Ei osaa käyttää kohtuudella...addikti aina johonkin

Olisiko teillä vinkkejä antaa? Olen tiettyjen elämäntilanteiden vuoksi (perhetaustat) joutunut selviämään lähes kaikesta arjessa yksin. Onneksi lapset jo isoja ja toinen muutti omilleen. Koulutusta ja töitä on ollut aina, koti pään päällä, mutta en osaa olla paikallani. Yksin ollessa tulee ahdistus, jota olen purkanut 2 vuotta terapiassa, mutta ei auta. Lääkkeitä en ota sekoittamaan päätä.

Sitten teen kaikkea liikaa ja kuormitun. Sitten vedän 4-5 kertaa vuodessa kamalat taulut, muisti lähtee, ei tiedä mitä on sanonut kenellekkin ja joskus joku moikkaa kaupungilla, eikä mitään havaintoa kuka kyseessä. Ihan kokreettisia keinoja purkaa ahdistusta, koska minulla siihen ei auta liikunta, jota harrastan nyt jo paljon. Paikallaan makaaminen nukkumista lukuunottamatta ei käy.

Kuormitun aina kvartaalivuosin ja vedän kännit ja nyt mukaan on tullut totaalinen muistin menettäminen. En enää keski-iässä halua sellasta. Ehkä se on vaan lopetettava kokonaan ja mentävä AA-kerhoon.

Pysähtyminen? Menneisyyden, tai niiden taustojen, kohtaaminen ja sitten ajan kanssa niiden traumojen(?) hyväksyminen?
Mulla on oma onnistunut kokemus tällaisesta. Yksin ja ystävän kanssa asioita puinut läpi. Ei ryhmiä, ei ammattilaisterapiaa.