Aloitin ketjun (ties kuinka monennen vuosien aikana) Vähentäjien puolella, mutta tarkemmin ajateltuna onkin parempi kirjoittaa tänne. Eilen illalla tapahtui jo toinen ylilyönti kuukauden sisällä. Olen taas lipsunut vanhoihin huonoihin tapoihin: salaa juominen, pullojen piilottelu, viikonlopun juomisesta viikollakin juomiseen.
Olen pitänyt tipattomia, ollut jopa 1,5 vuotta juomatta yhden humalamokan jälkeen.
Nyt olen väsynyt, ahdistunut, hävettää, tuhoisia ajatuksia päässä. Viinin lipittely ei ole enää pitkään aikaan tuonut iloa eikä ylipäänsä mitään hyvää. En jaksa enää, auttakaa.
4 tykkäystä
Hei @ElluXX , tervetuloa tänne! Et ole yksin.
Eiliset ovat eilisiä ja huomiset huomisia. Huomisille voit vielä tehdä jotain ja me täällä tsempataan.
Muistan nuo samat väsymyksen, ahdistuneisuuden ja häpeän tunteet kolmen kuukauden takaa. Lopetin silloin juomisen, koska minusta tuntui samalta kuin sinusta: viinin lipittely ei enää pitkään aikaan ollut tuonut iloa.
Nyt niitä tunteita ei enää arjessani ole. Yllättävän nopeasti tuli iso muutos omaan vointiin.
Sinullekin voi siis tulla. Häpeä helpottaa ja väsymys väistyy kyllä. Päivä kerrallaan.
Hienoa että olet täällä. Tänään on krapulapäivä vielä, mutta huomenna ehkä enää ei? Nyt täytyy vaan jaksaa huomiseen asti, ja se tulee kyllä. 
4 tykkäystä
Mutta ennen huomista on tänään. Tänään voit ehkä kokeilla keskittyä siihen että syöt (jos, tai sitten kun ruoka pysyy sisällä), juot paljon vettä ja lepäät - ja jos vaan mahdollista, et ota enempää viiniä, tänään. Koska johan sitä on saanut ottaa.
Minä olen ihminen, joka on koko aikuisen elämänsä hoitanut kaikki elämänsä tilanteet viiniä lipittämällä. En koskaan uskonut pääseväni siitä eroon - en edes halunnut, paitsi että viime vuosina aloin hissukseen haluta. Itseinho turhan tiuhaan toistuvissa krapuloissa oli vaan niin kauhea tapa elää.
Lopettamisessa vähän kesti. Mutta kun tarpeeksi kyllästyy, on oikea aika.
En kadu yhtään. Jo muutaman viikon jälkeen väsymys alkoi helpottaa. Nyt, kun selviä päiviä ja krapulattomia aamuja on takana muutama kuukausi, en kaipaa enää sitä lipittelyä enkä varsinkaan humalassa olemista. Ja minä kun luulin, ettei se olisi omalla kohdallani mahdollista.
Tämän päivän kauheita tuhoisia ajatuksia voit koettaa väistellä katsomalla vaikka jotain hömppäsarjaa - ja pitää mielessä, että matalista matalin mieliala on krapulamörkö vain, ja se sammuu kyllä. Kun ei sitä ruoki enempää juomalla.
Lopettamispäätöstä ei tarvitse, eikä edes kannata tehdä loppuelämäksi. Ole juomatta tänään vain. Kun sen tekee monta päivää peräkkäin: yrittää olla juomatta tänään, se muuttuu koko ajan helpommaksi. Ja siitä hissukseen seuraava hyvä olo alkaa ruokkia tarvetta olla juomatta.
Kyllä tämä hei tästä! Me kaikki täällä ollaan oltu siellä missä sinä nyt olet. Ja sieltä pääsee kyllä pois!
Kiitos viestistäsi 
olen pohtinut päihdehoitajalle menoa, mutta pelottaa, että tieto kulkeutuu jotenkin työnantajalle, hullu ajatus!
