Jokasyksy on ollut tiettynä aikana tapana tehdä sellainen metsä ja kalastus reissu tietyllä tutulla mettäporukalla, jolla tota eläinten ruokintaa,metsästystouhua ym siihen liittyvää on harrasteltu ja hommailtu. …reissut on joo aina ollut tosi kosteita yms, mutta Itelle noi reissut on ollut pääasiallisesti enemmänkin kalastuksen vuoksi erityisen tärkeitä ja mieluisia…
tänä syksynä homma menikin nyt sitten niin, että porukka on ilmoittamatta mulle lähteneet keskenään reissuun tänään …syynä on se etteivät halua sotkea mun raitistelua, eikä toisaalta usko mun viihtyvän porukassa kun kaikki muut juo… ärsyttävintä on, että kaiken tämän oli tarkoitus jäädä multa kuulematta, mutta kaverin (tästä lähin entisen kaverin) vaimo oli mun vaimolle asiasta maininnut…ihme touhua!
Raivostutti ja raivostuttaa todella paljon… tänään olis ollut varmaan tosi vaikeaa hillitä itseään jos eteen olis viskipullo jostain löytynyt.
On tää aivan pimeetä ja sairasta…sen ymmärrän, että pahimmin juovina aikoina mua tai meitä ei haluttu kaikkialle kutsua, mutta sitä en pysty ymmärtämään, että juomisen lopetettua en kelpaa porukoihin senkään vertaa…
Taidan joutessani ja pahaa oloa purkaakseni käydä veteleen yhteiset väijytornit mönkijällä matalaksi…ainakin omilta mailtani… ampukoon perkule jatkossa ötökkänsä ihan jostain muualta…niin ottaa nyt päähän etten osaa edes sanoa!PRRRKLLLE!
Onnesi on, että pullo ei ollut heti saatavissa. Vältyit joutumasta oman suuttumisesi uhriksi. Nyt kannattaa seurata Paavo V:n ohjeita ja nukkua yön yli ennen mönkijän sarviin hyppäämistä.
Ensimmäiset asiat ensiksi
Väärin tekivät!
Ymmärrän pettymyksen …ei se olisi heillekään pahitteeksi ollut vähän sinusta esimerkkiä katsoa, kun omaan kurkkuun viinaksia kaatavat.
Ei muuta kuin “häntä pystyyn”.
Kannattaa varmaan hengitellä syvään ja hartaasti. Mä annan nyt hyvän neuvon vaik ei toisia sais neuvoa. Älä ole huomaavinas koko juttua. Olet vain niin kuin mitään ei olis tapahtunut, mutta pidät heihin etäisyyttä.
Olipa outoa käytöstä kavereilta - ja kaverin vaimoko ajatteli, ettei oma vaimosi asiasta mainitsisi?
Ethän kuitenkaan tosissasi anna heille sitä “iloa”, että sen takia joisit …? Joo, minäkin olen tehnyt hengitysharjoituksia viimeksi kurssilla
Kiitos teille kaikille tuhannesti sanoistanne ja neuvoistanne!
Kävin pahimman raivoni purkamassa painonnostopenkin ja nyrkkeilysäkin kanssa!..tosin kyllä vieläkin harmittaa, mutta nukun yön yli ja pohdin huomenna kuinka tilanteen hoidan takasin päin…
On tää ihmeellistä, että Seura lakkaa kiinnostamasta kun lopettaa kännämisen, örveltämisen, paskapuheen jankkaamisen ja muun humalaiseen elämään kuuluvan…on meinaan saunailloistakin jäänyt mun osalta kutsut saamatta viime kuukausina kun on raittius menny muille perille…koskaan ei ole hyvä… mikä siinä mättää, että meitä raittiiksi alkavia aletaan kartaan kun ruttoa…mikä meissä on niin pelottavaa.
