Moi. Hiljattain täytin 30 vuotta. Olen pelannut rahapelejä varsin raha-automaattipelejä koko elämäni. En osaa sanoa summaa, mitkä peleihin on mennyt. 3 kuukautta sitten tuli vaimon kanssa ero. 4 vuoden yhdessäolon aikana tuli pelattua todella harvoin. Ero ei johtunu pelaamisesta. Eron jälkeen on tullut pelattua valtavasti.
Jotkut voi ajatella että en oo mikään pahasti riippuvainen, sillä pelivelkaa ei ole yhtään. Toki oon viimeaikoina lainannut rahaa vanhemmilta, osa niistä on tullut pelattua. Viimeaikoina on ollut onnea kun oon voittanut 3 kertaa rautaa pelistä 500 euron päävoiton, mutta melkeen ne kaikki oon pelannut takasin. Peliongelmaiselle niin kun mulle, voitto tarkottaa käytännössä yhtä kuin suuri tappio. Olen tilanteessa, jossa en voi laittaa euroakaan pelikoneeseen, sillä sen jälkeen en pysty lopettamaan. On tullut hävittyä monesti jopa 300 euroa samana päivänä.
Tämä eron jälkeinen ahdistus ja yksinäisyys ajaa mut jotenkin enemmän pelaamaan, sen hetken kun pelaan niin en ajattele tilannetta.
Ainoa tapa on lopettaa pelaaminen mulla on se etten laita euroakaan koneeseen. 3 viikkoa sitten laitoin raylle eston että en voi pelata enää netissä. Mulle tulee A-klinikalta aika pian postis niin saan juteltua tilanteesta, kun viimeaikoina on tullut pelattua paljon ja myös otettua kaljaa paljon. Halusin kirjottaa tänne kun tuntuu että avautuminen auttaa.
Vakituinen työ mulla on, mutta tulot on pienet.
Tervetuloa mukaan, Samza. Meitä on täällä moneksi. Riippuvuuteen taipuvaisilla ihmisillä on yleensä ollut ja on muitakin riippuvuuksia. Minulla bulimia ja työnarkomania ihan varmasti. Alkoholiriippuvuus kulkee myös usein peliriippuvuuden rinnalla.
Kirjoitan nyt vain lyhyesti, koska pitää ehtiä ruuanlaittoon. Hyvä, että menet A-klinikalle ja pääset keskustelemaan ja toivottavasti terapiaan asti ja hyvä, että tulit mukaan myös vertaiskeskusteluun.
Me pohdimme täällä kansalaisaloitteen laatimista. Peliautomaattien rajoittamisen osalta sitä on täällä kuulemma aiemmin mietitty.
Nyt sitten kävi niin että viikko sitten tuli palkka ja kaikki rahat on menny pelikoneeseen. En kehtaa vanhemmilta enää pyytää kun ne on viimeaikoina auttanut paljon rahallisesti. Otin 500 euron pikavipin että pärjään seuraavaan palkkaan kun on kaikenlaisia laskuja tällä hetkellä. Yleensä ei tuu juuri mitään laskuja. Hävettää ja masentaa kun rahat menee pelikoneeseen. Muutenkin tämä yksinäisyys ja ahdistus eron jälkeen ajaa jotenkin pelaamaan. Muutenkin on vaikeaa niin nyt on vielä rahahuolia. En tiedä miten näkee vielä toivoa tulevaisuudessa.
Hei Samza Kuulostaa siltä, että olet aika lailla yksinäinen ja yksin ongelmasi kanssa. Onko lähipiirissä joku, jolle voisi varovasti kertoa ongelmastasi. Eka viestissä kirjoitit, ettei ole pelivelkoja, mutta vajaa kaksi viikkoja myöhemmin on jo 500 euroa. Mikäli et toden teolla tartu nyt tähän, sinulla on vuoden päästä mahdollisesti 6000 euron pelivelkaa. En halua masentaa, vaan kehottaa toimia, nyt kun tilanne on vielä tällainen ja korjausliikkeellä saat nopeasti elämäsi taloudellisesti raiteelle. Ajattele, sinulla on vakituinen työ, mikä mahtava asia nykyään. Ja vaikka sinusta ei ikinä tulisi rikas, niin sinulla on kaikki edellytykset hyvään elämään, jossa taloudellisesti pärjää hyvin.
Jos se yksinäisyys tai ahdistus on se, joka saa sinut pelaamaan, niin täytyy korjata ne asiat. Helpompi on varmasti sanottu kun tehty. Yritä saada tukea jostain, ettet vaan ole yksin ongelmasi kanssa. Avun pyytäminen ja avautuminen voi olla kipeä ja vaikea, mutta jos se on se, mitä on tehtävä, niin se on pakko tehdä.
Voimia ja tsemppiä!
