No niin. Ei pahuksen alkoholimopo pysy oikein millään käsissä. Eilis illan “otetaan pari lasia viiniä ruuan kanssa - oho perkele näköjään sitä vodkaakin meni aika hyvä määrä ja kello onkin jo vaikka mitä ja kohta töihin”-homman jälkeen olen todennut, että pakko tämä koko pelleily on lopettaa. Mutta nyt sitten tulkee ne pelot - ja niiden seurauksena myös kysymykset.
Elämäni sosiaaline puoli työn ulkopuolella liittyy pääosin alkoholiin ja baareihin. Miten muut ovat rakentaneet sosiaalisen elämän? Olen jo kertaalleen joutunut rakentamaan sosiaalisen elämäni aikuisena uusiksi koska lähdin pois helluntailaisuudesta, jonne jäivät sitten ystävät. Helluntaiseurakuntaan tai mihinkään muuhunkaan jumal-juttuun en mene enää edes arkussa. Jos saisin valita, edes tuhkat eivät päätyisi mihinkään kirkkomaahan.
Miten puolison kanssa elämä on jatkunut jos hän on jatkanut alkoholin käyttöä kohtuu määrissä? En nyt tätäkään haluisi laittaa uusiksi, kun tuo edellä mainittu pisti tämänkin osan aikanaan uusiksi.
Sosiaalinen elämä on tähän saakka ollut se suurin syy, miksi en ole laittanut alkoholiin täyttä stoppia. Mutta nyt olen todella alkanut miettimään, että kyllä se yksinäisyyskin voisi olla jopa parempi vaihtoehto. Rahat menee. Terveys menee. Ja vituttaa kaikki siinä vaiheessa kun edellinen ilta on dokattu ja yö nukuttu huonosti ja aivan liian vähän.
Elämää jatkuu alkoholin käytön lopettamisen jälkeen, kun vain antaa sen jatkua. Tai oikeastaan omalta kohdaltani voisin jopa sanoa, että elämä on vasta alkanut nyt. Kun olihan se elämä totta kai ennenkin olemassa, mutta sitä ei vaan uskaltanut elää. Asiat vain omituisesti loksahtelevat paikoilleen, eikä tuosta sosiaalisesta puolestakaan stressaamalla ole yhtään sen mielekkäämpää tullut. Vähän jotenkin itse kavahdan sitä, että tästä nyt ihan tarkoituksella lähtisin jotenkin ihmeellisesti erikseen “rakentamaan” jotakin, vaikka sitten sitä sosiaalista elämää. Se kyllä on rakentunut pikkuhiljaa ja ihan omineenkin uudenlaiseen muottiin siinä sivussa, missä kaikki muutkin asiat.
Elämä on rakentunut ja rakentuu yhä pala kerrallaan ja kovasti toisenlaiseksi, kun mitä silloin alunperin olin ajatellut että millaiseksi sen pitäisi muka rakentua ja minkälaisessa aikataulussa (eli mulle kaikki heti ja nyt ) Avain näkyisi vain olevan siinä, että itseni on pitänyt suostua siihen prosessiin ja lakata hanaamasta vastaan. Kyllä ne asiat sieltä sitten ajallaan eteen tulevat ja paremmin tuntuisi sujuvan kun en liikoja asioita murehdi ja tulevaisuudesta stressaa.
Tuli tähän vielä mieleen se, että kaikista tärkein asia on se että suhde itseensä tervehtyy. Muut asiat ovat minusta kakkoskategorian asioita, mutta tuo on se ensimmäinen ja tärkein.
Tervetuloa palstalle, Nolla-astetta. Pistän vain lyhyen kommentin koska nettini on tämän ja vielä seuraavankin viikon sellasella hitaalla säästömoduksella.
Oletko koskaan tsekannut sosiaalista verkostoasi kiinnittäen huomiota siihen keneen voisit luottaa hätätapauksessa? Tai kuka baarituttavistasi on jeesannut sua konkreettisesti tiukassa paikassa?
Nimmarisi viittaa liiketaloudesta tuttuuan Nolla-Pohja-Budjetointiin. Googlaapa tämä ja sovella sitä yksinkertaistettuna raitistumisstrategiaasi. Karsi kovalla kädellä kaikki sellainen pois jonka tunnet rasitteeksi, säilytä asiat ja henkilöt jotka ovat neutraaleja ja panosta niihin jotka vievät sinua eteenpäin. Älä välttämättä tee kaikesta heti lopullista vaan pistä kysymysmerkit vaikkapa kellariin.