Sitten tää muka “miesten” akkamaisuus ottaa päähän… kaverin vaimo ilmoitti tästä asiasta mun vaimolle, kun sitäkin harmitti mun puolesta tää epäreilu kuvio niin paljon…kyllä on melkoisia "ÄIJIÄ ja maalaisukkoja nämäkin nykyajan paskahousut…
no onneks viihdyn kyl muutenkin enimmäkseen itsekseni.
Kusipäistä touhua Mullekin tulee ekana tollasesta mieleen jotkut teini-ikästen tyttöjen ilkeilyt.
Mää ite tekisin kuten Rethen, olisin ihan niinku ei mitään. Paitsi saattasin kyllä mukaviattomasti kysyä, että “jaa koskas taas lähetään mehtäl”. Enkä kiusallanikaan jois.
Kiitos tyräkillekin viisaista sanoista… otan tuosta rethenin neuvosta vaarin… sen verran aion kuitenkin vastavuoroisesti myös kusipää olla, että huomenna päivänvalolla käyn vaihtaan meidän yhteisellä varustevaJalla noitten molopäiden metsästysvarustenaulakkoihin,äiteen vintiltä vanhat naisten alushameet jokaiselle…kun tulevat niin ehkäpä sanomattakin ymmärtävät vihjeen…
sitä iloa en heille suo, että juomaan alkaisin…vaikka hyvin lähellä tänäänkyllä käytiinkin sitä.
nyt kun alkaa oleen mielikin jo tyyntynyt… siirryn sänkyyn lukemaan fingerporia…ehkäpä tässä maailmassa ihmisillä on nyt pahempiakin ja vakavampiakin harmeja…
Kai se vaan on niin,että me ei alkoholia käyttävät ollaan jollain muotoa se punanen vaate alkoholia käyttävien porukoissa…
. rupesin oikein miettimään tota lausetta mitä Allu käytit (ryyppäämisen ympärillä olemisen tarve menee ihmisen kanssa olemisen edelle……näinhän se ilmeisesti siis menee ainakin alkoholistien piireissä…tossakin porukassa, muu jengi on hurskastellu aina mun juomismääriä ja alkoholinkäyttöä muutenkin…mutta Taitaa olla niin, että se ongelma on tossa porukalla myös aika monella muullakin…tai sitten niitä vaan ottaa liikaa päähän,että se pahin rapajuoppo lopetti koko homman itse ja niistä itsestään ei ole siihen…ota ja tiedä…
Minua ainakin aivottomimmat juoppoörinät ja jankutukset ottavat selvin päin niin pahasti pannuun, että siinä ikään kuin käpertyy itseensä eikä edes halua ottaa osaa tapahtumiin, joissa tätä herkkua olisi tarjolla. Toki ihan yhtä paljon ne ottaa pannuun kännissä, mutta silloin sen sietää paremmin.
Tietty jos kekkerit on perus-perjantaipulloilua, niin en ymmärrä, mikä ongelma yksi juomaton henkilö siinä joukossa voisi olla. Ihmeellistä. Harvemmin olen tällaiseen törmännyt, mutta olen suhteellisen erakkona elellyt muutenkin.
Semmoisia ihmiset ja ihmisryhmät ovat.
Ryhmädynamiikka toimii just noin.
Status quo ei saisi järkkyä.
Tilanne jossa yksi ryhmän juopotteluun opsallistunut muuttaakin radikaalisti käyttäytymistään, tulkitaan uhkana ryhän yhtenäisyydelle ja totutuille tavoille. Se pelottaa.
Sitä enemmän mitä enemmän asia nousee esille. Se menee kyllä ohi, jos ryhmän olemus ryhmänä on kuitenkin pääasiassa jotain muuta kuin keskittymistä päihdeasiaan tavalla tai toisella. Kun huomataan että ei tässä muuten mikään ole järkkynyt, niin tuo pieni muutos hyväksytään ja kohtapuoliin unohdetaan että asia on joskus toisin ollutkaan. Ei se ihmisten muisti tällaisissa asioissa kovin pitkä ole.