Onkohan sinulla surutyö vielä erostasi käynnissä? Omakohtaisesti surun, lievän masennuksen läpikäyneenä, sen keskivaikeankin masennuksen, tiedän, ettei siinä tilanteessa ole positiivisia odotuksia tulevaisuudesta. Silloin helposti ajattelee, että raha ratkaisisi kaikki ongelmat. Tavoitteetkin voivat olla liian korkealla, vain päämäärä. Ei sinne päämäärään pääse heti. Tässä peliongelmassa selviydytään vain päivästä toiseen, pienillä askelilla. Toivon, että saat täältä tukea, mutta voisit harkita myös niitä vertaistukiryhmiä, mitä kunnassasi mahdollisesti on tarjolla.
Eli peluuriin chattiin/ soittamaan ehkä jo heti nyt terveyskeskukseen rohkeasti soittamaan, on neuvoni. Tänään on chat avoinna klo 12-15. Saat sieltä heti ammattimaisen tiedon, mitä sinun kannattaisi tehdä jatkon kannalta.
Minulle sen avun lopullisesti toi tämä keskustelufoorumi. Olin jo suljetussa Tuuletin-ryhmässä 2015 syyskuusta, mutta se ei toiminut osallani kovinkaan hyvin, koska en ehkä itse osanut ottaa vastaan neuvoja tarpeeksi kärsivällisesti.
Kiitos todella paljon vinkeistä, neuvoista ja ohjeista.
Oon nyt käyny kyllä eron jälkeen muutaman kerran terapeutilla ja lääkärillä. Oon sieltä saanukkin apua. Vaikka mustalta tuntuu ja välillä ajattelenkin että onko täs elämäs enää mitään tarkoitusta, sitten ajattelen että onhan mulla 3-vuotias poikakin, joka tulee vielä tarvitsemaan mua. Melkeen kaikki eroon liittyvät käytännön järjestelyt on vielä kesken.
Kyllä tuo mun peliongelma on vaikea, mutta tiedän että pystyn sen voittamaan kunhan on vaan tarpeeksi tahdonvoimaa. Vielä pystyn muuttamaan kurssia kun pelivelkaa toisaalta vain 500 euroa, mutta jos jatkan pelaamista niin hetken päästä todella paljon. Monesti on tullukkin mieleen että pelien palautusprosentti on paljon alle 100 niin pitkäs juoksus jokainen jää niistä häviölle.
Päivä kerrallaan yritän nyt mennä tän eron jälkeisen olotilan ja pelaamisen suhteen. Ajan myötä toivottavasti helpottaa. Pelitön päivä numero 2 menos, mutta aluthan on niitä vaikeimpia.
Ensimmäiseksi sinun tulee nyt ajatella itseäsi. Tiedän, että ne käytännönjärjestelyt rassaavat kaiken aikaa mielessäsi, mutta nekin tapahtuvat ajallaan. Sinun tulee pitää huoli itsestäsi ja omista tarpeistasi, eikä se ole pelaaminen tai mitkään korvikkeet.
Lapsi on se merkityksellisin asia, jonka voi tehdä elämässään minun ajattelutavallani. Se on vain minun mielipiteeni, jonka tajusin vihdoin äidiksi tultuani. Sen rinnalla eivät tittelit tai raha ole yhtään mitään. Seuraava on miettiä, miten on hyvä vanhempi sille lapselle, joka ihan oikeasti ilman mitään ehtoja rakastaa vanhempiaan. Voisin kirjoittaa vielä itkettävämpää tekstiä, mutten taida,Samza, kyllä sinä selviät tästä, ja hyvä ettet ole enää pelanut.
On poika mulle elämäni tärkein asia. Oon ollut nyt hyvin ex vaimoni kanssa puheväleis. Vaikka ero tuli niin silti rakastamme toisiamme eikä se tunne todellakaan noin vaan katoa. Monena iltana ollaan rauhas puhuttu pojan asioista ja omistamme. Oon myös nähny poikaa säännöllisesti.
Ei raha asiat ole todellakaan nyt ensimmäisenä mieles, mutta peliongelma mulla on niin sen takia puhunkin nyt jostain niin lopulta mitättömästä asiasta kuin rahasta täällä foorumilla.
Hyvä kun samza ootte puheissa exän kanssa! Muista et talousongelmat ja velat yms. on vain seurausta peliongelmasta. Se on liian helppoa mennä pakoon sitä yksinäisyyttä ja ahdistusta peleihin. Voi olla hyvin mahdollista kun saat itsesi tasapainoon ja olet päässyt erosta yli niin pelitkin unohtuvat…mitä lukenut juttujasi niin tuntuu että pelit ovat olleet keino paeta pahaa oloa…Nyt vain yrität pelit pitää hanskassa niin voi olla että parempien päivirn tultua muistelet vain että tulipa pelattua…nyt vain jäitä hattuun ja muuta mukavaa puuhaa…vaikka sen pojan kanssa:)
Älä syytä itseäsi. Riippuvuus ei ole sinun vikasi (eikä kenenkään muun). Riippuvuuteen kuuluu olennaisena osana retkahdukset. Riippuvuus on myös aiheuttanut fyysisiä muutoksia aivoissasi, jotka estävät impulssinkontrollointia ja näin ollen lisäävät retkahdusriskiä. Aivojen muutosten takia riippuvuuksia kutsutaan sairauksiksi, mitä ne eivät ole.
