Sitä niität mitä kylvät. Vinetto on aivan oikeassa siinä, että kirjoituksesi ovat ylimielisiä ja toisten raitistumistapoja ylenkatsovia.
Sinulla on krooninen pakkomielle etenkin AA:n nälvimiseen, ja jos joku tohtii tästä sinulle antaa flashbackia, olet leimannut vastakeskustelijan “propagandistiksi”, “erehtymättömän oman totuuden julistajaksi” tai viimeksi “markkinamieheksi”.
Maailmankatsomuksista keskusteleminen tarkoittaa sinulle eri tavalla elävien ylenkatsetta ja ivaamista.
Mikään puolustus ei ole se, ettei se muka kohdistu kehenkään yksittäiseen ihmiseen. Ei rasismiakaan voi puolustella sillä ettei se kohdistu kehenkään yksittäiseen ihmiseen vaan laajempaan ihmisryhmään.
Mitäpä tuosta väittelemään.
Ehkä olisinkin itse jäävi arvioimaan idiotismiani, elämän kunnioittamattomuuttani jne.
Sitä tässä mietiskelen miksei minulla ole tuollaista tarvetta määritellä ja irvailla täällä Vineton ja Ketostixin älyllisiä, luonteenominaisuuksiin, inhimillisyyteen, talpoudellisen asemaan, asuinpaikkaan jne liittyviä henkilökohtaisia ominaisuuksia?
Ehkä siihen saisi valmiuksia heidän kovasti jokaiselle tarjoamassaan AA-ryhmien itsensäkehittämisryhmissä… näissä minun tielleni sattuneissa vertaistuen ja ihmisten vuorovaikutuksen porukoissa en ole siihen opetusta saanut.
Mutta tarvitsisinko sitä taitoa?
Laitetaan harkintaan sekin. Sinne jonon jatkoksi, käsiteltäväksi sitten kun joutilasta aikaa tulee.
Viittaus rasismiin ja rasismista keskustelemiseen ei sekään minulle aivan auennut.
Esitettyjen mielipiteiden mukaan siis on oikein julistaa eri tavoin ajatteleva ihminen idiootiksi, persaukiseksi katkeraksi ivalliseksi ihmisiävihaavaksi elämässäänkituuttavaksi henkiseksi ongelmajätteeksi, mutta maailmankatsomusten, ideologioiden, oppirakennelmien jne arvosteleminen on väärin koska se saattaa loukata jotain arvosteltavaan oppiin sitoutunutta?
siis rasismistakaan ei sopisi keskustella koska se voisi loukata rasistisesti ajattelevaa henkilöä?
Hmmm… lienen sitten erikoislaatuinen (idiotismiako sekin?) mutta voin hyvinkin vastustaa rasismia, jopa vaatia rasismin lopettamista kuitenkaan vaatimatta rasismin ja rasistisen propagandan hyväksyneitä ihmisiä lopetettavaksi. Asioissa on minusta todella suuri ero.
Ennkuin poistun lopullisesti niin kirjoitin 510 viestiä viiden vuoden aikana joista kaksi oli asiatonta. Pyydän anteeksi toista asiatonta viestiä eli nimimerkki MM:lle lähettämääni. Kadun sitä aivan oikeasti.
Korostan että en ole ketään koskaan houkutellut AA:han ja en halua olla mikään AA;n mannnekiini. Olen esim. sitä mieltä että nimimerkki MM:n olisi aivan turha ollut tulla tuohon liikkeeseen.
MM - hyvä ! Minun mielestä sinulla on hieman sokea piste tuossa kun et huomaa sitä että kaikilla ihmisillä ei ole henkisiä resursseja raitistua oman tahdonvoimansa turvin pelkästään niin kuin sinulla. Toisilla on vähemmän voimaa, heikompi heikompi mielenterveys tai elämä on ollut muuten nurjempi.
Siksi toivoisin että olisit armeliaampi tälläisiä yhteisöjä kohtaan jotka yrittävät nostaa ihmistä. Ihmistä painavia syesteemejähän on maailmassa riittävästi. Kiitos !
