä mainitut kiertäisin kaukaa, xanor-koukku on tälläkin palstalla todettu monien mielestä pahimmaksi, ts. ne opamox-reflat on lasten leikkiä alpratsolaamiin verrattuna.
Olin tänään terapiassa ja sovittiin siellä, että otan puolikkaan 15mg opamoxia seuraavat 6 päivää. Terapeutti sanoi, että ne pahimmat vierotusoireet oli sillon sunnuntaina, eli mitään kouristusvaaraa ei enää ole, eikä tainnut olla sillonkaan, koska oli kirjattu ylös vaan “lieviä vieroitusoireita”. Itsellä kyllä oli aika kamala olo oli ja se paniikki vielä pahensi sitä (panikoin tosi helposti)…
Mutta terapeutti rauhotteli, että mitään peruuttamatonta ei oo tapahtunu, että kuudessa päivässä pääsen niistä eroon. Ja pari on siltä varalta, että tuleekin jotain viekkareita, niin sit otan kokonaisen.
Ihan hirveä olo ollu henkisestikkin, en halua käyttää mitään huumeita ja tästä eteenpäin en mihinkään kolmiolääkkeisiin koske, mitään henkistä riippuvuutta mulle ei siis oo tullu. En vaan tosiaan tiennyt että opamox on mitä on.
Älkäähän tuomitko minua kauheasti, maniaa on vaikea selittää sellaiselle joka ei ole sitä kokenut… Viimeksi kun oli noin paha mania, niin petin silloista tyttöystävääni. Bipo-ihmiset tietää että silloin ei päässä pyöri paljoa, on vaan maailman huipulla ja ei huolta huomisesta.
Tänään on ollu normaali olo ja nautin tästä keskinkertasesta olosta täysin siemauksin. Tasasta jatkoa toivon.
JA kiitos kaikille asiallisesti vastanneille! Päivittelen tänne ehkä viä jos tulee jotakin radikaaleja muutoksia ja muutenkin, että miten pääsin eroon.
Kiitos teille!
Mä olisin kyllä katkassu jo tohon, jos nyt ne välttämättä kerran haluaa katkasta. Pahempi toi Riseperidon neuroleptina on kun joku 15mg Opamox, mutta ilmeisesti menee tarpeeseen.
Nyt luin aloituksen tarkemmin ja olen minäkin sitä mieltä, ettei tuossa tilanteessa kannata jatkaa enää yhtään pidempään sen Opamoxin kanssa venkslaamista. Pahentaa pian vain riippuvuutta moinen. Parin viikon Opamox-kuurilla ja noinkin pienillä annoksilla(6x15 mg ei ole sekään mikään norsuannos) ei saa aikaan vielä sellaista riippuvuutta(Olletikin nyt, ettei mitään aikaisempaa benzotaustaa ollut), että siitä mitään vaarallisia vieroitusoireita seuraisi, vaikka toki olo vähän nihkeä saattaakin olla.
Se, mikä sun hirveän olosi, mursunöyhtä, tuossa hommassa aiheutti, oli erittäin todennäköisesti se, että joit alkoholia sen pari viikkoa. Tuollaisen dokuputken jälkeen olisi kenellä tahansa huono olo. Toki alkoholivieroitusoireisiin on järkevää ja suositeltavaakin käyttää bentsodiatsepiinilääkitystä, mutta eipä sitä viikkoa kauempaa tarvitse jatkaa ja ne oikeasti pahat ja vaaralliset alkoholivieroitusoireet saa lääkittyä pois jo lyhytaikaisemmallakin benzokyllästyksellä. Tosin alkoholivieroitukseen olisi fiksumpaa käyttää pitkävaikutteista benzoa, eli käytännössä Diapamia, Rivatrilkin käy yhtälailla, koska Opamoxin nopea puoliintumisaika aiheuttaa sitä parempi olo-huonompi olo -sahausta ja näin ollen kärsimys pitkittyy.
Nyt jos vedät Opamoxin seinään ja paha olo vain jatkuu, niin se johtunee sitten jostakin muusta, kuin benzo- ja/tai alkoholivieroitusoireista, joista jälkimmäiset ovat kyllä jo ohitse. Ihan mielialan laskua manian jälkeen, morkkista koheltamisesta jne. veikkailen. Voi olla myös, että tuo muu lääkityksesi huonontaa oloasi, kuten Petri jo vähän mainitsi. Risperidonin lisäksi allekirjoittanut(Bipo minäkin) on saanut vain kaameita sivareita ja pahan olon noista kaikista lääkkeistä, joita sulla on käytössä. En nyt tokikaan kehoita lopettamaan niitä ihan ominpäin ja tässä ja nyt, jos sulla on pidempäänkin ko. lääkitys mennyt, etkä ole aiemmin siitä mainittavia haittoja saanut, mutta ihan vain yhtenä vaihtoehtona esitin tuota lääkityksesi mahdollista vaikutusta oloihisi.
