Olen jo pitkään kärsinyt unettomuudesta. Ainakin 4 v. Koska TK lopetti uusimmasta rauhoittavia jouduin mennä yksityiselle. Sieltä sain ne ja unilääkkeitä. Ongelmia on että en voi nukkua ilman. Ja reseptin uusinta maksaa sen 120e. Voin maksaa kyllä mutta olen umpikujassa. En tiedä kuinka pitkään ne uusitaan, kai maksusta toistaiseksi. Mutta olen jo aivan epätoivoinen tämän kanssa. N tiedä mitä muuta tehdä kuin uusia niitä, muuten elämä on yhtä valvomista. Ja sitä en kestä.
Haluaisin jopa vähentää mutta se on vaikeaa.
Ne kun aiheuttanut riippuvuudet.
Edes miehelle en ole tästä juuri kertonut. Sillä ei ole nukkumisongelmia. Mitä tehdä?
2 tykkäystä
Lähtidin hakemaan apua riippuvuuteen ja hallitusti ajamaan alas lääkitystä. Tee se mielumin siellä yksityisellä joka lääkkeen uusii jotta lasku tapahtuu rauhakseen. Julkisella puolella ottavat lääkkeen liian nopeasti pois. Sit vaan muita kuin rauhoittavia käyttöön. Lääkäri kyllä tietää mikä voisi olla vaihtoehto. Kela vahtii lääkäreitä siitä kuinka paljon määräävät rauhoittavia ja pian edessä voi olla tilanne ettei reseptiäsi uusita ja sit on huono tilanne. Lisäksi kannattaa ajatuksella katsoa areenasta sarja nimeltä Parempaa unta etsimässä
Edessä on kyllä tuskaa mutta riippuvuutta ei muuten saa pois kuin kestämällä viekkarit. Muitakin vaihtoehtoja rauhoittaville on jotka ei koukuta
Niin ja kerro miehellesi. Älä kanna noin raskasta salaisuutta yksin
4 tykkäystä
@IkuisestiUneton Hienoa, että olet uskaltautunut kirjoittamaan tänne. Voit olla nyt pian tuplaongelmissa, jos olet saanut rauhoittavien lisäksi vielä unilääkettä. Jos käsitin oikein olet siis aikaisemmin nukkunut rauhoittavien voimalla? Riippuu siitä mitä rauhoittavia olet saanut? Bentsoja ei enää kovin miellellään määrätä kenellekään koska niistä vierottautuminen vie hyvän aikansa. Toiset koukuttavat nopeammin kuin toiset. Eikä niitä saisikaan käyttää kuin lyhytkestoisesti. Nuoren polven lääkärit vetävät niiden päälle jo paksut punaiset henkselit. Olen itse ollut aikoinaan bentsokoukussa ja pyristellyt siitä irti. Helppoa se ei todellakaan ollut. Olisin tarvinnut apua. Neuvoisin, että rehellisesti sanot terveydenhuollossa, että et pärjää ilman ja tarvitset apua vieroitukseen. Olen samaa mieltä, että puhu ihmeessä kumppanille. Yksin tuota taakkaa on ihan hirveä kantaa.
Kiitos vastauksista. Olen oikeasti jo epätoivoinen. Mulla taustalla selkäkipu mihin en toistaiseksi ole saanut kuin Buranaa, ei auta. Olen ihan ylikierroksilla ollut jo pitkään. Kokeilen nyt sitä pari viikkoa ja otan sitten yhteyttä lääkäriin. Ainakaan vielä ei ole oikein auttanut kun on iskias. Tulee tosi kalliiksikin jo yksityislääkäri. Ihan kuin jokin lamppu olisi jäänyt päälle päähän, en voi rauhoittua ilman rauhoittavia. Sitä ei vaan ole tajuttu TK lääkärissä kuinka paha kipu on. Bentsot olleet jo siis vuosia käytössä.
Aloitin Essitalopramin, ei auta nukkumaan mutta ehkä hiukan oloa helpottaa. On ahdistanut jo pitkään ja mm vanhempieni tilanne ahdistaa. Ovat jo tosi vanhoja ja äiti joutuu omaishoitaa isääni. On omiakin ongelmia. Enkä voi puhua niistä kenellekään. Talo vaatisi remonttia mutta ei ole varaa.
@IkuisestiUneton no niin. Aika selvää on nyt ettet ilman apua ja yksin selviä tuosta kierteestä. Oletko kertonut hoitavalle lääkärille, että käytät bentsoja? Niitä pitäisi lähteä ajamaan hallitusti alas ja saada apua iskiaskipuun jostain muusta jos Burana ei auta. Mitä syvemmällä on riippuvuudessa ja jos ei pysty nukkumaan, niin muutkin ongelmat tuntuvat vuoren korkuisilta. Olisiko sinulla tuöterveyttä mihin ottaa yhteyttä?