Onhan sinulla. Pääasiallinen tarkoituksesi koko foorumille kirjoittelussa tuntuu olevan eri tavalla raitistuneiden solvaaminen propagandisteiksi, “ringissä istuviksi voimattomuuden myöntelijöiksi” yms. paskaa.
Sinä et näe raitistumista arvokkaana asiana, jos se tapahtuu vastoin sinun jämähtäneitä ennakkoluulojasi. Kaiken takana tuntuu olevan jonkinlainen kateus, ja ajoittain suorastaan pahantahtoisuus ihmisten raitistumispyrkimyksiä kohtaan.
Sinulle tyypillinen olkinukke, eli toisten viestien vääristäminen. Esimerkiksi minä en ole tarjonnut tällä foorumilla AA:ta kenellekään pitkään aikaan, enkä ole Vinetonkaan nähnyt sitä tekevän muuten kuin kertomalla omasta kokemuksestaan.
Ja mikäs MM:n keskustelutavalle luonteenomainen olkinukke olikaan:
Olkinukke (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun, jotta toinen joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus
En tiedä kumman kanssa keskustelu on joutavampaa älyllistä tyhjäkäyntiä: Kanttoonan joka pohjaa viestittelynsä täysin irrationaaliseen “riemumaisterihumppakuperkeikkavoltti” -löpinään, vaiko MM:n, jonka kanssa keskustelu on usein pelkkien älyvapaiden kärjistysten oikomista ja olkinukkien purkamista.
Ja sekös se vasta on kummeksuttavaa, että… -ANTEEKSI nyt hyvät siskot ja veljet- … osa jengistä on vieläpä niin puusilmäistä ja sisälukutaidotonta, että pitää tuota ylenkatseelliista marinaa, jossa mm. leimataan ihmisten toipumiskokemukset “propagandaksi” ja “mainostempuiksi”, jonkinlaisena “ikämiehen leppoisana jutusteluna ja rauhallisena rupatteluna”.
Viimeisistä riveistä tullee varmaan pikkusen kuraa niskaan, mutta ei haittaa. Jatketaan nyt vielä hetki kun on jo kaasu pohjassa. :mrgreen:
Ai jossain A-killassa tms. bingo- ja puuhastelukerhossa? Jos sinua korpeaa se että AA:ssa on miljoonia jäseniä ympäri maailmaa ja sen ohjelmasta on kehitetty versioinsa myös muille ongelmaisille (huume-,peli-,ahimimis-, seksi- yms. riippuvaisille), niin olisi varmaan helpompi oppia nielemään kateus.
Jos A-killalla ei ole miljoonia jäseniä ympäri maailmaa vaan parin käden sormilla laskettava määrä jotain kalastusta ja bingoa harrastavia gubbeja, niiin A-killan tai minkään muunkaan järjestön jäsenmäärä tuskin kasvaa määrätietoisellakaan AA:n haukkumisella.
Sinä “arvostelet” eli solvaat muiden ihmisten raitistumistapaa ja keinoja toipua päihderiippuvuudesta, eli tappavasta sairaudesta. Se todellakin haiskahtaa ihmisvihalta, ja on jopa pelottavampaa ja häijympää kuin idiootiksi haukkuminen joka ei toki myöskään ole korrektia.
Se että askelia on yritetty soveltaa monen ongelman hoidossa, ei sinänsä todista niiden toimivuutta, varsinkin kun osa sovellusalueista on hyvin eksoottisia. Yhdysvaltojen kulttuurissa 12 askeleella ja AA:lla on erittäin vahva ja arvostettu asema (mm. tuomioistuimet ovat perinteisesti tuominneet rattijuopot ja vastaavat AA-kokouksiin), mikä jo yksin selittää sen, että niitä yritetään tunkea joka paikkaan. Olen kuullut 12 askeleen ohjelmaa käytetyn mm. insestin uhrien hoitoon. Vaikea kuvitella, että jokin ohjelma olisi niin yleispätevä, että se toimisi “panaceana” mitä erilaisimpiin ongelmiin. Varsinkin kun kyseessä on muutaman ihmisen uskonnolliselle pohjalle luoma ohjelma, jonka pohjana ei ole tieteellistä teoriaa, eikä sen tehon puolesta ole olemassa kunnollista tutkimusta. Tieteelle on ominaista, että se korjaa ja uudistaa itseään jatkuvasti. 12 askelta ovat olleet samat sieltä 30-luvulta, eivätkä ilmeisesti tulekaan muuttumaan.