Yksinäisyys on mullekin jonkinasteinen ongelma. Mutta ei rartkaisematon. Ikzu (moikkis Ikzu, kiva kuulla että asiasi ovat reilassa!!!) tossa ylempänä totesikin, että asiat ja ihmissuhteetkin kyllä loksahtelevat ajan mittaan kohdalleen. Pitää paikkansa. Ei aina heti ja nyt, mutta yrittämisen ja erehtymisen kautta kylläkin. Tärkeintä ei mielestäni ole “etsiä” vaan pitää huoli siitä, että on tarpeeksi näkyvillä jotta oikeat ihmiset voivat löytää sinut. Onnistuu paremmin raittiina - ainakin mulle. Tsemppiä ja pysy linjoilla.
Minäkin olen entinen helluntailainen. Se on yksi asia, johon on pitänyt juoda.
Mutta mitä tulee sosiaalisiin suhteisiin, kerron itsestäni. Olen raitistumisen myötä saanut uusia sosiaalisia suhteita sekä työstä että AA:sta. Ihan uuden kaveripiirin todellakin olen löytänyt AA-ryhmästäni enkä vaihtaisi heitä mihinkään.
Halutessani voin kyllä istua kapakassakin, jos seura on hyvää. Ei raitistuminen eristä ihmisistä vaan mahdollistaa terveemmät ihmissuhteet.
Lisäksi raitistuessa pitää uskaltaa olla myös ihan yksin ja tarvittaessa hakea ammattiapua esim. noihin uskonnollisiin ahdistuksiin.
Harva pystyy raitistumaan, jollei tee radikaaleja muutoksia elämässään. Ensimmäinen radikaali muutos on jättää se ensimmäinen ryyppy ottamatta. Toinen radikaali muutos on armahtaa itsensä täysin ja hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on. (Tällaista armoahan ei esim. helluntaiseurakunnasta löydy.)
Alkoholin käytön vähentämisprojekti on ollut jo aika iso ja samalla tullut elämäntaparemonttia harrastettua hyvinkin paljon. Urheilua tullut lisättyä huomattavasti (ja samalla paino pudonnut), olen keskittynyt paremman safkan kokkaamiseen ja ylimääräisen stressin vähentämiseen. Periaatteessa toi vähentäminen onkin onnistunut aika hyvin. Mutta ei sittenkään kun tulee juuri noita “otanpa lasin oho perkele menipä vaikka kuinka noh onneksi ei tule fyysistä darraa”-iltoja.
Alkohollari - jooh. Se uskontoskeida oli alkujaan se “hyvä” syy lähteä baariin. Tai ei oikeastaan se, vaan pohjaton yksinäisyys kun ei ollutkaan enää seurakuntaa, johon pystyi menemään. Baarista sai sitten kavereita - ja hyviäkin ystäviä. Niitäkin, jotka auttavat, mutta monia sellaisia, että ei kyllä baarin ulkopuolella halua edes tavata.
Päivä kerralla. Tämä ja huomis ilta ovat varmasti pahimmat. Lapsivapaa, puoliso töissä - perinteisesti hyvä syy lähteä baariin. Nyt olen huomiseksi suunnitellut aamusta urheilua, joka ei kyllä onnistu, jos alkoholia tulee yhtään tänään napattua.
Nolla-pohja-budjetointi vaikuttaa kyllä muutenkin mielenkiintoiselta. Tarviikin tutkia, auttaisiko se oman talouden säätämiseen myös. (Joo - viina ja rahaongelmat - aika normi kuvio kait? Alkanut raha-asioiden sössiminen vituttamaan, joten sitäkin tällä projektilla pyrin korjaamaan.)
Mitä ihmiset tekee perjantai-iltana jos eivät käytä alkoholia? Tyhmiä kysymyksiä. Mutta kun mulla perjantai- ja lauantaielämä on ollut lähinnä vain kirkkoa ja alkoholia sen jälkeen.
No vaikka minä. Pe Töistä kotiin ja vaatteet vaihtoon. Sukset kainaloon ja hiihtämään semmonen kyvyt hikilenkki. Komeat oli maisemat auringon alkaessa laskea. Hiihdon päälle kalasoppa ja sauna lämpiämään. Soppa naamariin ja ukko saunaan. Loppuilta alppihiihdon kattelua.
