Ensimmäinen askel

Moi!
Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa, samalla ensimmäinen kerta kun “ääneen” tunnustan olevani peliriippuvainen.
Kaikki alkoi noin 10 vuotta sitten pienistä nettipeli kokeiluista. Otin ensimmäisen asuntolainani ja tuntui muutenkin koko ajan rahojen olevan tiukalla, hetken päästä pelasin kaiken ylimääräisen menojen jälkeen ja kierin itsesäälissä kun rahaa ei koskaan ollut. Myöhemmin mukaan tulivat kulutusluotot, vanhempani tiesivät näistä sillä olivat takaajia mutta luulivat luottojen tulevan muuhun tarkoitukseen kuin pelaamiseen. Kymmeneen vuoteen on mahtunut myös pitkiä pelaamattomuus jaksoja, aina kun hävisin isosti suljin pelitilejä tai asetin talletusrajoituksia.
Viime syksynä olin raha-asioiden kanssa taas solmussa, luottokorttivelat tekivät mahdottomaksi selvitä elämisen kuluista. Olin uudessa suhteessa ja en halunnut hyvintoimeentulevalle puolisolleni paljastaa kuinka paljon elin velaksi. Vanhempieni avulla sain pankista yhdistettyä luottojani yhdeksi lainaksi, pankkivirkailija vielä muistutteli että mennään nyt kulutusluoton äärirajoilla että uusiin luottokorttivelkoihin ei lähiaikoina ole varaa.
Lähes puoli vuotta meni hyvin mutta Kuinkas sitten kävikään eräs ilta, lähti pienestä kokeilusta uuteen kasinoon ja kuin sumussa pelasin kahden vuorokauden aikana luottokorttini tappiin sekä kaiken tililtäni.

Nyt ahdistaa ja toisaalta tuntuu etten edes oikein tajua, en halua kertoa puolisolleni vaan yritän miettiä miten selviän maksuista ilman että se näkyisi arjen ostoksissamme. Meillä on omat tilit ja menot vaikka asummekin yhdessä, kaikki suuremmat hankinnat kuitenkin jaetaan sekä päivittäiset menot. Teen mielessäni maksusuunnitelmaa mutta pelkään että jään kiinni että minulla ei ole yhtään vararahaa enää jäljellä. Kannattaisiko vaan tunnustaa ja kertoa pelitaustastani? Toisaalta pohdin että nyt kun edes itselle myönsin ongelmani pystyn lopettamaan pelaamisen lopullisesti, pari vuotta jos menee ilman yllätyksiä pystyn kitkuttelemaan luottokorttivelat pois. Itkettää sillä on niin väärin puolisoanikin kohtaan että käytin rahani hetkessä pelaamiseen joilla olisimme voineet yhdessä tehdä jotain tulevaisuudessa. Puolisoni useasti säästää ja ostaa minulle yllätyksiä, olen niin ahdistunut sillä mietin että tässäkö minun yllätykseni kertoa että olen korviini saakka veloissa :cry:

Tervetuloa joukkoon! Asian myöntäminen itselle ja tänne kirjoittaminen on hyvä ensimmäinen askel.
Oon utelias kaveri ni pari kysymystä:
Miten kovasti haluat lopettaa pelaamisen? Oletko jo laittanut estot rahansiirtoihin ja sulkenut pysyvästi kaikki kasinot?
Oletko ajatellut jotain muuta ulkopuolista tukea, esim. GAta tai muuta ryhmää?

Lisäyksenä vielä, että todellakin kannattaa kertoa asiasta puolisolle.

Komppaan ylempää täysin. Trustlyyn ja eutelleriin äkkiä viestiä menemään, että haluat estää niiden kautta tapahtuvat maksut pelisivustoille. Sen jälkeen KAIKKI kasinot kiinni. Ei takaportteja.