Askelten sijaan AA:n todellinen merkitys lienee vertaistuessa. Varsinkin jos kaikki sosiaaliset kontaktit ovat olleet muita juoppoja, niin sosiaalinen ympäristö, johon juominen ei yksinkertaisesti kuulu, voi parantaa mahdollisuuksia valtavasti. Lisäksi juova alkoholisti ei käytännössä voi AA:n piirissä toimia, joten jo sen vuoksi ne pari miljoonaa AA:n jäsentä ovat enimmäkseen raittiina. Vaikeampi on arvioida niiden määrää, jotka kävivät AA:ssa apua saamatta ja häipyivät toiminnasta pois.
Hehheh… mikäli miljoonat ihmiset ovat raitistununeet tai saaneet apua ongelmakäytökseensä ohjelman avulla ja sitä soveltavien toveriseurojen vertaistuen avulla, eikö sekään todista niiden toimivuutta? Besides, niitä ei ole ainostaan “yritetty soveltaa”, vaan niitä sovelletaan tänäkin päivänä lukemattomissa erilaisissa vertaisryhmissä. Tsekkaa vaikkapa NA:n, Al-anonin tai OA:n ryhmäluetteloa.
Mikä muuten on eksoottinen sovellustapa?
Se on kieltämättä aika erikoinen piirre amerikkalaisessa kulttuurissa, ja olisi vieras menettelytapa mm. suomalaisessa kulttuurissa. Täällähän 12 askeleen ryhmätkin ovat pitäneet perinteenä, että kaiken pitäisi ehdottomasti olla vapaaehtoista. Esimerkiksi huumevierotushoitolassa vierailevan NA:n infotilaisuuteen osallistuminen on ehdottomasti vapaaehtoista.
Ai?! Minä en ole kuullut tuosta sentään. Lähde?
Mainitse jokin päihderiippuvuuden hoitotapa, jonka pohjana on tieteellinen teoria?
Tutkimuksia 12 askeleen ryhmien tehosta on vaikka kuinka paljon, ja Suomestakin niitä voi lukea vaikkapa lääkäriseura Duodecimin “Päihdelääketiede” -kirjasarjasta.
Ja omaa tutkimustahan voit WS alkaa vaikka tekemään itse alkamalla käydä ryhmissä. Sekä NA:lla että AAL:lla on avoryhmiä, joissa vierailee mm. sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja muitakin “ulkopuolisia”, jos et halua tunnustautua alkoholistiksi tai addiktiksi.
Siellä niitä tutkimuskohteita istuu ihan sankoin joukuin, voit tehdä niin kunnollisen tutkimuksen kuin haluat.
EIvät varmaan tulekaan, mutta silti niille kehittyy uusia soveltamistapoja jatkuvasti. Suomessa esimerkiksi Alateenin toiminta on vielä melko lapsenkengissään.
Toimivaa konseptia ei yleensä ole tarve muuttaa, eikä 12 askeleen ohjelma varmaan olisi säilynyt samanlaisena kohta jo 100 vuotta, ellei sillä olisi mitään tehoa.
Mutta avaisitko vielä hieman, millä tavoin uudistuva ja itseään korjaava tiede on tuonut apua päihderiippuvuuden hoitoon viime aikoina? Tai onko tiedepiireissä mitään sen suuntaista säpinää, että uusia tieteellisiä hoitotapoja päihderiippuvuuteen olisi kehitteillä, onx tietoo?
No se on kyllä ihan totta. On varmaankin vaikea määritellä, miten suuri osa AA:n, NA:n yms. tehosta ja voimasta perustuu ylipäätään pelkkään vertaistukeen, ongelman käsittelyyn vertaisten kesken, ja miten suuri osa itse askel-ohjelmaan. Onhan AA:ssa paljon jäseniä, jotka eivät mitenkään tunnontarkasti kuulemma edes noudata ohjelmaa, vaan käyvät AA:ssa pelkästään vertaisten tapaamisen vuoksi.
