Vilpolan väki,minusta tulee mummo.Päihderiippuvainen,25 v poikani on istunut vankilassa täällä Ruotsissa, neljä vuotta henkirikoksesta,ollut puhdas kaikki nämä vuodet,1,5 vuotta sitten tutustui nuoreen naiseen,ja nyt on vauva tulossa,viidennellä kuulla.Kun vauva syntyy,hän saa käydä vankilassa isäänsä tapaamassa kaksi ensimmäistä elinvuottaan,ja siinä vaiheessa pojallani on kyllä jo 24 tai 48 tunnin lomia,jotka voi sitten viettää kihlattunsa ja vauvansa luona,JOS edelleen valitsee olla ilman aineita.Yritin puhua heille monta kertaa,että malttaisivat mielensä,etteivät vielä lasta miettisi,kun isä istuu kaltereiden takana,että vasta sitten,kun poika vapautuu.
Minua ei kuunneltu,pyydettiin kohteliaasti pitämään mielipiteeni sisälläni.Ensin itkin ja surin sitä,missä ensimmäinen lapsenlapseni on alkunsa saanut…vankilan vierailuhuoneen ankeassa ympäristössä.Nyt olen työstänyt,sisäistänyt,antautunut asian edessä…ja tunnen suurta rakkautta ja hellyyttä nyt jo ,pientä,viatonta vaavia kohtaan,mummon oma rakas pieni kullannuppu.
Voi hyvänen aika,Vilpolan väki,mitäs tästä sanotte?