… Ja kolmas kerta toden sanoo myös näissä viesteissä. Tee pelaaminen itsellesi vaikeaksi, eli sulje, estä, tee kaikkesi, ilman takaportteja ja tee se NYT. Aloita sulkuprosessi siitä lempicasinosta, näin näytät pelipirulle että olet tosissasi asian kanssa. Jos et poista itse ongelmaa, se kasvaa…

Kiitos viesteistänne. Suljin juuri luettuanne viestinne kasinotilini, uskon että tiedätte mistä puhutte. Myönnän että eilen tehdessäni lopettamis päätöksen jätin talletusrajallisen lempikasinoni auki, jotenkin miettien että rahaa taas saadessani käyn pienellä talletuksella kuittaamassa tappioitani.
Olo on tänään ollut aivan hirveä, miettinyt vuosien aikana kasinoihin syöttämääni rahaa ja valheessa elämistä kun olen rahapulaani läheisille selitellyt. :cry:
Tahtoni lopettaa on suuri, en halua menettää omaisuuttani enkä varsinkaan läheisiäni tämän riippuvuuden takia. Miten te olette selvinneet näistä hirveistä oloista?
Järjellä laskien kunhan en enää lipsahda päätöksestäni pystyn vyötäkiristämällä kuittaamaan velkani ilman maksuhäiriöitä. Nyt kuitenkin pari viikkoa täysin tyhjätaskuna ennen palkkapäivää. Elämä näyttää synkältä, vielä muutama päivää sitten laittanut tuhansia euroja talletuksina ja nyt mietin mistä saisi sen verran että täyttäisi jääkaapin loppukuuksi.
En ole vielä tutkinut mitään tukiryhmää tai hoitoa tähän, uskon että tarvitsen jotain tukea päästäkseni tästä sairaudesta. En ole sanonut riippuvuudestani kenellekään ja siksi tuntuukin että maailma on tällä hetkellä aivan musta ja synkkä ylläni.

Ainakin omasta puolesta voin sanoa ettei ole aina helppoa selvitä oloista, kun olisi vaan ihan ihan pakko päästä pelaamaan… Luen täällä paljon juttuja, siis myös noita vanhoja postauksia… tässä pari päivää sitten oli ihan hirveä olo, koko ajan ajattelin että olo paranisi tai ennemminkin tasoittuisi kun pelaisi… Kirjoitin silloin tuohon omaan ketjuun… En pelannut mutta melkein oksensin kun jouduin itseäni kieltämään, todellakin väkisin… Olen ollut pelaamatta reilu kuukauden.

Olen ollut pari kuukautta pelaamatta. Ensimmäisen kolmen viikon jälkeen aloin tajuamaan todellisuuden, itsesyyttely ja ahdistus oli jäätävä. Unettomia öitä, jatkuvaa ahdistusta, pyörittelin summia päässäni paljonko velkaa olin kerännyt itselleni ja mietin, että miten sitä voikaan olla näin tyhmä. Pelihaluja ei onneksi enää pahemmin ollut, yhden kerran tässä viikkojen aikana on käynyt niin, että olen joutunut itseni kanssa kamppailemaan kun pelipiru on kolkutellut olkapäällä ja syöttänyt ajatuksia mun päähän. Ensimmäinen viikko oli vaikeinta, se ajatus pelaamisesta on juurtunut niin syvälle päähän, se tulee kuin Rutiinina, mutta kun sen yli pääsee, huomaa olevansa vahvoilla. Yritä keksiä itsellesi jotain tekemistä, että pysyt kiireisenä joten aikaa peliajatuksille ei jää. Ja mikä tärkeintä, kun ajatus pelaamisesta kaivautuu päähän ja mania iskee päälle, niin älä anna sille valtaa. Tsemppiä.

Olen myös koko aamun lueskellut täältä vanhoja keskusteluja, tavallaan ahdistaa mutta helpottaa että en ole ainut tämän ongelman kanssa.
Rohkaistuin myös laskemaan pelivelkani, haluan kirjoittaa ne tähän nähdäkseni toivottavasti itse joskus mistä on lähdetty.

Kulutusluotto pankista 23 k.
Tässä myös autolaina mutta lasken senkin pelivelaksi sillä auto olisi jo moneen kertaan maksettu ilman pelaamistani.

Luottokortti 3,5 k
Luottokortti 2 k

Puolison kanssa yhteiset säästöt jotka pelasin 1,5 k

Nettotulot n. 2000 kk.