La aamupala kasaan, kaffet kiehumaan ja lehden sekä plinkin luku. Sitten morjestamaan muuan sukulaista Etelä-suomessa. Livahtaa mukavasti koko päivä. Kotia tultua iltapala ja soffalla velttoilua ja telkan tuijottamista.
Su tulossa upea aurinkoinen päivä. Aamupalan jälkeen tehdään herkkueväät ja kahvit mukaan grillimakkaraa unohtamatta. Kunnon mittanen rauhallinen laturetki. Pysähdytään välillä laavulle eväitä syömään tai makkaraa paistamaan ja nautitaan kevättalven upeasta kelistä. Kotona syödään jotain (vaikka karjalanpaisti jo lähteissä uuniin), illalla saunaan, hetkeksi soffalle ja taju pois
Jos olisi lämmintä ja aurinkoista, olisin jossain fillarini kanssa. Katselin tossa just jonkun maastofillaridokkarin, jossa tyypit oli Uudessa-Seelannissa. Katsoin ulos, lämpömittaria ja totesin vähemmän kauniisti tuosta kelistä.
Pitkästä aikaa darra- ja lapsivapaa lauantai aamu. (Viimeisen puolen vuoden aikaan kaikki lapsien täällä olot ovat olleetkin darravapaita…) Ja aivan ihana olo. Kumppani lähti töihin, minä lähdin uimaan. Enpä ole montaa kertaa viimeisen neljän vuoden aikana allasta eestaas kauhonutkaan. Nyt vedän vähän aikaa henkeä, sitten hakemaan chilejä varten ruukku ja mullat, leipomaan, illan päivällistä valmistelemaan…
TIedän, että niitä paskoja hetkiäkin tulee seuraavien parin kuukauden aikana. Mutta jos vaikka nämä hyvät pysyisivät paremmin mielessä. Nyt on energinen olo.
Niin ja multahan löytyy vähentäjien puoleltakin ketju. Yritin siis sitä. Ja epäonnistuin sen verran pahasti, että nyt on sitten tämän toisen puolen tuijottelu.
Onko eka kerta käsillä vai onko kokemusta jo? Mitä lajikkeita meinasit kasvattaa?
Ite olen suunnitellu muutaman vuoden, että kokeilis, mutta ollu “parempaa” tekemistä, minkä takia en ole saanut aikaiseksi. Pari kaveria kasvattelee ja viime kesänä oli molemmilla ongelmia tuholaisten kanssa. Ainoastaan naga morich oli ongelmaton. Jotain miedompaakin olis varmaan hyvä saada onnistumaan
Laitan lemon droppia ja sugar rushia kasvamaan. Lemon drop on erittäin maukas ja pidän siitä. Olen käyttänyt sitä paljon erilaisiin ruokiin. Tähän mennessä sitä on tullut kavreilta kerjättyä ja nyt ajattelin, että voisin itsekin kasvattaa. Sitten toi sugar rush oli kaverin suosittelema. Kokonsa puolesta se vaikuttaisii hyvältä grillaamiseen tai savustamiseen. Olen jalapenoa tähän saakka käyttänyt siihen tarkoitukseen.
Eli hyvä ohje grilliin tai savustuspönttöön:
Chili halki niin että se on vielä kannasta yhdessä. Siemenet mäkeen. Sisään Auraa tai jotain muuta juustoa, mahdollisesti yrttejä. Sitten kääritään pekoniin, grillataan tai savustetaan ja nautitaan. Tämän voi tehdä myös uunissa.
PItäisköhän tämä ottaa vitutuksen aiheena vai haasteena. Fillarista hajosi osia, joiden vaihtamiseen menee reilu 100€. Se on oikeastaan vähemmän kuin kaksi viikonloppua baarissa. Joten tässäpä hyvä lisä syy välttää baaria. Valitettavasti tässä tulee myös riski - yksi suurin motivaatio alkoholin välttämiseen on liikunta. Nyt tulee ainakin viikon tauko pyöräilyyn, joten nyt pitää kehittää muuta motivaation lähdettä. Ehkä toi raha nyt saa luvan kelvata. Ja yrittää välttää vitutuksen kasvamista.
