Terri Schiavo, 1963-1990-2005, oli kaunis nuori nainen, jolla oli nuorempana ollut paino-ongelma, jota hän hoiti juomalla 10-20 mukillista jääteetä päivässä. Hoito päättyi aivokuolemaan kotiovella 1990. Hän oli riidellyt aviomiehensä kanssa edellisenä iltana, ja luhistui kotiovelleen vievässä käytävässä. Hänen sydämensä ja hengityksensä pysähtyi, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mikä kohtauksen aiheutti. Minä tiedän, koska olen itse selvinnyt hengissä samanlaisesta kohtauksesta kofeiinivieroituksen aikana.
Terri oli ollut pitkään kofeiiniavusteisella dieetillä, joten hänen luustolihastensa solut olivat hajonneet jo jonkin aikaa. Hajoamisen yhteydessä vereen päässeet porfyriinit aiheuttivat perhe-elämään liittyvän stressin laukaiseman adrenergisen myrskyn. Tällaisessa tilanteessa adrenaliini supistaa aivoverisuonia, aiheuttaen hapenpuutetta, sekä kiihdyttää lihassolujen natriumpumput ylikierroksille, jonka ansiosta natriumtaso veressä laskee nopeasti, jolloin aivoissa oleva natrium alkaa sitomaan lisää nestettä, aivot turpoavat ja hajoavat kuin hitaassa räjähdyksessa, jonka keskus on niissä aivojen osissa, joissa verenkierto on runsainta.
Keho poistaa myöhemmin hajonneen kudoksen, joka korvautuu selkäydinnesteellä. Jos aivorunko säilyy vahingoittumattomana, kuten se yleensä tekee tällaisissa tapauksissa, aiheutuu hengityspysähdys hengityslihasten tilapäisestä halvaantumisesta, joka poistuu kun veren porfyriinitaso laskee. Ruumiinavauspöytäkirjasta ilmenee porfyriineille tyypillinen munuaisvaurio ja lisäksi osteoporoosi, jota kofeiinin tiedetään aiheuttavan. Vaikea osteoporoosi havaittiin jo 1991, ja ruumiinavauksessa osa luustosta oli niin pehmeää, että se painui sormilla painaen.
Keskellä näkyvä tumma alue on selkäydinnestettä, jota ympäröi jäljelle jäänyt aivomassa. Aivot painoivat vain 615 grammaa, joka on alle puolet samanikäisen naisen aivojen normaalista painosta. Säilynyt osa on sellaista aluetta, jossa verenkierto on ollut vähäisintä, ja se on säilynyt, koska aivojen hajotessa, kallossa olevan nesteen natriumtaso nousee hajonneiden solujen vapauttaman natriumin ansiosta, jolloin prosessi pysähtyy ja aivoista jää vain laitaosat jäljelle. Adrenaliini supistaa voimakkaasti ääreisverisuonia, joten hiusverisuoniston ruokkimat aivojen osat ovat varjeltuneet osin verenkierron puutteen vuoksi, mutta kärsivät hapenpuutteesta. Aivorunko oli täysin kunnossa, sydäninfarktista tai bulimiasta ei ollut mitään merkkejä, ja havaittu kaliumin puute selittyy jo pelkällä ensiavussa annetuilla infuusionesteellä, viidellä adrenaliiniruiskeella ja muilla hypokalemiaa aiheuttavilla lääkkeillä ja muilla tekijöillä. Raportin mukaan, oletettu syömishäiriö ei ole aiheuttanut hypokalemiaa, eivätkä ruumiinavauksessa esiintulleet seikat osoita aiheuttavaa tekijää, joten aivokuoleman syy on virallisesti tuntematon
Tapauksen oleellisin osuus peittyi 7 vuoden irvokkaaseen oikeuskiistaan siitä, saako tällaisen, pelkästään ihmisen kuoren päästää tästä maailmasta, vai ei. Terri oli sokea, hänellä ei ollut ajatuksia, persoonallisuutta, muistoja, tunteita, häntä ei enää ollut. Aivorunko toimi, samoin kuuloaisti, ja hän reagoi kosketukseen ja kuuloaistimukseen tavalla, joka ilmaisi palkitsevien neurotransmitterien toiminnasta aivorungossa, mutta ilman merkkejä tietoisuudesta.
Kenellekään ei ole tullut mieleen kiinnittää huomiota siihen tekijään, joka aiheutti hänen tilansa ja, joka tekee tätä samaa vielä tänäkin päivänä ympäri maailmaa. Ihminen, jolla on veressään runsaasti porfyriineja kofeinismin vuoksi, on aivojen kannalta kävelevä aikapommi. Pieninkin stressitekijä saattaa laukaista kontrolloimattoman stressihormonien nousun, jonka seurauksena on pahimmassa tapauksessa aivokuolema. Pahimmassa sikäli, että sellainen kuolema, joka vie vain ihmisen, ja jättää jäljelle tyhjän asunnon, on omaisille uskomattoman raskas taakka.
Paniikkihäiriötä esiintyy noin 4 prosentilla perusterveydenhuollon asiakkaista, kuka tahansa heistä voi päätyä tähän samaan tilanteeseen, sillä porfyriinien vaikutuksia on mahdoton ennakoida. Paniikkikohtaus on esileikkiä adrenergiselle myrskylle, ja tällaisen myrkytysoireen hoitaminen lääkkeillä, joiden vaikutuksia ei tunneta, on puoskarointia, jos jokin. Montakohan luonnolliseksi diagnosoitua aivotapahtumaa kofeiini mahtaa aiheuttaa vuosittain?
Minua on kritisoitu siitä, että minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa kofeiinista. Selitykseksi ei ole kelvannut se, että siitä ei ole olemassa mitään positiivista tutkimustietoa, vaan minua pidetään jonkinlaisena fanaattisena, kofeiinin periaatteellisena vihollisena. Nyt olen kuitenkin löytänyt kofeiinista yhden hyvän ominaisuuden. Sekin oli löydettävä itse, kun lääketieteessä on niin monta etsijää, että kukaan ei löydä mitään, kaikkien tapellessa toistensa kanssa.
Kun kofeiini aiheuttaa aivotapahtuman, se ei jätä avutonta tietoisuutta kitumaan toimintakyvyttömään kehoon, vaan tappaa tietoisuuden ja jättää jälkeensä pelkän hylsyn.