Nyt kun rahaa ei ole lainkaan ennen seuraavaa palkkapäivää tilanne näyttää todella ahdistavalta. Lisäksi vielä jäljellä n. 40 k asuntolainaa jäljellä. Takapakkina mielessä onneksi se että asunnon myynnillä pystyisin kuittaamaan kaiken ja aloittamaan puhtaalta pöydältä. Siihen en kuitenkaan lähde vaan mietin seuraaviksi kuukausiksi tarkan budjetin jotta saan lainoista minimit maksettua ja ensin säästettyä yhteisen säästökassan takaisin, sen jälkeen korttivelat pois ja pankin kanssa jatkan normaalilla maksusuunnitelmalla. Huh kun helpoitti kirjottaa. Ja yhä kirkkaampana mielessä että retkahduksiin ei nyt ole varaa. Tarkoituksena on kuitenkin jossain kohtaa saada velat kokonaan pois ja ostaa mökki jonka maksaa pois ennen eläkeikää.

Kiitos tsempeistä ja niitä myös sinulle! Joo tekemistä pitää keksiä, olen normaalisti melkoinen erakko mutta nyt yksin oleminen saa mieleen pelit ja ahdistuksen. En vielä tiedä kerronko tästä läheisilleni, ehkä sitten kun pääsen pahimman yli että olen vahvempi kertomaan. Käyn lukemassa täällä juttuja kokoajan kun otan puhelimen käteeni sillä se jotenkin auttaa pitämään mielessä että tämä on sairaus ja haluan siitä eroon, etten päästä mieleeni hällä väliä ajatusta ja että voitoilla voisi kuitata kaiken. Päin vastoin pelaamalla saan koko lopunkin korttipakan kaatumaan.

Kiva että säkin oot löytänyt tänne juttelemaan. Ite oon tajunnut noin kaks vuotta sitten että mulla on ongelma, mutta nyt vasta löytänyt tän paikan missä jutella muiden samassa jamassa olevien kanssa. Pari päivää sitten alotin kirjottamaan blogia (osoite tossa lopussa) ja nyt kolme päivää pelaamatta.

Jos multa kysytään niin ehdottomasti kerro sun puolisolle ja kerro kaikki ja tosissaan. Itelläni jäi pelon ja häpeän vuoksi ilmeisesti vähän vajaaksi se mitä puoliso ymmärsi, eikä hän vieläkään ymmärrä että mulla on oikea ongelma. Että vaikka velkaa en enempää saa ja palkasta menee ulosotto niin silti pelaaminen hallitsee mun elämää.

Kuvittelin myös aiemmin että koska tiedostan ongelman, pystyn hallita sitä. Valitettavasti se ei ainakaan mulla mene niin :frowning:

Tosi paljon tsemppiä ja tervetuloa lukemaan mun blogia, uskon että lähiaikoina tuun päivittämään sitä suht tiheeseen tahtiin !

Kiitos tsempeistä ja niitä myös sinulle! Menen tutustumaan blogiisi.
En ole pystynyt kertomaan puolisolleni. Jotenkin tuntuu että koko ajan hetki on väärä. Elämässä tapahtunut viime aikoina niin paljon muuta murhetta, tuntuu etten halua antaa hänelle taakaksi vielä omaa ongelmaani… Ehkä vielä joku päivä pystyn

Päivitystä tilanteeseen…
Retkahdin kerran mutta se sai olla viimeinen kerta. Takaportit pelaamiselle alkaa olla suljettu joka paikkaan. Velkatilanne sama koska palkka ei ole tullut, hommasin lisätyön josta tuloihin noin 500 nettoa kuussa lisää. Rankkaa tulee olemaan mutta tahdon selvitä tästä. Päätin pari kuukautta maksaa luotoista minimit jotta saan vähän vararahastoa säästettyä, ja tietysti koottua takaisin pelaamani puolison ja minun säästöt. Otan tavoitteeksi että tämän vuoden kitkutan ja ahkeroin kahta työtä, ensi vuonna tähän aikaan edes toinen luottokortti maksettu pois. Tarpeettomat tavarat myös torissa myynnissä. Sitä en vielä tiedä miten puolisolleni tämän säästökampanjani selitän jollen totuutta saa kerrottua :laughing: ei oikeastaan naurattaisi mutta pakko yrittää vähän hymyilläkin.