On kuitenkin selvää, etteivät 12 askeleen ryhmät toimisi yhtä hyvin ellei niillä olisi viitekehyksenä tuota ohjelmaa, jonka noudattaminen ryhmään kuuluvillekin on kuitenkin täysin vapaaehtoista, eikä missään nimessä ole ryhmään kuulumisen ehtona.
AA-liikkeen, samoin kuin suomalaisenkin päihdehoidon, myös elämäntapoihin vaikuttavien muiden järjestöjen merkitys alkoholiongelmien vähentäjänä on varmasti suuri.
Kaikki ne osaltaan edesauttavat raittiutta, enkä -irvistelystä huolimatta- kai ole väittänytkään että joku niistä lisäisi alkoholiongelmia?
Kysymys onkin siitä, että mikään niistä ei minulle ole niin itsestäänselvästi “ainoaa oikeaa oppia” opettava, ettenkö voisi niiden raittiuden ohella esillenostamaa ja jakoon tarjoamaa “oheisideologiaa” eritellä.
Juutalainen uskonto, jonka tuotteita meidänkin raamattumme on, kertoo pelastaneensa satoja miljoonia ihmisiä, eri tavoin, pahan vaikutukselta. Lähimmästä kirjastosta löydämme hyllymetreittäin myös “todistavia” elämänkertoja. Parantuneita riittää, kokonaan elämänsä muuttaneita joiden taakkana on ollut juopottelu, raskaita rikoksia, mielenterveysongelmia, fyysisiäkin sairauksia parantumattomasta syövästä aina häiritseviin kauneusvirheisiin… monesta suuresta hädästä, jopa tsunamin keskeltä moni kirjoittaa pelastuneensa tämän uskon avulla.
Enkä tietenkään voi, enkä edes yritä väittää etteivätkö he kirkasta totuutta puhuisi.
Silti, kun keskustellaan esimerkiksi poikien ympärileikkauksesta, vastustan ehdottomasti tuollaista ihmisen tarpeetonta silpomista. Vaikka nuo uskon hienot vaikutukset kuinka minulle kerrottaisiin perusteena niin hanttiin laitan. Kun en usko että korkeampi voima sitä edellyttäisi pelastuksen ehtona. Olisi kai jättänyt esinahan luomatta, jos kerran ei sitä halua ihmisen pojilla olevan?
Aivan samoin mietin muitakin oppeja, niiden tuloksista riippumatta minulla on oikeus arvostella niiden sisältämiä ohjeita ja askelia. Varsinkin, kun olen nähnyt ihmisten selviytyvän alkoholiongelmistaankin myös ihan ilman ohjattua askeltamista.
Ei tämä minun ajatteluni sen kummempaa ole, eikä varmasti mitään hyökkäystä ketään ihmistä kohtaan, kuten sitä on nyt yritetty selittää. Minulla ei tietääkseni ole tällä hetkellä yhtään vihamiestä jonka kanssa pitäisi hyökkäillä suuntaan tai toiseen. Ja jos olisi, niin kai ne taistelu käytäisiin muualla kuin täällä, elämäntapoja pohtivassa nettikeskustelussa?
Huomenta.
Pakko oli vääntää tuo otsikko tuohon malliin, kun se kuvaa niin osuvasti tilannetta joka luultavasti kohdallani olisi, jos korkin päättäisin aukaista. Olen raitis alkoholisti ja se on minulle kyllä ihan tärkeä tieto, mutta ei sisällöltään raskas ja negatiivinen, vaan enemmänkin iloinen ja postiivinen. Tietous omasta alkoholismista on lisännyt omaa itsetuntemusta, omissa nahoissa viihtymistä huomattavasti. En koe alkoholismiani riipaksi, en myöskään AAlaisuuttani Metsänmiehen kuvaamaksi raskaaksi taivaltamiseksi, kieltäymysten ja nöyryytyksen tieksi. Joka kerta hieman hämmästyn, kun täällä AAn ulkopuolelta niin varmoin äänen painoin kuvataan minkälaista AAssa käyvän ihmisen elämä on. En tunnista kuvauksista itseäni enkä vertaisianikaan.