Vähimmällä pääsee, kun ei itse tee raitistumisestaan isoa numeroa, touhuaa toisten kanssa niissä asioissa joissa ei päihteillä ole isoa merkitystä ja välttää hiukan semmoisia porukoita joissa huomio on kovasti kiinnittynyt päihdeasioihin.
Kun aikoinasi, ei niin hirmuisen kauan sitten, koit tappion viinan edessä, se johti haluusi raitistua. Siis uuteen ja parempaan. Nyt petyttyäsi ihmisiin näet heidät ja itsesikin uudessa valossa. Kaikella on hintansa, niin juomisella kuin raittiudella, kielteisillä ja myönteisillä ajatuksillakin, teoista ja laiminlyönneistä puhumattakaan.
Sulla on hieno harrastus ja eränkäyntiä voi toki harrastaa yksinkin ja raittiina.
Onhan tuommonen vähän paskamainen temppu ja ihan oikeutettua on kysyä tällaisilta kavereilta, että merkitseekö sitä ihmisenä heille kovinkaan paljon. Sanoja varmasti heiltäkin löytyy, mutta ne teot, ne teot kuitenkin kertoo enemmän.
Koomista on, että itse olen raittiudestani pitänyt hyvinkin matalaa profiilia etenkin tossa porukassa…mutta kai tosiaan olen jonkinlainen uhka tuolle porukalle nykyään…
Silloin kun olen noilla reissuilla ollut mukana,olen pitkälti aamusta iltamyöhään ollut kalassa ja illalla ottanut saunahommiin osaa…kuten muutkin osallistujat… eli luullut olen aina,että reissun fokus kaikille on ollut luonto,kalastus yms…ja juominen vaan oheiskiva lisä…
mutta kai se vaan niin on hyväksyttävä, että ilman päihteitä ei kaikkeen voi osaa ottaa…eli hyväksyttävää ei ole viihtyä,rentoutua ja pitää hauskaa ilman viinaa kaikissa porukoissa…
Ja onhan tuo lomapuiston viestikin kyllä totta, että raitistumisen myötä asioita katselee hieman erilailla ja ihmiset katselee sinua eri lailla… ja kuten sanottua ,kaikella on hintansa.
Kaltevalle pinnalle luisumassa oleva juoppo tarvitsee vielä pahempaa juoppoa mielensä rauhoittamiseen. Sama tarkoitus on juomalauluilla. Tiedetään että tilanne ei ole hyvä mutta käännetään tosiasioille selkä. ”Saan ryypätä kun tuo yksi ryyppää vielä enemmän / kun laulussakin kehotetaan…”
Toivon että vastaavassa tilanteessa voisin tuntea vihani sellaisena kuin se on mutta tekemättä mitään kostotoimia. Ehkä vihan alta löytyisi suru siitä että minut hylättiin.
Olen pahoillani että asiaa tänne vielä jankkaan mutta olo on aivan älyttömän pettynyt ja paha…on todella takapuoleen tuupattu olo nyt. Eikä oikein muuta paikkaa juuri nyt mihin purkautua.
Mikä tekee ihmisistä niin ilkeitä, että haluavat tällaista tehdä…itsessään tuonne reissuun lähtö salaillen teki jo ihan tarpeeksi surkean olon, niin nyt sit yksi reissun irvileukapaskiaisista laitto kuvan avatusta kaljatölkistä ja merihauesta, jonka oli juuri saanut…
Sinällään maailman murheisiin pikkuseikka, mutta minun maailmaani juuri nyt suuresti huojuttava ja mureuttava asia! Olen itseäni pitänyt jollain muotoa tasapainoisesti asioista ajattelevana…mutta tätä on nyt tosi hankalaa niellä!
ns. ystävistä paljastuu joskus ihmeellisiä asioita. Ehkä kuitenkin hyvä että ne paljastuvat, tulevaisuutta ajatellen.
Paskamaiselta tuollainen tuntuu, se on varmaa.
- ja kaverin vaimoko ajatteli, ettei oma vaimosi asiasta mainitsisi?
Mullekin tulee ekana tollasesta mieleen jotkut teini-ikästen tyttöjen ilkeilyt.