Hei kaikki. Otsikko kertoo jo paljon. En tiedä enää, että miten saisin elämästäni edes siedettävän ja sellaisen, että en toivoisi aina nukkumaan mennessä etten enää heräisi seuraavana aamuna.
Olen 28-vuotias mies ja minulla on kaksi lasta, joiden elämässä en ole osallisena ollenkaan ja itsestäni riippumattomista syistä. Minulla on myös erittäin vaikea masennus ja peliriippuvuus, jonka johdosta ulosotossa on noin 250,000 euroa ja rikosrekisterissä merkintä. Työtä ja kavereita minulla ei ole ja vanhemmat ovat jo antaneet kaiken mahdollisen tuen ja avun. Lisäksi olen hakenut ammattilaisten apua.
Lukuisat keskustelut ja eri mielialalääkkeet eivät ole kuitenkaan parantaneet mitään, koska fiilis ja elämäntilanne ovat aivan samat nykyisin ilman niitä kumpaakaan.
Juuri tällä hetkellä tilanne on se, että sain eilen työttömyyskorvauksen ja pelasin kaiken. Tämän ja edellisen kuukauden vuokrat ovat maksamatta ja enää minulla ei ole edes varaa ruokaan. En tiedä mitä teen.
Vielä vähemmän tiedän, että mitä teen ylipäätään elämässäni, koska velkasaneeraukseen en pääse rikosperusteisen velan takia ja kovasti töitä tekemällä saattaa jäädä vähän enemmän käteen mitä korvauksista, mutta ulosottovelat eivät juuri lyhene. Niin ja mitään omaisuutta minulla ei ole.
Tokmannissa olisi juuttiköysi reippaan 30e ja siihen saisin varmaan rahat kerjäämällä kadulla. ?
Oman kunnan kriisipäivystyksestä tai hätäkeskuksesta saa apua 24/7 itsariajatuksiin.
Leipäjonosta voi hakea ruokaa itellä ekaa kertaa käyminen ko. paikassa jännitti mutta sitten meni ihan luonnostaan. Kannattaa myös yrittää keskustella niiden muiden elämän kolhimien kanssa voi olla hyväksi vertaistueksi. Yllätykseni kerran leipäjonossa käydessäni tarjosivat kirkkokahvit ja pappi oli paikalla .
Moi, jotenkin kirjoituksesi kosketti; ehkä tuon epätoivon vuoksi. Nuo vuokra-asiat on aina sellaisia jotka pitäisi hoitaa. Asunnottomana on kyllä vaikea elää. Oma asunto tuo jotakin pysyvyyttä elämään ja koti on monelle tukikohta.
Ratkaisumahdollisuuksia:
-Hakeudu edunvalvontaan joksikin aikaa jotta elämä jollakin tavalla tasapainottuisi ja rauhoittuisi. Samalla pakonomainen pelaaminen loppuu koska edunvalvoja hoitaa ensin pakolliset menot ja sitten vasta saat pienen käyttövaran viikoksi. Tätä tukemaan esim. juuri leipäjonossa asiointi ja leipäjonoon kannattaa mennä kaikissa ja jokatapauksessa.
tai
-pyydä sosiaalitoimelta mahdollisuutta hakeutua sellaisen toimen piiriin jossa sosiaalitoimi välittää vuokrasi. Se on joku eräänlainen välitystili. Valitettavasti minulla ei tästä ole enempää tietoa. Siirrä myös heti asumistuki menemään suoraan vuokranantajalle jne.
-nykyisiin vuokrarästeihin sitten: neuvottele vuokranantajan kanssa jos mahdollista. Voitko maksaa rästit osissa? Ymmärrän kyllä että työttömyyskorvauksesta on vaikea maksaa mitään osasuorituksia esim. vuokrista tms.
-ota yhteys kunnan sosiaalitoimeen (ei Kela) ja hae harkinnanvaraista toimeentulotukea. Varaa vaikka aika virkailijalle suoraan ja käyt kertomassa rehellisesti tilanteesi. Jossain tapauksissa saattavat auttaa ja maksaa yhden kerran vuokrarästit. Tätä en lupaa mutta ehdottomasti kannattaa käydä juttelemassa tuolla.
-jollei harkinnanvaraista toimeentulotukea jostakin syystä irtoaisi niin ota se kielteinen päätös ja varaa aika seurakuntasi diakonille. Ei tarvitse kuulua kirkkoon. Jossakin tapauksissa saattavat auttaa vuokranmaksussa mutta tätäkään ei voi luvata. Seurakunnillakin on talous kiristynyt ja käytännöt ovat voineet muuttua. Näitä rahoja et saa itsellesi vaan ne maksettaisiin suoraan vuokranantajan tilille
-käy paikallisessa Pelastusarmeijan pisteessä (ihan toimistolla) juttelemassa. Saattavat auttaa noissa ruoka-asioissa esim. lahjakortilla tms. Tätäkään ei voi luvata koska käytännöt ovat voineet muuttua; mutta ehdottomasti kannattaa selvittää tuokin ja käydä ihan paikanpäällä.
-onko vanhempasi tai sukulaiset poissuljettu vaihtoehto täysin? Että olisiko heillä resursseja tai mahdollisuutta auttaa kaikesta huolimatta?
Tilanteesi on tottakai vaikea mutta ei mitenkään ainutkertainen ja varmasti on ihmisiä ihan samassa jamassa kuin sinäkin. Joten nyt vaan puhelin käteen ja asioita setvimään. Älä luovuta! Tsemppiä!
Kuulostaa siltä että sinulla on todella haastavat ajat käsillä, mutta toivottomalta tuntuviinkin tilanteisiin on mahdollista saada apua! Avun pyytäminen voi tuntua vaikealta, mutta se varmasti kannattaa- mikään talouteen tai rahaan liittyvä asia ei ole hyvä syy tehdä itselleen mitään.
Velkoja et saa maksettua, mutta pystyt nyt valinnoilla vaikuttamaan siihen millainen sinun keski-ikä ja loppuelämä tulee olemaan. Vaikka nyt voi tuntua epätoivoiselta ja pitkältä tulevaisuuteen, niin olet nelikymppinen jossain vaiheessa ja silloin valtaosa tai kaikki velat ovat vanhentuneet. Jos olet sitä ennen hankkinut mukavan ammatin, niin pääset toteuttamaan vielä kaikki normaalit asiat elämässä, jotka rahalla on mahdollista. Tosin, se miten puhut historiastasi kertoo että ongelmia on paljon ja monessa asiassa. Lähtisin ihan perusasioista liikkeelle: 1.) tee pelaamisesta mahdotonta, 2.) syö, liiku ja nuku riittävästi 3.) hankkiudu koulutukseen ja/tai työelämään. Kun nämä asiat on kunnossa, niin kyllä se suunta kääntyy ajan kuluessa.
.