Riippuvuuksissa on aina taustalla pahaa oloa, jo lapsuudesta asti. Sinun kirjoituksesi perusteella ero aiheuttaa sinulle ahdistusta ja yksinäisyyttä, jota pakenet sillä. Pelaaminen(riippuvuus) on täysin normaalia, vaikkei se siltä tunnu. Nimittäin se positiivinen asia(tunne), minkä saat pelaamisesta on täysin inhimillinen asia. Riippuvuus on ihmisen yritys selvittää ongelmansa, josta sitten seuraa lisää ongelmia.
Ajattelin vähän päivittää tilannetta. Oon muutamia päiviä pystyny olemaan välillä pelaamatta. A-klinikalla olin maanantaina, oli mukava keskustella. Siellä käytiin syitä pelaamiselle ja miten voi toimia tilanteessa, jolloin huomaa että aikoo mennä pelaamaan. Eilen pelasin ja hävisin. Nyt on vanhemmat saanu tietää. Ex vaimo tiesi heti mun äänestä että jokin vaivaa. Se laitto viestin mun isälle että oon ottanu pikavippiä pelaamisen takia. Kerroin vanhemmille tilanteen. Otti ymmärtäväisesti tilanteen. Helpotti kun sain kerrottua. Lupasin niille että nyt loppuu viimeistään kaikki pelaaminen.Isä maksoi toisen 500 euron vipin pois ja itse maksoin toisen 500 euron vipin pois. Toisenkin vipin otin pelaamisen takia. Sen sain maksettua heti kun en ollut niitä rahoja yhtään käyttäny. Eli käytännössä oon nyt velaton.
Nyt alkaa pelitön tulevaisuus. Kävin tekemäs tänään itselle porttikiellon pelaamoon. Tiedän että pystyn olemaan pelaamatta vaikka vaikeaa se tulee olemaan. Pitäis keksiä jotain mielekästä tekemistä niin sekin auttais.
Vähän päivitystä. Monet asiat stressaa vielä näin eron jälkeen, kun moni asia on vielä auki. Pian on aika niin saadaan jotain sopimuksia paperille ainakin toivottavasti. Tänään rakas poikani oli mun työnä muutaman tunnin leikkimäs. Oon nähnyt sitä kyllä säännöllisesti. Yksinäisyys on välillä musertavaa.
Pelaamisesta sen verran että en oo pelannu 1.5 kuukauteen kertaakaan. Aina jos on tehny mieli ruveta pelaamaan niin oon ruvennu nostelemaan käsipainoja eli usein. Se on toiminu hyvin. Alkaa jo hauis näkymään
Käveleminen pelikoneen ohi on muutenkin jo nyt paljon helpompaa. Kaupois ja kioskeilla kun käy niin näkee sivusilmällä että usein kaikki pelikoneet on varattuja. Pelihimo on varmasti suurempi ongelma Suomes mitä mitkään tilastot näyttää.
Saman havainnon pelikoneista olen tehnyt tänä kesänä. Voi olla, etten aiemmin ole siihen kiinnittänyt huomiota. Itse kun en niitä ole pelanut oikeasti nuoruuden ainoan kokeilukerran jälkeen. Nyt se on silmiinpistävää, ja mietin kuinka laaja ongelma on. Pelikoneiden voitoista ( käsittääkseni suoraan niihin heitetyt rahat) 15 -18 % päätyy yrittäjille, joiden tiloissa koneet ovat ja heillä myös on velvollisuus valvoa pelikoneita.
Hyvä, että olet pitänyt mielummin huolta hauiksistasi etkä ole pelaillut. Minulla taas on kroppa erittäin hyvässä kunnossa, kiitos ulkoilun ja liikunnan
Päivitystä pelaamiseen. En oo ottanu pelivelkaa enää eli ei ole yhtään pelivelkaa tällä hetkellä maksettavana. Vanhat velat maksettu. En oo pelannu yhtään pelikoneita kaupois enkä netis 1.7 alkaen. Eli käytännössä oon ollu pelaamatta pian 3 kuukautta Oon kyllä pelannu vakioveikkausta ja pitkävetoa tosi pienillä panoksilla eli häviöt tosi pieniä. Ne ei oo ollu koskaan ongelma.
Elämäntilanne haastava vieläkin eron jälkeen kun ei olla saatu asioista vieläkään kunnolla mustaa valkoiselle virallisesti.
Se siitä pelaamattomuudesta. Yli 3 kuukautta olin pelaamatta. Nyt on pari viikkoa tullut pelattua usein ja hävittyä paljon. Oli stressaava/ahdistava tilanne ja ajattelin että mitä väliä jos vähän kokeilen tota pelikonetta ja lopputuloksen kaikki varmasti arvaa eli eihän se siihen vähään jääny. Se vielä ruokki lisää pelaamista kun voitin toisella kerralla kun kokeilin saagasta 500 euron päävoiton. Jotenkin pitää taas kattoa eteenpäin. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Leuka rintaan myös “kirjaimellisesti” ettei edes näkis pelikoneita