Saako kysyä mitä bentsoja käytit ja kuinka paljon? Minä käytän öisin yhden Opamoxin nukkumiseen ja harvoin päiväkseltään vielä toisen tai kolmannen pelkotiloihin. Nyt yritän vähentää sitä. Onneksi Opamox on bentsoista lievin.
@Lintuanna ensin Temestaa. Ja sehän oli aivan s… sta. Kuulin vasta jälkeenpäin ettei sitä enää määrätä uusille potilaille koska vierotus on niin vaikeaa. Pääsin siitä omin avuin irti. En suosittele vastaavaa kenellekään. Jos ajattelet, että olet koukussa bentsoihin tai mihin tahansa lääkkeeseen hae apua. Viekkarit voivat olla hengenvaarallisia. Sitten oli Opamox ja lopuksi satunnaisesti Risolid, jota kuulemma kutsutaan levätableteiksi vankilassa koska teho on suurinpiirtein sama eli nolla. Näin sanoi päihdelääkäri. Onneksi olen päässyt kaikista eroon jo vuosia sitten. Osaksi kiitos nuoren, valveutuneen työterveyslääkärin joka ei enää suostunut uusimaan reseptiä. Lopulta ymmärsin etten tarvitse näitä enää mihinkään. Nyt tavoitteena sama alkoholin suhteen.
1 tykkäys
Kiitos vastauksesta. Ei minusta tunnu, että olisi syntynyt riippuvuus. Olen silti varovainen sen suhteen. Mahtavaa, että pääsit niistä eroon!
1 tykkäys
@Lintuanna niin - päihdelääkärini sanoi, että suinkaan kaikki koukuttavat asiat eivät koukuta kaikkia. Tämä keskustelu siis lähti siitä, kun kerroin hänelle pelostani, että jos joudun vaikka tulevaisuudessa nivelrikon vuoksi leikkaukseen ja jään koukkuun vahvoihin kipulääkkeisiin. No tottahan tämä tietysti on - eivät kaikki koukutu alkoholistakaan :D. Mutta minä siis jäin tuohon Temestaan koukkuun aika pian - samanlaista en huomannut noista muista bentsoista - onneksi, joten niiden kautta oli helpompi sitten lopulta luopua niistä kaikista. Temestan viekkarit olivat kyllä hirveitä. Sain niin suuria paniikkikohtauksia, etten voinut olla edes omassa autossani yksin - yökkäilin aivan tajuttomasti ennen kuin sain taas uuden annoksen. Brrr…
Ymmärränkö nyt oikein, että juot päivittäin ja käytät lisäksi Opamoxia päivittäin? Minusta kuulostaa aika huonolta koktaililta, siis nimenomaan riippuvuusnäkökulmasta.
Itse kun olen avokatkoilla käynyt, niin alkoholivieroitukseen on varsin onnistuneesti käytetty Opamoxia. Tarkoitan, että se ”lievä” lääke on kuitenkin vaikutuksiltaan sen verran voimakas, että sitä annetaan päihdeongelmaisille valvotusti vain vähän aikaa sen riippuvuuspotentiaalin vuoksi.
1 tykkäys
Opamox on lievin rauhoittava ja psykiatrini mukaan voin sitä käyttää, vaikka kerroinkin juomisesta. Yleensä otan vain öisin yhden ja siinä tulee jo niin monta tuntia juomisen ja Opamoxin väliin (juon vain iltapäivisin, jos juon enkä juo päivittäin). Tuolla avokatkolla, missä kävin, nukahtamislääke oli Imovane ja se oli selkeästi paljon Opamoxia vahvempi, sainkin nukuttua paremmin kuin aikoihin. Mutta kyllähän tosiasia on, että ei se mikään hyvä vaihtoehto ole syödä psyykelääkkeitä ja juoda, siitä ei pääse mihinkään. Olen asiasta tietoinen ja yritän välttää Opamoxia. Ennen kuin retkahdin söin sitä 3 päivässä, nyt enää yleensä yhden yöllä ja olen psykan polilla ilmaissut haluavani lopettaa sen öisen käytön kokonaan. Siitä voi kuitenkin tulla riippuvaiseksi eikä se edes auta niin hyvin. Muutenkin lääkitystäni pitäisi katsoa uudelleen, että ei tarvitsisi itseään alkoholilla lääkitä.