"Fillarista hajosi osia, joiden vaihtamiseen menee reilu 100€. "
Monilta suomalaisilta osakesäästäjiltä ja piensijoittajilta on mennyt kymppitonneja aikanaan Soneraan (ajautui Telian ostettavaksi pilkkahintaan), SKOP:n (osakkeen viimeiset noteeraukset olivat pyöreä nolla) ja viime vuosina Talvivaaraan, Tiimariin ja Nokiaan (arvo suli Elopin aikana 8 € → 3 € ja Kallasvuon aikana kymmeniä euroja) sekä Win Capitaan. Ryyppäävätkö osakesäästäjät tai piensijoittajat? Muutaman osakesäästäjän tiedän ja he juovat alkoholia minimaalisesti.
Miljoonia menettänyt 80 -luvun tähtisijoittaja Taito Tuunanen on tehnyt hienon come backin Nalle Wahlroos sai potkut SYP:n varatoimitusjohtajan paikalta ja hänelle osoitettiin pk-yritys Mandatum; Nalle teki maamme taloushistorian hienoimman come backin. Professori Vesa Puttoselta paloi 80.000 € keinotteluun Kreikan lainoilla. Jörn Donner hävisi isot rahat pieleen menneellä hotelliyrittäjän urallaan.
Jos sinulla olisi ennustettua elinaikaa vaikka puoli vuotta ja kivut olisivat niin kovat ettet saa nukutuksi niin silloin - ainoa tilanne jonka voin kuvitella - olisi jokapäiväinen kokovartalopuudutus viinan avulla ok. Ei muissa tilanteissa.
Näillä keleillä en ole viitsinyt pyöräillä kaatumisen pelosta. Kävelelemään lähtiessä venytän kenkien alle kumiset piikkiesteet niin on turvallisen tuntuista. Piikit voi riisua ja panna naulaan esim. palaveriin mennessään. Sisätiloissahan ei niitä voi käyttää.
Hankalatkin asiat menevät ohi. Päivä kerrallaan eteenpän, tänään sinulla on hyvä päivä tutkia, mistä saat varaosat edullisimmin.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Nastarenkaat ovat olleet pakolliset tuolla. Lunta, suojaa, vettä, pakkasta… ja tuollaista toistunut jatkuvasti. Joten välillä on ollut 20cm sohjoa ja välillä peilijäätä. Kertaakaan en ole kaatunut, mutta useampi läheltäpititilanne on kyllä ollut. Kun on hyvät nastarenkaat, niissä on nastoja sen verran että ne pitää.
Joo. Tilasin jo eilen Saksasta osat. Ja tänään tuli ilmoitus, että ovat jo liikkeellä tänne päin. Saan viikonloppuna sitten säätää fillarin kasaan ja pääsen jo ensi viikolla taas liikkeelle.
Olen alkanut lisäämään liikuntaa monipuolisemmaksi kuin pelkäksi pyöräilyksi. Jos vaikka yläkroppaankin tulisi lihasta. Se olisi paljon kivemman näköinen kuin muutaman viimeisen vuoden aikana kerätty vararengas.
Mun vähennysprojektihan alkoi jo syksyllä tai oikeastaan viime kesänä. Vaihtelevalla menestyksellä oli se. Välillä näyttikin ihan hyvältä. Aloitin myös liikunnan pitkän tauon jälkeen. Olen saanut painoakin alas viimeisen 9kk:n aikana ihan kivasti. Mutta toi vähentäminen ei auttanut alkoholin käytön järkevöittämiseen. Ja siksi nyt haluan lopettaa kokonaan. Tässä liikkumisessakin kun on tullut se piste, että dokaamalla en voi saavuttaa sitä mitä haluan.
Sinulla on terve reaktio lopettaa alkoholin käyttö kun kohtuukäyttö ei onnistu. Avoimin mielin voit täältäkin saada tukea päätöksellesi.
Tavoitteet korkealla ja päivä kerrallaan raittiina omaa vauhtia eteenpäin!
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
) Avain näkyisi vain olevan siinä, että itseni on pitänyt suostua siihen prosessiin ja lakata hanaamasta vastaan. Kyllä ne asiat sieltä sitten ajallaan eteen tulevat ja paremmin tuntuisi sujuvan kun en liikoja asioita murehdi ja tulevaisuudesta stressaa. 
