Hyvää lauantaita, krapulatonta!
Yksinkertaisetkin asiat voivat olla vaikeita, mutta raittiina eletystä päivästä on kiitollista herätä tavalliseen aamuun, mikä oikeastaan on alkoholistille juhlaa. Tänään suuntaan markkinoille nauttimaan tuttujen ja tuntemattomien seurasta unohtamatta herkullisia suuhunpantavia kotiinkin kannettaviksi.
Tänään satoi vettä. Seinät kaatu päälle, mutta kun fyysisiä heikotuksia ei ollut, niin lähdin uimahalliin. Tiedän kyllä, että en ole kehossani mikään kaunistus, mutta lukitsin nuo ajatukset pois ja sukelsin sekaan. Nyt on niin väsynyt olo, että iltateen jälkeen kai jo nukkumaan. Lataamaan akkuja.
Heippa!
Löysin toki, hyvää leipää muun muassa, ja oli iloinen juttu, kun tapasin raitistuneen aa-toverin. Juttelimme matkoista ja maailman menosta sekä joimme kupposet kuumaa.
On aina ilo yllättäen tavata juomisen kurimuksesta päässyt ihminen. Se vahvistaa kiitollisuutta raittiudesta, aina on toivoa.
Se olisi taas uusi aloitus. Hohhoijaa. Hermot kireällä ja väsyttää. Millähän keinoin sitä saisi ladattua itsensä energisemmäksi. Kärsiikö keho jostakin puutostilasta vai miksi on jatkuvasti niin tehoton olo? Oletettavasti pitäisi kiinnittää huomio ensimmäisenä ruokavalioon ja ruokailujen säännöllisyyteen. Monta asiaa olisi elämässä muutettava parempaan.
Tekisi mieli selitellä tekojaan ja yrittää muka keksiä se hyvä syy, miksi meni niin kuin meni lauantai-iltana. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta tätä hetkeä ja tulevaan vielä voi jotenkin vaikuttaa. Masentavaa, mutta kompastumisen jälkeen pitää vain nousta ylös ja nostaa leuka pystyyn.
Hei Sitruuna83.
Mainitsit itse ja joku muukin otti sen tuossa esiin; Eli tuon “salaa juomisen” puolisolta ja ympäristöltä, eli eräänlaisen “kulissin”.
Omalla kohdalla parasta mitä ikinä mulle tapahtu oli se, että oma puolisoni laittoi minun viimesenä känni-iltana viestin äidilleni ja näin rikkoi nuo kulissit; Siinä oli pojan kovin vaikea selitellä kuinka “Vappu meni rauhallisesti kotona” kun äitimuori tuumasi et älä puhu paskaa. Tuota kulissien rikkomista jatkettiin myös appivanhempien suuntaan ja sen jälkeen elämä ja raitistuminen tuntui jotenkin helpommalta, sen osasi samalla ittelleen myöntää et on alkoholisti.
Eli mitä yritän sanoa; Toivottavasti puolisosi puuttuu asiaan, tai oletko itse ajatellut nostaa asiaa esille hänen kanssaan keskustellessa?
Äh, en mie osaa neuvoa eikä se kai oo tarkotuskaan; Kuullosti vaan tuo “salaa juominen” niin tutulta.
Tsemppiä ja voimia raittiuteen; Hetki kerrallaan se aluksi tulee jos ei muuten.
Hei Sitruuna ja tsemppiä kovasti sinulle. Yritä olla vahvana kaiken kireyden keskellä. Tuota väsymystä ainakin itselläni lisää tämä vuodenaika, tämä jatkuva pimeys. Eteen tulevat monet kiusauksetkin stressaavat, pitää olla vahvana ja olla ostamatta juomista. Muista edetä päivä kerrallaan, näin alussa vaikkakin vain tunti kerrallaan, jos se sitä vaatii. Muistelen , miten itseäni täällä plinkissä auttoivat alkuaikana ja edelleenkin konkreettiset neuvot siihen, miten pystyy olemaan ilman viinaa. Kaipasin jotain konkretiaa vaihtoehtona juomiselle. Alussa on helpointa keskittyä tuon fyysisen puolen hoitamiseen ja kuten kirjoititkin, huolehdi tuosta ruokapuolesta. En nyt tiedä, onko tärkeämpää se mitä syö kuin se, että syö eikä ole nälkäinen. Toisille sopii erityiset ruokavaliot ja toisille ei mutta nälän pois pitäminen on hyvä juttu. Ulosmeneminen voisi helpottaa myös tuota väsymystä ja liikkumisesta saisit muutenkin hyvää oloa. Kyllä juomisen halu vähitellen helpottaa, jaksa olla kärsivällinen. Koska oman ajan on aikanaan vienyt riippuvuuden hankkiminen, niin miksi siitä irtaantuminenkaan ei veisi omaa aikaansa. Niin se vain on! Toivottavasti olet tämän päivän ilman viinaa!
Säännöllinen syöminen on tärkeä asia. Josko ensin opettelisit sen ja sitten alkaisit hieman katsomaan mitä sinne suuhun pujahtaa. Itsellä on ainakin nälkäisenä juomisen mielitekoja. Eli siis alkoholin juomisen. Vaan sitten kun olen syönyt mieliteko juomiseen voi hävitä kokonaan.
Minulla ei juomisen loputtua ollut oikeastaan mitä väliä mitä söin, söin mielihalujeni mukaan, pääasia oli, että viinaa ei mennyt kurkusta alas. Painoa toki kertyi, mutta ruokavalio jotenkin itsestään ajan kuluessa muuttui koko ajan ns. terveellisempään suuntaan. Painokin alkoi laskea ruokavalion ansiosta ja tietenkin se, ettei kaloreita tullut enää alkoholista.