“Oheisideologian erittely” tuntuu usein tarkoittavan alentuvaa ja pilkallista suhtautumista muiden ihmisten raitistumistapoihin, ikäänkuin ihmisen raitistuminen tavalla jonka sinä koet vääräoppiseksi, olisi henkilökohtainen loukkaus sinua kohtaan.
Päidherriippuvuus on pahimmillaan tappava ja/tai invalidisoiva sairaus. Siitä selviytyminen ei mielestäni anna aihetta selviytymistapojen nokkimiseen, eriarvoistamiseen minkään “ideologiaerittelyn” varjollakaan.
Jutun sivuraiteilu jonnekin ihan outoihin sfääreihin tyyliin ympärileikkaus, pornoteollisuus, juutalaisuus tms “asiaankuuluva”… ei millään tavalla selkiytä jutun juurta, jonka pohja tuntuu kuitenkin olevan raitistumistapojen mitätöinti.
Minusta se joka tuntee itsensä henkilökohtaisesti loukatuksi on Keto eikä MM. Miksi ihmeessä MM:n pohdiskelut eivät sovi tänne palstalle mutta esim. Kaaleppisen pohdiskelut sopivat? Vastaan itse; siksi että MM:n mielipide on erilainen kuin Keton. Kaaleppinen sen sijaan on “samalla puolella” Keton kanssa. Kuitenkin Kaaleppinen ja MM näyttävät voivan keskustella ihan sovussa keskenään. Keto hyökkää ilkeilyllään kaikkia niitä vastaan joiden pohdiskelu ei ole hänen mielistelyään ja hymistelyään. Tarvitsisiko alan ammattilaiseksi opiskelevan hieman syventyä omaan suhtautumiseensa toisiin nähden?
Tästä seuraa nyt ivaa täynnä oleva vastaus Ketolta, laita vaan tähän se ateisti-kommentti, sehän sinua hiertää minun kohdallani. Sinulla pitää olla aina joku hampaissasi. Kohteet muuttuvat kun Hannu jätti foorumin, Keto pysyy. Terveisin yksi niistä puusilmistä.
Kaaleppinen; tämä ei ole arvostelua sinua kohtaan. Luen sinun kommenttejasi yhtä avoimella mielellä kuin MM:n ja muidenkin asiallisten kirjoittajien.
Luin minäkin tämän ketjun läpi ja yritin löytää kohdan, jossa Mies metsänreunasta esittäisi Ketostixin mainitsemaa kritiikkiä ja tyrmäisi koko AA-ideologian. Ehkä tuo keskustelu on käyty jossain muussa ketjussa, koska itse en ainakaan löytänyt Mies metsänreunasta kirjoituksia siitä, miten AA-lta viedään arvo tai nuijittaisiin se maanrakoon. Ymmärsin, että Mies metsänreunasta ei itse koe sellaista tarvitsevansa, mutta eihän se tarkoita sitä, etteivätkö muut sitä saisi tarvita, siis AA:ta.
Henkilökohtaisesti en tiedä AA:sta juurikaan. Omat ajatukseni ovat vain mutua. En kuitenkaan koe sitä tarvitsevani raitistuakseni. AA-kulttuuriahan on tutkittukin. Esimerkiksi sosiologi Matti Hyvärisen mielestä siinä on kyse huolellisesti opetetusta ja opitusta kertomisen mallista. Ehkä siihen Mies metsänreunasta viittasi kirjoittaessaan, että kaikilla on samankaltainen selviytymistarina? Pahimmillaanhan ihminen oppii eräälaisen AA-mantran, mutta ei sisäistä sitä aidosti. Istuu kokouksessa ja puhuu hienosti omalla vuorollaan - istunnon jälkeen syöksyy juomaan… En tiedä, mutta tällaista on tuttavapiirissäni eräälle tapahtunut.
Itse en halua AA:ta (vielä) raitistumisen tueksi. Haluan iskeä päätä itse seinään, en ottaa vastaan valmista sapluuna, miten raitistua. Silti arvostan AA:ta: monet ovat sen avulla raitistuneet ja löytäneet uuden elämän. Monika Fagerholm kirjoittaa Selviytymistarinoissa: “Ryhmässä ymmärsin, mitä on hyvyys ja todellinen empatia, toisten tarinoiden kautta eläminen.” Sitä ne ryhmät varmasti parhaimmillaan ovat. Toisten tuki, ihmisten empatia ja hyvyys voi kannatella raitistuvaa ihmistä.