1 tykkäys
Voit olla ylpeä itsestäsi, että selätit Temesta- koukun! Se on nyt taaksejäänyttä elämää. 
1 tykkäys
Ok @Lintuanna minä taisin omassa päässäni ymmärtää väärin suhtautumisesi Opamoxin käyttöön. Nyt kun avasit asiaa laajemmin, niin kuulostaa että sinulla on oikea suunta.
1 tykkäys
Olisiko sinun mahdollista saada perusterveyden huollosta lähetettä psykiatrilliselle? Itselläni on hoitokontakti psykiatrille ollut jo vuosia kun noiden tk-lääkärien osaamisala tuntuis aika pitkälti somaattisella puolella. Reseptejä ei uusita, ja ylipäätään tuntuu ku perus tk-lääkärille menet ja asias ei koske mitää ruumiillista vaivaa ni kohtelu usein on myös aikamoista vähättelyä ja semmonen fiilis tulee että oot aivan täysin väärässä paikassa väärien ihmisten kans. Ueasta lääkäristä huomasi et miten asenne muuttu. Jotkut sillee et joo joo, osta lenkkarit ja mee lenkille 
tai sit se toinen ääripää että mulle, aikuiselle työssäkäyvälle, Minen lapsen äiti-ihmiselle ruvetaa lässyttämään niinku pienelle lapselle tai vähä-älyiselle:pensive:
mulla on taustalla kyllä äärimmäisen rajuja juttuja muttei se oikeuta siltikään kohtelemaan ketään noin.
Sit tos neljä-viisi vuotta sitten osui aivan ihana lääkäri vihdoinkin päivystyksessä ku sinne jälleen kerran menin ja olin aivan vitun loppu ihan kaikkeen, ku joka asiaan ois pitäny revetä, käydä töissä ja esittää et kaikki on hyvin vaikka oikeasti olin passiivisesti itsetuhoinen ku apua ei saa.
Hän tunnollisesti kuunteli ja kertoi että hän näki sen sisäisen tuskan jo heti ku ovesta sisään tulin.Heti siltä istumalta kirjoitti kuukaudeksi kokeiluun unilääkereseptin ja kuukaudeksi sairaslomaa ja laittoi kiireellisen lähetteen psykiatrian poliklinikalle.
Siellä sitte psykpolilla tutustuin pikkuhiljaa tähän mun nykyiseen psyk hoitajaan ja tää on eka, ku oon oikeesti jaksanu sitoutua kun tiedän että häneen voin luottaa. Samaten psyk lääkäriin joka mulle valikoitui tän mun psyk hoitajan myötä. Tää meni hoitosuhde on kestänyt jo vuosia. Välillä on aikoja ku tapaamme todella tiheästi, mutta sit ku mul siivet taas jaksaa jonku aikaa omin voimin, ni sillo tavataan n. kerran kuukaudessa. Tän hoitosuhteen myötä on tehty myös diagnoosin purku, mua hoidettiin vuosia bipoläärina, se rankempi muoto, en muista et oliko se sit tyyppi 1 vai 2. Ja luojan kiitos tää aloite uusiin tutkimuksiin lähti nimenomaan lääkärin puolelta eikä mun, koska kuka mua olis uskonut, päinvastoin olis pidetty sairaudentunnottomana. Reilun vuoden tutkimusten jälkeen diagnoosi tarkentui ADHD.
Tää lähti ny ihan laukalle siitä, mitä mun alunperin piti kirjoittaa. Ne siel perusterveydenhuollon puolella rupes yhtäkkiä torppaamaan liki kaikki reseptit. Ei heitä kiinnostanut vaikka kuinka yritin itkeä ja piipittää että on PASKA OLLA (siitä yks melkein onnistunut im-yritys) ja että en mä oikeasti voi olla ilman ees jonkinlaista unilääketttä ku pelkästään jo ADHD lääkkeet vie yöunet, ja mä kuitenkin teen sillai tärkeetä työtä et mun vastuulla on oikeasti ihmishenki.
Siirryttyäni psykan asiakkaiksi ei ole ollut minkäänlaista ongelmia uusia reseptejä. Tottahan toki niitä valvotaan ja saan vaan tietyn määrän ostaa kerrallaan, mut enhän mä enempää tarviikkaan.
Eli tämmösen helvetillinen tarinan kautta koitan sulle sanoa että VAADI lähete.
Muokkaan tätä my hieman että mahdoinkohan kirjoittaa tän nyt väärää keskusteluun antakaa anteeksi, mää just vast tähän sivustoon liityin
1 tykkäys