Vielä tulee ahdistuksen aaltoja ja tiedän, että joudun eilisestä puhumaan miehen kanssa. Miten ihmeessä hän jaksaa katsoa meikäläistä??
Olen huomannut että monet täällä pelkäävät avun hakemista omalla nimellä.
Monet kuitenkin ovat täällä myös kertoneet, että se on lopulta kannattanut.
Jos on juonut pitkään ja paljon, lopettaminen voi olla vaikeaa ihan yksin. Itse pärjäilen tällä anonyymillä tuella täällä, mutta jos sinusta tuntuu että päihdehoitaja olisi oikea osoite, kannustan kyllä siihen. Ei ole tarinaa, jota päihdehoitaja ei olisi jo kuullut, ja päihdehoito on olemassa siksi että ihmisille tulisi parempi olo.
1 tykkäys
Katsot tätä sitten kun on sen aika. Jo tapahtuneita ei saa muuksi kuin mitä ne ovat, mutta kaikesta pääsee eteenpäin. Kun myöntää olleensa hölmö (itse olen elämässäni ollut kännissä aivan kauhea), pyytää anteeksi ja keskittyy siihen, mitä jatkossa tekee tai ei tee, elämä kyllä jatkuu.
Ollaan illassa. Koko päivän karmiva morkkis. Olen lueskellut keskusteluita ja jollakin lailla on toiveikas olo. Mä voin onnistua siinä, että olo muuttuu paremmaksi.
Olen pohtinut nimenomaan sitä, mitä kaikkea hyvää saan, kun ei tarvitse juoda;
- hyvät yöunet
- karmea närästys häviää
- kiloja saattaa pudota, varsinkin, jos vielä hiukan pääsen kuntoilun makuun
- vapaus
- saan luottamuksen takaisin perheeltä (tämä taitaa nyt olla tärkein motivaattori)
Olen varannut ajan verikokeelle ensi viikolle, haluan nähdä, miltä maksa-arvot näyttävät ja se vahvistaa vielä ajatusta tehdä hyvää tälle keholle, joka on aikamoisessa pahoinpitelykierteessä juomisen kanssa ollut. Ihme, ettei mitään pahempaa ole tullut terveyden kanssa.
Jatkan tätä kirjoittelua omaksi iloksi, mutta arvostan tosi paljon, jos komppaisitte ajatuksiani
4 tykkäystä
Hei @ElluXX, tervetuloa palstalle. Kirjoituksestasi saa sen kuvan, että olet ihan oikealla puolella. Silloin kun kokee, että alkoholi aiheuttaa suuria ongelmia, luultavasti kohtuukäytön juna on jo mennyt.
Ihan varmasti juomattomuudella onnistut muuttamaan olon ja elämän paremmaksi kuin mitä se ongelmajuomisen aikana on ollut. Monet haasteet eivät kuitenkaan katoa mihinkään ja niiden kohtaaminen ilman etanolisuojaa ei ole ihan helppoa. Siksi kannustan hakemaan apua, yhteydenotto päihdehoitajaan kuulostaa juuri hyvältä tavalta. Itselläni se auttoi oikeasti tunnustamaan ongelman ja siitä toipumiseni lähti käyntiin. Hetkeäkään en ole sitä puhelua katunut.
Tuo on hyvin yleinen pelko ja kerta toisensa jälkeen se on osoittautunut turhaksi. Ja vaikka kulkeutuisikin, niin mitä sitten? Ei kenenkään työpaikka joudu vaaraan siitä, että kokee alkoholin olevan ongelma ja omatoimisesti hakee apua. Sen sijaan juomista jatkamalla se ihan varmasti vaarantuu ennemmin tai myöhemmin.
Lista kuulostaa tosi hyvältä motivaattorilta. Ja kaikki tuo varmasti tapahtuu vain yhden itselleen haitallisen asian poisjättämisellä. Tai no, tuo närästys ei itselläni ole mihinkään vielä 9 kuukaudessa hävinnyt, mutta onhan se paljon vähentynyt.