Edit: Helvetin typot . Enää en kyllä korjaa mitään, vaikka millaista sotkua tuosta tekstistä vielä löytyisi.
Mul ei ole tullut muista bentsojen seinäänkatkasuista kouristuksia kuin oksatsepaamista. (Olin tietty siitä riippuvainen, eli kyse ei ollut lyhytaikaisesta käytöstä.)Tai ainakaan semmosia, jotka tiedän . Pahimpina sekoiluvuosina ny sattu ja tapahtu, monenmoista kramppia ja nyrjähystä. Tsekkasin sillon, siis ekan kouristelun jälkeen, asiaa j o s t a i n lähteestä , en ny kyl muista mistä, jossa väitettiin, että oksatsepaamin vierotusoireet voivat tulla hyvinkin rajuina tms. Muuten melkosen olematon pilleri, minusta. Paitsi jos siihen on riippuvuus, kyl tietysti silloin reboundit sun muut lievenee, kun ottaa. Toki alpratsolaamriippuvuus oli pahin.
Täs kaupungis näyttää oksatsepaamivalmisteiden kohdal siltä, siis julkisel hoitopuolel , että täs “korvataan bentsot lepteillä”-hoitokäytännös , Opamoxeja summuita oxamiineja vielä määrätään, tai siis helpommin kuin mtään muuta… Tämmöstä olen kuullut useilta psykiatrises hoidos olevilta sekä avo-& laitospuolelta. Sillon ku mä olen viimeksi ollut osastohoidos, ei ollu xanorit, pamit etc. mitenkään pannassa. Ny sit unilääkkeeks serokelprolonkkua vaikka kilo, päästäänpähän siitäkin marisijasta
Joo leptilääkärit Putinin vieraaksi ja koko konkkaronkka Siperiaan, Hra P.ja, siin o idistä kyllä juu .
^ Jep, jos ihminen on kunnolla fyysisesti riippuvainen benzoista ja lääkitys katkaistaan seinään, niin eipä sillä käytännössä juurikaan ole merkitystä, mitä benzoa on pääasiassa vetänyt, eli kramppia ja nyrjähdystä puskee, tulee äitiä ikävä kovemmallekin kaverille ja kuolema käy ainakin raapimassa ovella, jos ei nyt aivan sisälle asti pääse . Tietty lyhytvaikutteisista reflat käyvät päälle nopeammin ja intensiivisemmin, mutta lopputulos on silti aivan sama, olipa vetänyt sitten Xanoria tahi Diapamia. Jos sitten puhutaan asiallisesta annospudotusvieroituksesta, niin silloin tietenkin kannattaa ottaa käyttöön pitkävaikutteiset, eikä alkaa kikkailla millään vitun Xanorilla. Xanorin säännöllinen käyttö nyt on joka tapauksessa yhtä reboundia, reflaa ja ahdistusta, vaikka annoksia vain nostaisikin kaiken aikaa . Minä en enää ikinä moiseen paskabenzoon koske, vaikka mulle maksettaisiin siitä ja vaikka tuo onkin viihdekäyttöön potentiaalisin benzo IMO. Se on vain pitkä itku lyhyestä ilosta .
Näinhän se o… . Mä en ekal kerral, ku olin alprazolaamist riippuvainen, edes nostanut annosta … Kyl siin taantu paris vuodes helvetilliseen kuntoon, huh. EN siis suosittele, vaikka alkuvaihetta joskus kaipaankin… Kun oli niin kovin viihtyisä olo ja ehyt ja rento eikä tarvinnut mitään muuta. Sitä vaihetta kesti varmaan pari vuotta ja sit meni down, down, down, this girl went solid down. Mut selvisinpä kuitenkin… .
Oon ottanu sitä puolikasta 15mg opamoxia nyt joka päivä ja nyt on napit loppu (2kpl on viä lipastonlaatikossa, ihan varoks, mutta niihin kosken vaan äärimmäisessä hätätilanteessa). Eli huomenna sitten en ota yhtään, enkä toivottavasti enää jatkossakaan, ainakaan mihinkään viihdetarkotukseen en nappeja enää ota.