Ilmeisesti. Minun mielipiteeni on se, että jokaisella on oikeus raitistua niillä apukeinoilla jotka kokee tarvitsevansa, ilman että toipumiskokemuksesta kertominen niitataan “propagandaksi” tai jokin vertaistukiyhdistys leimataan mainosmiesten tempuksi.
Minun mielipiteeni on, että raitistuminen ja toipuminen päihderiippuvuudesta on niin suuri asia, että siihen saa pyrkiä kaikilla keinoilla. Jopa hengellisillä keinoilla, jos ne oikeaksi kokee, tai ihan yhtä hyvin epähengellisillä keinoilla.
Mitä mieltä muuten te, Tuulenviemää ja Rentun ruusuke olette tästä?
Kumpi tässä keskustelussa nyt hyökkää kumman kimppuun pidemmin hampain, Tuulenviemää? Minä sinun kimppuusi vai sinä minun kimppuuni?
Minulla ei ole sinulle mitään erityistä sanottavaa, ja annan sinun kirjotella ihan rauhassa mitä nyt kirjotteletkin, ja pyrin jopa välttämään sinulle kommentoimista aina koska tiedän että jostain syystä et pidä minusta, ja siksi haluan antaa sinun olla rauhassa.
Sinä et kuitenkaan halua antaa minun olla rauhassa, vaan hyökkäät aina silloin tällöin kimppuuni purkamaan kiukkuasi minuun.
Ivaa minä en sinun kanssasi tarvitse mihinkään, enkä kovin monen muunkaan kanssa. Pystyn kyllä keskustelemaan rauhallisesti ja tasa-arvoisesti asioista sinunkin kanssasi, mutta asiallinen keskustelu edellyttää rauhallisuutta ja ärsyyntymisesi voittamista sinultakin.
Raitista ja hyvää kesäiltaa, Tuulenviemää.
PS. Minulla on kyllä jo ammatti ja työpaikka jota rakastan, ja jossa jokaisen ihmisarvon ja toipumis-oikeuden kunnioittaminen on keskeisiä arvoja. Mutta ammatit ja työpaikat eivät varsinaisesti kuulu tälle vertaistukifoorumille, jolla olemme keskustelemassa vertaisina päihderiippuvuudesta toipumisesta, kukin oman kokemuksemme pohjalta.
Kovasti kuitenkin tuot esille ammattiasi ja koulutustasi. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta älä jätä tosiasioita huomioimatta silloin kun ne eivät ole mieleisiäsi.
Eiköhän tämä keskustelu ollut taas tässä joksikin aikaa. Kiitos kaikille muillekin mielipiteistä.
Minulla on mielipiteitä myös asioista joista henkilökohtaisia kokemuksia ei ole.
Monista asioista henkilökohtaiset kokemukset puuttuvat juuri siksi että olen ensin miettinyt asiaa, hankkinut taustatietoa, vertaillut olemassaolevaan tietoon ja muihin vaihtoehtoihin, ja kaikkein useimmin omakohtaisen kokemuksen puuttuminen jophtuu siitä että olen ensin verrannut asiaa omaan arvomaailmaani -ja jos se ristiriidassa on ollut, olen jättänyt sen “henkilökohtaisen kokemisen” väliin.
Huumausaineistakaan minulla ei voi sanoa olevan henkilökohtaista kokemusta, silti on omasta mielestäni aivan oikeutettua se, että olen niistä muodostanut julkisesti saatavissa olevan tiedon perusteella oman mielipiteen.
Mikä siinä sitten mättää? Ettäkö ensin pitäisi kokeilla itse ja varmuuden vuoksi useaan kertaan, vasta sitten on oikeus olla asiasta jotain mieltä?
Minulla on käsityksiä ja mielipiteitä myös raitistumisesta, elämäntavoista, maailmankatsomuksesta vaikka henkilökohtaisia kokemuksia minulla kuten yksittäisellä ihmisellä yleensäkin, voi olla vain rajallisesti.