Tili tuli tili meni mutta ei pelaamiseen vaan vanhojen pelien eli luottojen maksuun!! :smiley:

Ensimmäinen kerta kun peliongelmani itselle tunnustamisen jälkeen näen valoa tunnelin päässä. Puolisolle tunnustin ongelmani, kerroin luottokortit ja yhteisten säästöjen pelaamisen. 2 vuorokauden mykkäkoulu ja mietin jo tavaroideni pakkaamista että lähden hetkeksi isäni luo. Kunnes puolisoni vaati jutella ja totesi mun pelien olevan nyt kerralla pelattu ja nyt on sitten maksun aika. Yhteiset säästöt käski unohtaa ja vaati nähdä tilitapahtumani joissa ei halua nähdä ruokakauppojen ja normaali elämisen laskujen lisäksi muuta kuin luottojen maksuja seuraavat kuukaudet. Kiireisen arjen vuoksi keskustelu jäi tähän, mutta ette usko kuinka helpotti!! Hän tietää vanhasta “autolainastani”, vielä en pystynyt kertomaan että sekin on pelien vuoksi mutta uskon että tähän aiheeseen palataan vielä useasti ja tunnustan senkin. Nyt mulla ei ole mahdollisuutta retkahtaa sillä tiedän että se on samalla parisuhteen menoa. Säästölinjalla nyt mennään mutta eipähän tarvitse enää näytellä syytä.

Hienoa, että kissa on nyt nostettu pöydälle, varmasti helpottaa oloa kovasti. Tsemppiä tulevaan!

Moi Heikko87…

Meillä sama tilanne:
Tililläni ei saa näkyä mitään peleihin liittyvää, tahi menee lusikat jakoon!!

Se on kyllä ollut suurin kannustin pelaamattomuudessani… Nyt on jo 4kk takana ja jokaisen tilipäivän jälkeen kuitenkin satoja euroja jää tililleni… ja joka kuu kaikki on käytetty ennen seur. tiliä, ihan arkisiin asioihin…

En tiedä kuinka avopuolisoni “kyttää” tiliäni, hänellä on siis käyttöoikeudet…

Rehellisyydellä pääsee hyvin pitkälle :slight_smile:

Tilanteen päivitystä. Muutaman päivän päästä kuukausi siitä kun tajusin pelilngelmani ja tein lopettamispäätöksen. Yksi retkahduskin mahtunut joukkoon mutta näin jälkeenpäin ajatellen se oli vain hyvä sillä tajusin miten paha olo siitä tulee. Pitää sanoa että kuukausi on tuntunut niin pitkältä, pelivelat painavat mieltä koko ajan :open_mouth:

Palkasta lyhensin velkoja lähes kaiken mitä jäi laskujen jälkeen. Tuli pari yllättävää menoa niin luottokorttien saldot kuitenkin taas samat kuin kuukausi sitten. Onneksi pankkilaina kuitenkin lyhenee vaikka hetki menisikin luottokorttien kanssa pelleillen, lyhentäen ja sit taas käyttäen. Ahdistus raha-asioista kuitenkin suuri koko ajan.

Töissä pystyn olemaan ajattelematta pelejä, aina kun olen yksin tulevat pelit mieleen. Ei sillä että tahtoisin pelata vaan mielessä pyörii milloin mokasin pelaamalla isot voitot takaisin ja käytin velkarahaa. Iltaisin kiellän itseäni ajattelemasta pelejä ja velkoja, jotta saisi edes nukuttua niin jaksaisi taas seuraavan päivän.

Olen miettinyt syitä pelaamiselleni. Ehkä kirjoitan niistä myöhemmin tänne kun olen asiat ensin itsekseni pohtinut.

Tsemppiä kaikille ja aurinkoisia kevätpäiviä!

Voimia vaan ja päivä kerrallaanhan se on pelaamatta oltava. Minulla on n. 2 kuukautta pelaamattomuutta takana… Nyt aina välillä käy mielessä, etenkin kun rahat on aivan finaalissa että jos vähän pelaisi, jos jotain… Mutta tässä kohtaa tulee mukaan se sairaus… Ei ole mitään vähän pelaan juttua olemassakaan… Jos tänään pelaan ja voitan… Huomenna tai viikon päästä häviän varmasti kaiken takaisin ja paljon paljon lisää… Näinhän minä olen pelivelkautunut vuodesta toiseen… Aina…