Hei,
Olen nuori 21-vuotias nainen, jonka alkoholinkäyttö on vähitellen alkanut johtaa suurempiin ongelmiin. Olen juonut hyvin säännöllisesti, useamman kerran viikossa siitä lähtien, kun olin lukion toisella. Viime aikoina olen muiden tarinoiden perusteella alkanut käyttäytyä yhä huonommin ja huonommin kännissä. Pahinta on se, etten muista asiaa ja se että olen alkanut myös väkivaltaiseksi. En muista milloin olisin viimeksi ollut viikon juomatta. Olen juonut hyvin pitkään 3-6 päivää viikossa ja löytänyt aina vapaille hetkille aikaa juoda. En tiedä miten lähestyä ongelmiani, mutta ajattelin, että täältä voisi olla hyvä aloittaa. Aiemmin olen juonut kohtuullisempia määriä, mutta viimeaikoina olen yhä enemmän niiden lisäksi alkanut örveltämään baareissa. Tämä johtuu ehkä kesän tuomista tilaisuuksista hyväksyttävästi näyttää naamaansa humalassa muuallekkin, kuin peilikuvalleen kotona.
Työpaikallani on tapana juhlia palkkapäivää eli käydä vetämässä perseet kahden viikon välein (huomautan että tämä on vain kesätyö, joten talvet ryypänny muuten sitten useamman kerran viikossa). Pakkohan tähän sosiaaliseen tapahtumaan ei olisi osallistua, mutta olen toukokuusta alkaen olen siitä huolimatta käynyt juomassa itseni siihen kuntoon, etten muista mitään ja käyttäydyn kuin idiootti. Pahinta on kun seuraavana päivänä töissä kerrotaan kuinka olen käynyt lyömässä hyvää kaveriani, oikeastaan ilman syytä. En ole muuten väkivaltainen enkä pidä voimakeinojen käyttämisestä ollenkaan, joten tekoni kauhistuttaa, vaikka se on muiden mielestä vain hauskaa. Itsestäni tilanne ei ole hauska toisinkuin työkavereideni mielestä. Onko muka hauskaa, että kaveri lyö sua koska ei halua lähteä tai muustakaan syystä? Tämä oli vain esimerkki tilanteesta, jota en muista. Muistan myös avautuneeni usealle ihmiselle elämästäni, en kuitenkaan usein muista, että mitä olen selittänyt tai edes mihin se liittyi. Olen miettinyt voisiko känni-minällä olla jokin oma elämä ja huolensa jotka jäävät vain känni-minän muistiin ja setvittäväksi. Vaikka känni-minä on yhtälailla minä, en tiedä mitä hän sekoilee.
Vedän itseni myös näiden kertojen lisäksi muutamia kertoja viikossa humalaan. Usein onneksi riittää se muutama juoma, jotta rentoudun ja saan asioita hoidettua.
En tiedä miten palaisin kohtuukäyttäjäksi vai olenko koskaan ollutkaan sellainen. Toivoisin, että voisin käydä silloin tällöin baarissa juomassa muutaman oluen ja nauttimassa illasta, mutta se päätyy aina turhan suureen humalaan enkä osaa toimia. Onneksi minulla on vielä kavereita ja saan aina jonkun huolehtimaan mut kotiin. En tiedä enää johtuuko se säälistä vai oikeasta kaverisuhteesta. Onkohan minulla kohta enää kavereita, kun vedän itseni aina hirveään kuntoon ja näen ihmisiä vain kännissä, enkä tosiaan ole ollut kännissä kovin hyvää seuraa varsinkaan viimeaikoina. Ehkä minulla ei ole kovin hyviä kavereita jos he eivät ole huomanneet tilannettani, tai sitten he heittävät asian leikiksi ja ohimeneväksi asiaksi.
Eihän näin nuorella ole alkoholiongelmaa, se on vain opiskelijaelämää.
Olen nyt ollut tasan viikon juomatta. Olo ei ole kovin hyvä. Ensimmäiset kolme päivää ja ehkä edelleenkin kärsin moraalisesta darrasta kaiken sen edellisen sekoilun vuoksi. Olen pyydellyt anteeksi holtittomuuttani ja päätin että pyrkisin tekemään asialle jotain. Normaalisti hukuttaisin sen viimeistään seuraavana iltana muutamalla oluella, mutta nyt päätin, että en tekisi sitä, koska viimeaikaiset muutamatkin oluet ovat johtaneet juomiseen kunnes baarit menee kiinni.
En tiedä johtuuko se masennuksesta vai masennus alkoholittomuudesta, mutta olen ollut todella maassa lopettamisen jälkeen. Olo on paha ja tekisi mieli juoda olut tai joku drinkki jotta olo paranisi ja jaksaisi tehdä jotain. En ymmärrä miten voi olla muka parempi olo hieman darraisena kuin näin, ettei ole juonut hetkeen mitään.
Toivoisin vaan voivani vetää itseni siihen tilaan, etten hallitse itseäni täysin, vaan voisin vain tanssia pahan olon pois. Typerä toive.
Olen usein turruttanut tunteeni alkoholilla. Hoidan myös työ ja kouluasioita mitä voi kotoa hoitaa koneella juoden kaljaa, sillä epäilen kyvykkyyttäni ja suorituksiani ilman alkoholin tai piristeiden vaikutusta, oli se sitten sähköpostin lähettäminen tai esitelmän tekeminen. Tämä on varmaan myös pidempiaikaisen jatkuvan juomisen aiheuttamaa epävarmuutta, kun on päässyt estottomampaan tilaan.
En ole myöskään jaksanut tai ehtinyt pitää asuntoani kunnossa. Olen lihonnut parin vuoden aikana huomattavasti. En tiedä onko tällä suoraa yhteyttä juomiseen, mutta en oikein saa mitään aikaiseksi. Harrastuksetkin jääneet pois.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta tämän lyhyen elämäni aikana kun olen tiedostanut ongelmani ja päättänyt korjata tilannetta. Viimeksi kun kärsin tästä, en ollut yhtä pahassa kierteessä kuin nyt, mutta sain tilanteen haltuun kohtuullisen pitkäksi aikaa. Nyt minua pelottaa tulevaisuus. Pääsin korkeakouluun ja aloitan opinnot syksyllä. Tämän myötä tulee tunnetusti paljon alkoholiin liittyviä tapahtumia ja haluaisin kerätä itseni kasaan, jotta voisin nauttia opiskelustani ja elämästäni eikä se onnistu jos olen kokoajan sekaisin enkä muista mitään ja käyttäydyn typerästi. En kuitenkaan haluaisi jäädä kotiinkaan neljän seinän sisälle surkuttelemaan. En tiedä oikein miten edetä tilanteen kanssa, mutta tunnen vain epätoivoa itseäni kohtaan, en suoraa juomista kohtaan vaan tunnen olevani arvoton ja aikaansaamaton paska joka on epäonnistunut elämässä. Haluaisin harrastaa ja tehdä asioita, mutta en osaa oikein aloittaa prosessia kuinka saisin elämääni muutakin sisältöä taas kuin alkoholin kittaaminen vaihtelevissa paikoissa.
Noh, aloitin jakamalla ajatuksiani täällä, on sekin askel johonkin eikö niin!
Ja kirjottele lisää tänne ja lue muiden tekstejä, se kans auttaa. Onnittelut viikon juomattomuudesta, tiedän että sekin on vaikeaa kun on tottunut juomaan. Tuolta asetuksista saa myös laskurin päälle, niin voit katsoa monta päivää oot ollut juomatta, saattaa motivoida sekin tässä vähentelyssä. Tsemppiä!