Tähän kuudenkymmenen vuoden ikään ei yksinkertaisesti ole ehtinyt kaikkia mahdollisia vaihtoehtoisia elämäntapoja, raitistumistapoja, selviytymiskeinoja eri tilanteista kokemaan.
Silti voin hankkia tietoa, liittymättä sitä varten kaikkiin yhteisöihin.
Minäkin ihmettelen, vähän samantapaista asiaa kuin Basikin, miten on mahdollista esimerkiksi täällä, kovin pienen osan ihmisen elämästä esiintuovan, lyhyisiin kannanottoihin rakentuvan keskustelupalstan puitteissa arvioida yksittäisen ihmisen elämäntapoja ja ominaisuuksia.
Juuri pari päivää sitten sain lukea olevani “jossakin metsänreunassa asuva persaukinen kituuttaja”, idiootti, ihmisvihaaja, katkeroitunut, raittiuden vastustaja, ja löytyyhän tuota henkilöönmenevää arvioiontia tästä ketjusta paljon lisääkin.
Huomioni mukaan ovat kärkkäimmin henkilöönkäyviä arvosteluja tässä ketjussa julkaisseet ne, joita on suututtanut AA-liikkeen ideologiasta tekemäni huomiot.
Olen todellakin todennut mm. että minun mielestäni ei ole välttämätöntä raitistuakseen omaksua uskoa Jumalaan tai muuhun korkeimpaan voimaan. Olen myös todennut että AA-liike pyrkii liittämään tuon asian raitistumiseen, ja minusta nuo asiat voi ratkaista erikseen, sitomatta niitä toisiinsa.
Tästä olen samaa mieltä. Yhtä pakana olen kuin ennenkin vaikka olenkin aa-ryhmissä käynyt.
Lisäksi olen samaa mieltä, että toiset voivat raitistua ihan omin voiminkin kuten MM on tehnyt ja varmasti on muitakin (laittaisin asiasta kyselyn mutta kun ei löydy enää sitä kysely-kohtaa). Hyvä, että kaikenlaisia vaihtoehtoja tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Kaikille vaan se omatoimisuus ei onnistu vaan tukea tarvitaan.
Olen myös kova lukemaan ja selvittämään asioita ja ennen ryhmään menoani olin aikalailla tutkinut mistä on kyse ja kuten olen aiemmin kertonut olin aika skeptinen. Tässä asiassa kuitenkin vasta kokemus oli merkittävä, ei lukeminen. Ei lukeminen minua auttanut raitistumaan vaikka olin lukenut kaikki käsiini saamani kirjat asiasta. Minulle tärkeintä on se ryhmä ei juurikaan mitkään yksittäiset opinkappaleet.
Olen kyllä näitä juttuja lukiessani miettinyt, että pitäiskö perustaa vastaava ryhmien yhteisöllisyyteen perustava raittiusjuttu mutta siitä poistettaisiin aika montaa häiritsevät viittaukset jumalaan tai korkeimpaan voimaan (minulle tuo voima on ryhmä). Sellaiset osat kuin kirjalliset itsetutkiskelut ym mielestäni kyllä on paikallaan.
Ehkä A-klinikalla sellaisa juuri on mutta siitä minulla ei ole kokemusta.
AA-ihmisten voimakkaat kannanotot ehkä johtuvat siitä että monelle tuntemalleni se on ollut se viimeinen vaihtoehto kun kaikki muut konsitit on kokeiltu eikä ole auttaneet. Niissä parissa ryhmässä, joissa olen käynyt, on monia jotksa ovat sitä mieltä, että olisivat kuolleita tai loppuikänsä linnassa jollei olisi ryhmään tullut lähdettyä. Sinänsä minun on vaikea ymmärtää miksi niin korka kynnys on monella mennä. Ainahan voi kokeilla onko sopiva juttu.
Nuo henkilöön menevät hyökkäilyt ovat tietysti ikäviä.
Besides, niitä ei ole ainostaan “yritetty soveltaa”, vaan niitä sovelletaan tänäkin päivänä lukemattomissa erilaisissa vertaisryhmissä. Tsekkaa vaikkapa NA:n, Al-anonin tai OA:n ryhmäluetteloa.