Tuohon viimeiseen kohtaan kannattaa suhtautua hyvin suurella nöyryydellä ja maltilla. Se kyllä tapahtuu, mutta ei tapahdu hetkessä. Sitä ei voi kiirehtiä, mutta sen voi saavuttaa. Ja se tulee vain sillä, että ihan oikeasti ei enää juo.
Paljon tsemppiä raittiuspolullesi, toivottavasti jaksat kirjoitella kuulumisia!
4 tykkäystä
Tänään ollut jo parempi päivä. Nukuin hyvin. Jaksoin jo heti aamusta touhuta kaikenlaista. Silti fiilis on, olisko oikea sana haavoittuvainen, pelkään, mitä minulle sanotaan omasta käytöksestäni. Yritän puuhastella, etten kohtaa sitä keskustelua ja silti tiedän, että se tulee.
Tänään en ole juonut. Sitruuna-jäätee on ollut tämän päivän juoma.
Päivä kerrallaan.
4 tykkäystä
Toisaalta hermoilu ja keskustelun pelkääminen loppuu, jos otat asian reilusti itse puheeksi. Sehän on vastuun ottamista omasta käytöksestä ja tuntuu siitä toisestakin varmasti hyvältä.
Helpostihan juodessa vaan luimii tai on niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan tai kiistää kaiken, mikä todellakin satuttaa läheisiä. Uskoisin, että toisenlainen tapa toimia lisää uskoa, että tilanne muuttuu.
Raitistuminen edellyttää toimintatapojen muuttamista, rehellisyyttä ja vastuun ottamista. Tuossa hyvä kohta aloittaa ja ehkä saat siitä lisäbuustia alkoholikäytön lopettamiseen.
Tsemppiä raittiuden polulle! Pikkuhiljaa asiat järjestyvät ja elämä muuttuu parempaan suuntaan. 
3 tykkäystä
Maanantai-aamu. Käytiin miehen kanssa jo aamulenkillä koiran kanssa. Keskustelu käytiin eilen. Hän ei enää ollut vihainen, vaan surullinen ja sanoi, ettei tämän tapainen juomiseni voi jatkua näin tai tulee surullinen lopputulos. Se herätti lisää miettimään. Miettimään, miksi juon. Miksi juon, vaikka lapsuudenkodissa ei tosiaankaan syljetty lasiin ja se aiheutti välillä huolta. Miksi juon, vaikka äitini menehtyi alkoholiin. Miksi juon, jos aiheuttaa huolta läheisiin.
Vaikeita tunteita pyörii nyt mielessä.
6 tykkäystä
Huomenta!
Hienoa että keskustelu on nyt käyty, ettei sitä tarvitse enää jännittää.
Niin voit! Se on aivan mahdollista! Ja olo muuttuu paremmaksi ihan yllättävän nopeasti.
Vaikeat tunteet tulevat ja menevät.
Kyselit eilen itseltäsi, miksi juot.
Aika monet meistä ovat juoneet niihin vaikeisiin tunteisiin. Ja sitten lopulta ihan kaikkiin tunteisiin, tai siksi ettei niitä tulisi. Tai että ne turtuisivat.
Ihminen lohduttaa itseään niillä keinoin joita hänellä on. Se on hyvin ymmärrettävää. Onneksi keinovalikoimaa voi kuitenkin itse laajentaa, tai kokonaan vaihtaa, sitten kun kyllästyy vanhoihin.
Mukavaa tiistaita! Ja tsemppiä jaksaa näitä ensimmäisiä päiviä ja kaikkia tunteita.
1 tykkäys
Hyvä että olet täällä. Jos on tarpeeksi pitkällä riippuvuudessa ei kohtuukäytöstä tule mitään. Ei vaikka kuinka itselleen niin uskottelisi. Olin hyvän aikaa taas juomatta kunnes sitten keksin itselleni säännön, että juon vain seurassa. Ja siitä se sitten taas lähti luisuun ja huomasin juovani yksin. Juuei.