Ryyppääminen on loppunut, juon “vaan” yhden 0,5l lonkeron päivässä. Se rentouttaa mua tosi paljon kun saa lipittää sitä yhtä, siitä en luovu. Verikokeen tulokset tuli ja maksa- sun muut arvot kaikki kohillaan. Kyllä tää tästä, pitäis vaan muuten vähän reipastua, alkaa taas käymään lenkillä ja sosialisoida vähän enemmän. Niin, ja lopettaa tupakanpoltto. Mistä sitä voimaa oikein sitten ammentaisi, en tiedä. Viimeset 4 vuotta ollu vaikeeta masennusta, siks toi mania yllätti mut ihan täysin ja luulin jo että pilasin elämäni. Mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä: 1. Ei enää opamoxeja 2. Vain yksi lonkero päivässä.
Mä pystyn tähän
^ No jaa, jos välttämättä tarvitsee jonkin päivittäisen rentouttamislääkkeen, niin mieluummin se 1 Opamox, kuin 1 ½ litran lonkero. Ei sillä, että tuollainen määrä alkoholia nyt mitenkään järkyttäviä haittoja äkkiseltään aiheuttaisi, mutta on alkoholi silti elimistöä ajatellen huomattavasti pahempi myrkky, kuin bentsodiatsepiinit. Vieroitusoireetkin ovat ihan yhtä pahat ja vaaralliset, jos toki alkoholin kanssa huomattavasti lyhytkestoisemmat ja noin pienistä määristä nyt tuskin pahempia viekkareita voi tulla.
Ihan noin yleisesti jaksaa aina kummastuttaa, miten vähätellen alkoholin haittoihin suhtaudutaan, vaikka se nyt on suunnilleen vaarallisinta huumetta, mitä maailman historiassa on keksitty ja monet muut aineet, kaikkine haittoineenkin, ovat suorastaan terveystuotteita siihen verrattuna .
^ Apua mihin? Opamoxeista vieroittautumiseen vai yleiseen relaamiseen? Kale on hyvä ja kokeilee, jos noin kiinnostaa, eikä harrasta tuollaista Arkkis-meininkiä, että muiden pitää vetää kaikenlaiset roippeet sun puolestasi.
Lyhyt aika käyttöhistoriaa ni ei kyllä tosta hirveitä refloja saa.
Enemminki toi kahden viikon lonkero ränni niitä oloja tuo
Ja niinkuin joku mainitsi ni alkoholin haittoja vähätellään. Jopa lääkärit on niin pihalla
Että moni pitää huumeita pahimpina ja ihan suosittelee alkomaholia. Alkoholi on vahvin ja eniten karsimystä tuoma huume. Tuottaa erittäin paljon koti hälytyksiä ku tapellaan ja vängätään. Siihen ku lisätään häiriökäyttäytyminen, tapot, murhat ja vielä onnettomuudet ni onhan alkoholi yksi paskimmista päihteistä.
. Enää en kyllä korjaa mitään, vaikka millaista sotkua tuosta tekstistä vielä löytyisi.
. Pahimpina sekoiluvuosina ny sattu ja tapahtu, monenmoista kramppia ja nyrjähystä. Tsekkasin sillon, siis ekan kouristelun jälkeen, asiaa j o s t a i n lähteestä 
, en ny kyl muista mistä, jossa väitettiin, että oksatsepaamin vierotusoireet voivat tulla hyvinkin rajuina tms. Muuten melkosen olematon pilleri, minusta. Paitsi jos siihen on riippuvuus, kyl tietysti silloin reboundit sun muut lievenee, kun ottaa. Toki alpratsolaamriippuvuus oli pahin.
.
. Tietty lyhytvaikutteisista reflat käyvät päälle nopeammin ja intensiivisemmin, mutta lopputulos on silti aivan sama, olipa vetänyt sitten Xanoria tahi Diapamia. Jos sitten puhutaan asiallisesta annospudotusvieroituksesta, niin silloin tietenkin kannattaa ottaa käyttöön pitkävaikutteiset, eikä alkaa kikkailla millään vitun Xanorilla. Xanorin säännöllinen käyttö nyt on joka tapauksessa yhtä reboundia, reflaa ja ahdistusta, vaikka annoksia vain nostaisikin kaiken aikaa 
.
. Mä en ekal kerral, ku olin alprazolaamist riippuvainen, edes nostanut annosta 
… Kyl siin taantu paris vuodes helvetilliseen kuntoon, huh. EN siis suosittele, vaikka alkuvaihetta joskus kaipaankin… Kun oli niin kovin viihtyisä olo ja ehyt ja rento eikä tarvinnut mitään muuta. Sitä vaihetta kesti varmaan pari vuotta ja sit meni 
.
.
.