Olen lopettanut huumeiden käytön vuonna 2004, tästä on kohta kymmenen vuotta, vuosi sitten eksyin väärään seuraan ja tuli polteltua kevään ja kesän aikana pilveä ja käytettyä kerran essoja ja katseltua vähän vanhempian on-off-käyttäjien touhuja. Fiilikset joita hain jäivät kuitenkin tulematta, hyvän fiiliksen sijaan tuli äärimmäinen ärsytys ja kiukku siitä että paluu menneisyyteen ei onnistunut 
ja jatkoin siis elämääni ilman. Reseptillä käytössä on rauhottavia unilääkkeitä joita otan silloin tällöin rentoutumis mielessä yötä vasten. Alkoholia ehkä 4 kertaa vuodessa. Siinä nykyinen päihde-elämäni.
Välillä kaipaan takaisin vanhoja menoaikoja, mutta tiedän että mieli tekee tepposet tuossa. Kaikki on muuttunut tässä ajassa, ikää on tullut, kaverit lopettaneet, kuolleet tai linnassa. Lisäksi itsellä on todettu liuta perussairauksia tämän 10v aikana, vaikka ikää on hädintuskin 30v. Ja haluan pitää itsestäni huolta. Tuntuu että kaltaisilleni vanhoille käyttäjille ei ole olemassa mitään keskustelu-paikkoja? Olisi mukava jakaa ajatuksia muiden 2000 luvun alun jälkeen lopettaneiden kanssa…
Sävähti korvaan että kaipaat jotain “menoa”. Mieti onko tämän hetkisessä elämässäsi tarpeeksi kicksejä aiheuttavia juttuja, joista saat tarvittavaa adrenaliinia. Esimerkiksi joku oikeasti mielenkiintoinen harrastus useana kertana viikossa, eihän se välttämättä tarvitse olla mitään hikiurheilua,jos sellaisesta ei oikeasti pidä, vaan vaikka postimerkkikerho, kunhan se oikeasti on sellainen joka kolahtaa ja jäät siihen “koukkuun”. Lisäksi parisuhde ja ystävät,työ, jos suurin osa noista alueista on kunnossa niin luulisi niidenkin täyttävän suuren osan elämää. Älä myöskään pelkää yksinoloa, luo yksinololle sellaiset puitteet, että viihdyt. Vuokraa elokuvia, haali kasa hyviä kirjoja, tee itsellesi kynttiläillallinen, kuulostaa kliseiseltä, mutta olet itse oman elämäsi herra. Itsetutkiskelukaan ei ole pahasta, miten olisi joku mindfullness-kurssi? Lisäksi jos tanssiminen ja bilettäminen kiinnostaa, niin eihän kukaan estä menemästä tanssikursseille, tai vaikka yökerhoon ja juoda sen muutaman, itseä kohtaan voi olla armollinen ja antaa juoda sen yhden ja jos tietää ettei se kuitenkaan jäisi siihen yhteen, niin sitten yksi alkoholiton. Paikkakunnan päihdeyhdistyksiltä voisit kysellä rohkeasti vanhempaa tukihenkilöä, joka osaisi keskustella teille yhteisistä asioista.