Mutta mitä tulee tuohon työterveyteen ja päihdehoitajaan. Otin itse viime vuoden joulukuussa yhteyttä työterveyteen ja pääsin sitä kautta päihdeklinikalle. Kannatti kyllä. Vaikkakin kokemus lääkäristä oli hieman hämmentävä niin siitä huolimatta se kannatti. Oma taakka tuli pienemmäksi kantaa, kun on ammattilaisia jonka kanssa keskustella. Ylipäätään puhuminen auttaa - varsinkin niiden läheisten kanssa. Se on osa toipumisen tiellä, että tunnistaa ongelmansa ja näyttää, että haluaa myös tehdä sille jotakin.
Lisäksi jos on tarpeeksi juonut syntyy riippuvuus aineeseen ja se on sitten jo niin iso koukku varsinkin, jos on vielä geneettistä taipumusta asiaan. Siinä ei sitten tarvitse enää miettiä miksi juo. Juo koska on addiktoitunut aineeseen. Kovasti tsemppiä Sinulle!!!
2 tykkäystä
Tuo juomisen juurisyiden pohtiminen on tärkeää, mutta ei sitä pidä ylikorostaa. Koska vaikka alkoholistilta vietäisiin kaikki juurisyyt, niin juominen jatkuisi.
On tärkeää muistaa, että alkoholismi on kokonaisvaltainen riippuvuussairaus. Tunteet ovat tärkeässä roolissa päihdeongelmaa edeltävässä vaiheessa sekä sen ylläpidossa. Siksi niihin pitää kiinnittää paljon huomiota toipumisprosessin aikana. Mutta koko ajan pitäisi muistaa se, että kyse on ennen kaikkea fyysisestä ja psyykkisestä riippuvuudesta. Se myös antaa selkeän vastauksen siihen, miksi me juopot olemme juoneet.
4 tykkäystä
Tiistai, 4 päivää juomatta. Ajattelin, että kirjoitan vasta, kun saan verikokeiden tulokset. Mut mitä hullua, kaikki muut arvot tulleet ja olleet normaaleja, jopa kolesteroli, jota myös vähän jännäsin. Maksa-arvoja ei ole tullut. Vähän pelottaa.
En ole ehtinyt tänään kauheasti muuten ajatella alkoholia tai juomista, sen verran puuhasteluja ollut. Mutta, sen verran ehkä ollut mielessä, kun selasin somea ja ystävien ja tuttujen julkaisuja, että niiiiin monessa oli se lonkerotölkki tai skumppalasi ja ilo ylimmillään, pohdin, onko kaikilla se ilo siinä mukana vai löytyykö sieltä taustalta tummempia sävyjä…
2 tykkäystä
Huomenta, jälleen yksi päivä takana juomatta. Nyt tunnen itseni ihan tyhmäksi.
Olen odottanut gt-arvoa ja nyt selvisi, ettei se kuulunutkaan eiliseen pakettiin. 
No Alat-arvo otettiin ja se oli 14 eli hyvä.
Nyt kuitenkin vähän harmittaa, kun en tajunnut tätä. En ehdi uudelleenkaan nyt hetkeen verikokeelle, kun tulee lomareissu tähän väliin. Taidan tilata verikokeen sitten suosiolla sinne reissun jälkeiseksi ajankohdaksi. Muutoin olo mitä mainioin, aamulenkit koiran kanssa ennen helteitä n. tunnin mittaisia. Entisessä elämässä nukuin pöhnää pois ja mies kävi koiran kanssa lenkillä. 
2 tykkäystä
Hei ElluXX, itselläni tänään päivä numero 3 raittiina. Maanantai aamuna heräsin niin hirveään krapulaan että päätin juomisen loppuvan tähän.
Ihana nauttia kesästä ja varsinkin siitä ettei tarvitse suunnitella seuraavaa viinapäivää.
Aurinkoista ja mukavaa päivää kaikille!