Aloituspainoni oli 125 kg 7 kuukauden raittiuden jälkeen 105 kg enkä ihan oikeasti ryhtynyt miksikään puritaaniksi ruoan suhteen ja liikuntaa en harrasta, mitä nyt mökillä hyöty sellaista.
Mielestäni raittius itsestään oikaisee tiettyjä asioita, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, joten malttia kokonaisvaltaiseen tervehtymiseen.
Minäkin olen huomannut, että jos olen syömättä koko päivän kunnolla, niin herkästi alan haikailemaan alkoholin suuntaan. Pitää nyt vain tsempata ja huolehtia omasta terveydestä. Juomisen kanssa pitää olla tarkkana ettei vain ratkea.
Pitää vain pitää korkki kiinni ja se tölkki avaamatta. Luulen, että sitten kun olo tasoittuu ja viinamielihalut laimenee, niin voi satsata enemmän ruoanlaatuun. Siihen kokonaisvaltaiseen tervehtymiseen tähdäten.
Ruokavaliolla on jonkinlainen merkitys raittiina pysymiseen. Alkoholismi kuitenkin on fyysisen lisäksi myös psyykkinen sairaus. Vertaistuki on hyvä ja toimiva tapa pitää raittius ja se avaa ajatusmaailmaan uusia näkemyksiä. Myös uudet, raittiit ihmissuhteet ovat kokonaisuuden osalta tärkeitä, hädän ja kiusauksien hetkellä jopa ratkaisevia. Kännykän muistiin on syytä kerätä raitistuneiden toverien numeroita, joihin voi soittaa kun oma tahto ja voimat joutuvat koetukselle alkoholin himon yllättäessä.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Mä en ole ikinä syönyt mitään makeita, ei vaan maistu karkki tai jäätelö tai suklaa tai muukaan. Ja nyt kun olen ollut juomatta, niin tuntuu että koko ajan olen vaan napostelemassa kaikkea iltaisin. Ja olen ostellut karkkipusseja, jotka sitten syön loppuun asti illalla kotona - joo siis minä ostellut karkkipusseja, nyt parin viikon aikana useita, yleensä ennen yksi parissa kuukaudessa maksimissaan.
Ajattelin, että niinköhän vaan sitten lihon ja mässytän karkkia, että eihän tämä voi näin mennä. Mutta sitten ajattelin, että olkoon, jos sitten syön vaikka pussin per päivä, niin varmasti mun juomisistani tuli yhtä paljon kaloreita ja enemmänkin. Ja sitten nyt olen ilman viinaa, parempi pussi karkkia napaan kuin pullo viinaa.
Eli nyt kun olen näin alussa tässä raittiudessani, niin ajattelin, että ehdin kyllä sitten myöhemmin oikaista karkin syöntini, kunhan nyt olen ilman viinaa. Ja jotenkin uskon, että kaikki selkiää, niin kuin skeba laittoi. Muuten tuntuu jo, että syö terveellisemmin ja muutenkin ajattelee terveellisemmin. Uskon, että se kokonaisvaltainen hyvä olo sieltä tulee ja kantaa.
Nyt vaan sitruuna yritä pitää korkki kiinni, tsemppiä!!
Mä söin pari kolme viikkoa kaikkea mitä mieli teki. Kun väsymys alkoi hellittää ja vähän jaksaa taas liikkuakin, niin muutin syömisiäni vähän kevyemmäksi. Puuroa ja marjoja aamulla,salaattilounas ja rahkaa välipalaksi. Illalla kotona kotiruokaa ja iltapalaksi jugurttia ja hedelmiä. Kattellaan parin viikon päästä miten on painon kanssa. Pääasia kuitenkin, että ei tule juotua.
olisi pikkujoulut viikonloppuna ja toisetkin vielä ennen joulua. Psyykkaaminen on jo aloitettu.
Tsemppiä meille.
Marina56, kuulostaa hyvältä tuo ruokailu!!
Niinkään hyvältä ei välttämättä kuulosta nuo pikkujoulut, mutta tsemppiä sulle!!! Taistele läpi ja ole onnellinen, että tällä kertaa sä et ole örveltämässä niin kuin eilinen lööppi taas pikkujouluista kertoi. Onneksi mulla ei ole tiedossa kosteita pikkujouluja.
Joulu se pahana siellä häämöttää, kun mun jouluuni on aina kuulunut portviinit, glögit, jouluviinit, konjakit, juu siis ihan sivistyneesti joulunahan kuuluu olla myös maistuvaiset juomat - niitä vaan en ole kovin sivistyneesti nauttinut: joka ilta pullollinen, aamuksi taas olen kömpinyt ylös, ainakin jossain vaiheessa. Ja joulu on aika pitkä. Kyllä viime vuonnakin otin ainakin viikon ajan joka ilta 10-14 annosta. Eikä oikein tullut mieleen, että siinä olisi edes jotain kummallista.
Nyt kun saa juomiseen vähän etäisyyttä, näkee miten paljon sitä on juonut ja huomaa, että kaikki ei näin kisko viinaa. Joskus on ajatuksiin tullut, että voisi olla hienoa mennä iltayöllä kirkkoon ja sitten kävelemään hautausmaalle. Mutta sitten olen ajatellut, että kyllä on huonoon aikaan se yökirkko, eihän sinne kukaan pääse, kun siinä vaiheessa ollaan kännissä. Juu, mutta eipä kaikki ole. Siis nyt haaveena mennä jouluyönä hautausmaalle kävelemään!